Sosiaalityöntekijöiden ammatillisessa roolissa toteuttamat yhteiskunnallisen vaikuttamisen teot
DOI:
https://doi.org/10.61198/fl.179440Avainsanat:
rakenteellinen sosiaalityö, sosiaalityö, sosiaalityöntekijät, yhteiskunnallinen vaikuttaminenAbstrakti
Suomessa sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallinen vaikuttaminen paikantuu osaksi lakisääteistä rakenteellista sosiaalityötä. Tässä artikkelissa tarkastelen millaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tekoja sosiaalityöntekijät toteuttavat sosiaalityöntekijän ammatillisessa roolissa ja mihin he teoillaan vaikuttavat. Tutkimusaineistona käytän syksyllä 2025 keräämääni sosiaalityöntekijöiden haastatteluaineistoa (n=17), jota analysoin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysin teoreettisena viitekehyksenä käytän Idit Weiss-Galin (2017) jäsennystä sosiaalityöntekijöiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen reiteistä. Tulosten perusteella sosiaalityöntekijät toteuttavat ammatillisessa roolissaan monipuolisesti erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tekoja, hyödyntäen Weiss-Galin paikantamia vaikuttamisen reittejä. Teot kytkeytyvät sosiaalityön yhteiskunnalliseen tehtävään mikro-, meso- ja makrotasoilla. Sosiaalityöntekijät vaikuttavat esimerkiksi yksilökohtaisessa asiakastyössä ajamalla asiakkaidensa etua ja asiakkaita valtaistamalla, organisaatio- ja yhteisötasolla kehittämällä organisaatiorakenteita, verkostoitumalla ja nostamalla esiin epäkohtia, sekä yhteiskunnallisella tasolla julkisin kannanotoin, lainsäädäntötyöllä ja vaikuttamalla yhteiskunnallisiin asenteisiin. Vaikuttamisessa painottuvat käytäntöpoliittiset teot. Eri vaikuttamisreitit limittyvät toisiinsa ja sosiaalityöntekijöiden on osin vaikea erottaa, milloin he vaikuttavat sosiaalityöntekijän ammatillisessa roolissa, milloin kansalaisina.
Lähdeviitteet
Anttonen, A. & Karsio, O. (2017). How marketisation is changing the Nordic model of care for older people. Teoksessa F. Martinelli, A. Anttonen & M. Mätzke (toim.), Social services dis-rupted. Changes, challenges and policy implications for Europe in times of austerity, 219–238. Cheltenham: Edward Elgar Publishing. https://doi.org/10.4337/9781786432117.00020
Blomberg, H., Kroll, C. & Linnanvirta, S. (2019). Akateemiset opettajat ja käytäntöpolitiik-ka. Teoksessa A. Pohjola, T. Kemppainen, A. Niskala & N. Peronius (toim.), Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö, 109–139. Tampere: Vastapaino.
Blomberg, H., Kroll, C. & Weckström, M. (2025). Social work professional organizations in Finland and Sweden: bear-hugged by the welfare state? Teoksessa R. Guidi (toim.), Social work professional organizations. A comparative international perspective, luku 5. Bristol: Policy Press. https://doi.org/10.56687/9781447373698-008
Evans, T. & Harris, J. (2004). Street-level bureaucracy, social work and (exaggerated) death of discretion. British Journal of Social Work, 34(6), 871–895. https://doi.org/10.1093/bjsw/bch106
Evans, T. (2020). Creativity: Re-thinking Professional Discretion. Social work & Society 18 (1), 1–9.
Farnsworth, K. & Irving, Z. (2015). Austerity: more than a sum of its parts. Teoksessa K. Farnsworth & Z. Irving (toim.), Social policy in times of austerity. Global economic crisis and the new politics of welfare, 9–41. Bristol: Policy Press. https://doi.org/10.46692/9781447319139.002
Finto (2025). Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Kestävän kehityksen kasvatuksen ontologia. Kansalliskirjasto. Saatavilla: https://finto.fi/keko/fi/page/p133 (luettu 12.12.2025).
Gal, J. & Weiss-Gal, I. (2023). When social workers impact policy and don’t just implement it. A framework for understanding policy engagement. Bristol: Bristol University Press. https://doi.org/10.56687/9781447364788
Guidi, R. (2025). Social work professional organizations. Initial steps for filling a gap. Brit-ish Journal of Social Work, 55, 1949–1967. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcaf023
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2008). Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytän-tö. 2. painos. Helsinki: Gaudeamus.
Hyvärinen, M. (2017). Haastattelun maailma. Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja, 11–45. Tampere: Vastapaino.
Innokylä (2025). Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekti. Saatavilla: https://www.innokyla.fi/fi/kokonaisuus/rakenteellisen-sosiaalityon-raportoinnin-kehittaminen-projekti (luettu 4.1.2026).
Jansson, B. S. (2008). Becoming an effective policy advocate: from policy practice to social justice. 5. painos. Belmont, CA: Brooks/Cole.
