Focus Localis

Kunta yksityisenä - Kunnan yksityisoikeudellisten oikeustoimien julkisoikeudellisesta valvonnasta

2023-12-11T16:19:17+02:00

Vastaväittäjien lausunto

2024-04-05T12:32:09+03:00

Vastaväittäjien professori (emer.) Heikki Kullan ja professori (emer.) Juha Karhun arvio [OTL] Sami Sarvilinnan tutkimuksesta Kunta yksityisenä: Kunnan yksityisoikeudellisten oikeustoimien julkisoikeudellisesta valvonnasta

Lainsäädäntö sekä hyvinvointialueiden hallinto- ja palvelurakenteet hallintosäännöissä – absurdin hallintorakenteen siemen

2024-03-26T20:38:20+02:00

Ylikunnallinen liikunnan olosuhdehanke uuden julkisen hallinnan kontekstissa

2023-11-20T09:46:53+02:00

Artikkelissa tarkastellaan kahta ylikunnallista liikunnan olosuhdehanketta. Kohteina ovat Keravan ja Sipoon liikunnan monitoimihallihanke sekä jo toteutunut Vaasan ja Mustasaaren yhteinen Botniahalli. Aineisto koostuu haastatteluista sekä hankkeiden valmisteluun ja päätöksentekoon liittyvistä dokumenteista. Tutkimuksessa tarkastellaan ylikunnallisen hankkeen mahdollistaneita tekijöitä. Tällaisiksi muodostuivat yhteinen tarve, keskinäinen luottamus, samantahtinen päätöksenteon valmistelu, yhteisymmärrys hankkeen sijainnista, yhteinen käsitys hankkeen hallinnoinnista sekä yhteinen taloudellinen panostus.

Ylikunnallista yhteistyötä näyttäisi vauhdittavan myös molemminpuolinen väestönkasvu. Tämä ilmeni lisääntyvinä paineina kahden eri lajin talviharjoitteluolosuhteiden kehittämistä kohtaan. Tutkimuksessa pohditaan sitä, miten ylikunnallinen liikunnan olosuhdehanke soveltuu liikuntahallinnon kehittämistyökaluksi uuden julkisen hallinnan kontekstissa. Tämän kehystämiseksi analysoidaan aiempiin tutkimuksiin perustuen yhteiskunnallisten muutosten ja hallinnonuudistusten vaikutuksia kuntien liikuntahallintoon. Uuden julkisen hallinnan vaatimuksiin kuntien yhteinen hanke istuu varsin luontevasti. Kuntayhteistyö vahvistaa erityisesti verkostomaista toimintakulttuuria ja nostaa osaltaan valtuuston merkitystä poliittisessa prosessissa.

Toimivaltainen viranomainen -käsitteeseen liittyvät haasteet häiriötilanteiden johtamisessa

2024-01-23T09:41:46+02:00

Artikkelissa selvitetään toimivaltainen viranomainen -käsitettä häiriötilanteiden johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen keskeisin tutkimusongelma on, miten toimivaltainen viranomainen määritellään häiriötilanteessa, joka vaikuttaa usean viranomaisen toimivallan alueella ja vaatii välittömiä johtamis- ja koordinaatiotoimenpiteitä. Tutkimustulokset kerättiin häiriötilanteiden johtamisen liittyvästä lainsäädännöstä ja viranomaisten tuottamista ohjeista sekä selvityksistä. Tutkimus osoittaa, miten haasteellista ja jäsentymätöntä toimivaltaisen viranomaisen määrittäminen on häiriötilanteessa, ja miksi määrittäminen on merkityksellistä johtovastuun toteutumiseksi kokonaisturvallisuutta korostavassa toimintaympäristössä. Artikkeli tuottaa uutta tietoa johtamiseen aikaisemmin tarkastelemattomasta näkökulmasta.