Jäppinen, M. & Tiitinen, L. (2022). Asiantuntija- ja tutkimustieto yhteiskunnallisessa kes-kustelussa: kohti vaikuttavaa tutkimusperustaista viestintää. Teoksessa E. Liukko, H. Muurinen, T. Kokkonen & V. Santalahti (toim.), Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö, 135–143. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 1/2022.
Kallio, J. (2021). Sosiaali- ja diakoniatyöntekijöiden puoluevalinta, sosiaalipoliittiset mieli-piteet ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Teoksessa K. Günther & J. Kallio (toim.), Tutkiva sosi-aalityö, 25–39. Helsinki: Talentia ry.
Kalliomaa-Puha, L. Kotkas, T. & Rajavaara, M. (2014) Harkitusti sosiaaliturvaa. Harkinta-valta tutkimuskohteena. Teoksessa: L. Kalliomaa-Puha, T. Kotkas, & M. Rajavaara (toim.) Har-kittua? -Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 8–19.
Kananoja, A. (2017). Sosiaalipolitiikka sosiaalityön kehyksessä. Teoksessa A. Kananoja, M. Lähteinen & P. Marjamäki (toim.), Sosiaalityön käsikirja, 33–39. 4. uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma.
Kannasoja, S., Ruonakangas, S., Närhi, K., Rantamäki, N. & Kokkonen, T. (2022). Sosiaali-työntekijät rakenteellisen sosiaalityön toteuttajina. Teoksessa E. Liukko, H. Muurinen, T. Kokko-nen & V. Santalahti (toim.), Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö, 39–50. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 1/2022.
Kannasoja, S. & Ruonakangas, S. (2023a). Julkisen sektorin sosiaalityöntekijät rakenteelli-sen sosiaalityön toteuttajina. Teoksessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruonakangas (toim.), Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 94–105. Jyväsky-lä: SoPhi.
Kannasoja, S. & Ruonakangas, S. (2023b). Yhteenveto: sosiaalityöntekijä rakenteellisen so-siaalityön toimijoina. Teoksessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruo-nakangas (toim.), Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 153–173. Jyväskylä: SoPhi.
Kannasoja, S., Miettinen, J., Vornanen, R., Lammintakanen, J., Närhi, K. & Laulainen, S. (2025). Organizational and individual factors explaining pressure experienced by social welfare managers: a Finnish perspective. The British Journal of Social Work, 00, 1–23. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcaf201
Kokkonen, T. (2023). Poliittisuus rakenteellisen sosiaalityön määrittäjänä. Teoksessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruonakangas (toim.), Rakenteellisen sosi-aalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 49–68. Jyväskylä: SoPhi.
Kroll, C., Salonen, S. & Blomberg, H. (2025). Finland: taking political office to a new level? Teoksessa T. Kindler, S. Leitner, E. M. Löffler & K. Stolz (toim.), Social workers in political of-fice: a comparative perspective on recruitment, career patterns and social advocacy, 64–79. Bris-tol: Policy Press. https://doi.org/10.56687/9781447373506-008
Lehto, M. Liukko, J. & Moisio, P. (2022). Vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden rajat sosiaalipolitiikan uudessa paradigmassa. Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2022:6. Helsinki: So-siaali- ja terveysministeriö.
Lipsky, M. (2010). Street-level bureaucracy. Dilemmas of the individual in public services. Uudistettu laitos (alkup. 1980). New York: Russell Sage Foundation.
Mullaly, B. & Dupré, M. (2019). The new structural social work. Ideology, theory and prac-tice. 4. painos. Ontario: Oxford University Press.
Mänttäri-van der Kuip, M. (2022). Palvelujärjestelmään liittyvät rakenteelliset haasteet ja työntekijöiden toimintamahdollisuudet julkisen sektorin lastensuojelutyössä. Janus, 30(1), 21–43. https://doi.org/10.30668/janus.107864
Närhi, K., Kokkonen, T. & Matthies, A.L. (2014). Asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden harkintavalta palvelujärjestelmässä. Janus, 22(3), 227–244.
Närhi, K. (2023). Kansainvälinen ja suomalainen rakenteellisen sosiaalityön perinne. Teok-sessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruonakangas (toim.), Rakenteelli-sen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 22–48. Jyväskylä: SoPhi.
Närhi, K., Rantamäki, N., Kannasoja, S., Kokkonen, T. & Ruonakangas, S. (2023). Johdatus rakenteelliseen sosiaalityöhön. Teoksessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruonakangas (toim.), Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 6–20. Jyväsky-lä: SoPhi.
Ojajärvi, A., Tuomisto, T., Olkkonen, J. & Tikkanen, S. (2020). Suomalaiset kansalaisvai-kuttajina: Kuinka edistää osallisuutta ja osallistumista 2020 luvulla? Sitran selvityksiä 166. Hel-sinki: Sitra.
Pohjola, A. (2011). Rakenteellisen sosiaalityön aika. Teoksessa A. Pohjola & R. Särkelä (toim.), Sosiaalisesti kestävä kehitys, 207–224. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry.
Pohjola, A. (2019). Sosiaalityö yhteiskunnassa ja yhteiskunta sosiaalityössä. Teoksessa A. Pohjola, T. Kemppainen, A. Niskala & N. Peronius (toim.), Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaalityö, 323–341. Tampere: Vastapaino.
Pritzker, S. & Lane, S. R. (2017). Political social work: history, forms, and opportunities for innovation. Social Work, 62(1), 80–82. https://doi.org/10.1093/sw/sww072
Puusa, A. (2020). Haastattelutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät, 103–117. Helsinki: Gaudea-mus.
Rajala, T., Lähteenmäki, L. & Kallio, J. (2024). Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosi-aalityön tiedon tuottajana. Yhteiskuntapolitiikka, 89(3), 217–229.
Rajala, T. & Salonen, S. (2025). Sosiaalityön yliopistokoulutuksen rooli uusliberalismin haastamisessa – akateeminen käytäntöpolitiikka muutosvoimana. Janus, 33(1), 100–107. https://doi.org/10.30668/janus.148029
Rantamäki, N. & Kokkonen, T. (2023a). Radikaalisuuden tilat ja paikat julkisen sektorin so-siaalityössä. Teoksessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruonakangas (toim.), Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 254–268. Jyväskylä: SoPhi.
Rantamäki, N. & Kokkonen, T. (2023b). Oikeudenmukaisuus asiakkaiden asiana. Teoksessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruonakangas (toim.), Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 187–204. Jyväskylä: SoPhi.
Roivainen, I. & Ranta-Tyrkkö, S. (toim.) (2016). Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökoh-dat. Tallinna: United Press Global.
Ruonakangas, S. & Kannasoja, S. (2023). Rakenteellisen sosiaalityön tekemistä estävät teki-jät. Teoksessa K. Närhi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Rantamäki & S. Ruonakangas (toim.), Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa, 117–134. Jyväskylä: SoPhi.
Salonen, S. (2026) Sosiaalityön opiskelijoiden valmiudet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yhteiskuntapolitiikka, 91 (1), 56–64.
Salonen, S., Kallio, J. & Jaakola, A.-M. (2024). Sosiaalityön opiskelijoiden näkemykset yh-teiskunnallisesta vaikuttamisesta. Janus, 32(4), 392–409. https://doi.org/10.30668/janus.131536
Sery, A. & Weiss-Gal, I. (2021). Social work senior managers as street-level policymakers. The British Journal of Social Work, 52(4), 2348–2366. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcab191
Sirviö, H., Romakkaniemi, M., Lindh, J., & Laitinen, M. (2015). Sosiaalityöntekijän harkin-tavallan käyttö ehkäisevän toimeentulotuen päätöksenteossa. Janus 23(3), 247–264.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Sosiaalityöntekijäin liitto (2025). Saatavilla: https://www.sosiaalityontekijainliitto.fi/ (vii-tattu 5.11.2025).
Sosiaalityöntekijöiden seura (2025). Saatavilla: https://sosiaalityontekijoidenseura.fi/ (vii-tattu 10.12.2025).
Talentia (2022). Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. Helsin-ki: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry.
Talentia (2025). Talentian toimenpide-esitykset hyvinvointialueille. Saatavilla: https://www.talentia.fi/talentian-sote-tavoitteet/talentian-toimenpide-esitykset-hyvinvointialueille/ (viitattu 5.11.2025).
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (2024). Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2022. Tilastoraportti 41/2024. Helsinki: THL.
Tiitinen, L. (2019). Kamppailu sananvapaudesta: Sosiaalialan ammattilaisen toiminta ja val-tasuhteet mediavaikuttamisen kentällä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 259. Rova-niemi: Lapin yliopisto.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelu-kunnan ohje 2019. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Van Aerschot, L. & Moilanen, J. (2025). Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimus nostet-tava yhteiskuntapolitiikan ja päätöksenteon pohjaksi. Janus, 33(2), 130–132. https://doi.org/10.30668/janus.162505
Virtanen, P., Laitinen, I. & Stenvall, J. (2018). Street-level bureaucrats as strategy shapers in social and health service delivery: empirical evidence from six countries. International Social Work, 61(5), 724–737. https://doi.org/10.1177/0020872816660602
Vornanen, R., Hämäläinen, J. & Törrönen, M. (2016). Sosiaalityön käytäntöpoliittinen teh-tävä. Teoksessa M. Törrönen, K. Hänninen, P. Jouttimäki, T. Lehto-Lundén; P. Salovaara & M. Veistilä (toim.), Vastavuoroinen sosiaalityö, 201–219. Tallinna: Gaudeamus.
Värttö, M. (2022). Reflections on participatory democracy reforms. Tampere University Dissertations 554. Tampere: Tampereen yliopisto.
Weiss-Gal, I. (2017). What options do we have? Exploring routes for social workers’ policy engagement. Journal of Policy Practice, 16(3), 247–260. https://doi.org/10.1080/15588742.2016.1234955
Weckström, M. (2022). Strävan efter legitimation: en finländsk socialarbetarorganisations professionaliseringsstrategier. Linnaeus University Dissertations 465/2022. Växjö: Linnaeus Uni-versity Press.