Lasten ja nuorten osallistumisen edellytykset kouluyhteisöissä perusopetuksen rehtoreiden asiantuntijapuheessa

2023-11-16T16:49:48+02:00

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten rehtorit tulkitsevat kouluyhteisöjen edellytyksiä tukea lasten ja nuorten osallistumista. Osallistuminen määritellään lasten ja nuorten mahdollisuuksiksi olla mukana päätöksenteossa, vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen ja harjoittaa aktiivista toimijuutta kouluyhteisössä. Asiantuntijapuhe on rehtoreiden puhetta lasten ja nuorten osallistumisen käytännöistä ja osallistumisen merkityksestä kouluyhteisöissä. Empiirisen aineiston muodostivat lappilaisilta rehtoreilta (N=15) kerätyt temaattiset yksilöhaastattelut. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tuloksina muodostui neljä luokkaa, jotka tarkastelevat osallistumisen mahdollisuuksia, haasteita, reunaehtoja ja koulun toimintakulttuuria. Rehtorit tulkitsevat kouluyhteisöjen edellytyksiä lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseen moninäkökulmaisesti. Kouluyhteisöissä on monin paikoin kehitettävää lasten ja nuorten osallistumista tukevan toimintakulttuurin saavuttamisessa. Osallistumista voidaan edistää johtamisella tunnistamalla ja sanoittamalla sen merkitystä, kehittämällä osallistumisen menetelmiä ja tukemalla osallistumisen kulttuuria.

Kunnanjohtajan johtajasopimus – johtamisen edellytysten ohjaamiseen tarkoitettu oikeudellinen kummajainen

2024-01-09T10:22:05+02:00

Artikkelissa tarkastellaan kunnanjohtajan lakisääteistä johtajasopimusta lainopillisesti. Tutkimuksen kohteena ovat johtajasopimuksen oikeudellinen luonne sekä sisältö kunnan johtamista koskevin osin. Kuntalain 42.1 §:n mukaan kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Lisäksi kuntalain 42.2 § sallii johtamisen työnjakoa koskevien määräysten antamisen johtajasopimuksella. Tulokset osoittivat, että kunnan johtamisen edellytykset määräytyvät tosiasiallisesti muun lainsäädännön ja kunnallisen virkaehtosopimuksen perusteella, minkä lisäksi valtuusto täydentää edellytyksiä hallintosäännön normimääräyksillä. Näiden ohella kunnanhallituksella on direktio-oikeutensa perusteella toimivalta antaa kunnanjohtajalle yksipuolisia työnjohdollisia määräyksiä, jotka voivat käsitellä johtamisen edellytyksiä. Tutkimuksen perusteella kunnan johtamisen edellytykset ja niihin sisältyvät johtamisen työnjakoa koskevat asiat eivät ole sovittavissa, minkä seurauksena kuntalain 42.1 § de facto edellyttää, että jokaisella mannersuomalaisella kunnanjohtajalla on virantoimituksen alkamispäivänä voimassa johtajasopimus, jossa lukee ”Johtajasopimus”. Tällainen johtajasopimus ei ole sopimus, ja siksi sen luonnetta ei voida täsmentää. Kuntalain 42.1 ja 42.2 §:t tulisi kumota tai muuttaa, ja käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mihin johtajasopimuksia tulevaisuudessa tarvitaan.

Lailla on kunnat rakennettava – vai onko?

2024-03-12T11:10:07+02:00

Kuntien ja hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien yhteistyö - kokemuksia Keski-Suomesta

2024-01-26T17:17:01+02:00

Mahdollisuudet kuntien toimintaedellytysten ja aseman vahvistamiseen normien purkuhankkeella

2024-03-04T17:41:11+02:00

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyy kuntien toimintaedellytysten vahvistaminen jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä. Tarkoitusta varten hallitus on käynnistänyt kuntien normituksen keventämisohjelman (26.10.2023 – 31.3.2027), johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin. Kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä on tarkoitus karsia. Osana ohjelmaa toteutetaan erilaisia kunta- ja aluekohtaisia kokeiluja, joiden avulla kokeillaan miniminormiohjausta kuitenkaan vaarantamatta ihmisten perustuslain mukaisia oikeuksia palveluihin.

Kyseessä näyttää siten olevan päältä päin katsottuna samankaltainen kunnallisen itsehallinnon vahvistamishanke kuin millainen oli vuosina 1988 – 1993 toteutettu vapaakuntakokeilu. Seuraavassa on tarkoituksena arvioida tuon yli kolme vuosikymmentä sitten toteutetun hankkeen sisältöä ja merkitystä tämän päivän tilanteen ja nyt käynnistetyn hankkeen kannalta. Voidaanko kokeilutoiminnan avulla saavuttaa muutosta kuntien itsehallinnollisessa asemassa?