Focus Localis

Kuntien luottamushenkilöjohtajat politiikan ja hallinnon rajavyöhykkeellä

Anni Kyösti — 2024-11-25

Anni Kyöstin väitöskirja ”Kuntien luottamushenkilöjohtajat politiikan ja hallinnon rajavyöhykkeellä” tarkastettiin 12.4.2024 Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Jaana Leinonen Lapin hyvinvointialueelta ja kustoksena professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.

Vastaväittäjä dosentti Jaana Leinosen lausunto Anni Kyöstin tutkimuksesta Kuntien luottamushenkilöjohtajat politiikan ja hallinnon rajavyöhykkeellä

Jaana Leinonen — 2024-11-25

Kylässä kunnassa

Emilia Korkea-aho — 2024-11-25

Organisatorinen molempikätisyys digitaalista transformaatiota tavoittelevassa organisaatiossa: Tarkastelussa Kela

Riikka Palomäki — 2024-11-25

Artikkelissa tarkastellaan organisatorista molempikätisyyttä eli ambidekstriaa Kelan digitaalisen transformaation kontekstissa. Digitaalisen transformaation toteutuminen edellyttää organisaatiolta syvällistä organisaatiokulttuurin muutosta ja ajattelutavan uudistamista. Organisaatiokulttuurin tulisi olla sellainen, joka tukee sekä nykyisten toimintamallien vahvistamista että uusien mahdollisuuksien tavoittelua. Molempikätisyys tarkoittaa tätä. Sillä on tutkimusten mukaan merkittävä vaikutus organisaation selviytymiseen erityisesti voimakkaasti muuttuvissa ympäristöissä. Tasapainoileminen olemassa olevien vahvuuksien ja uuden etsimisen välillä on haasteellista ja jatkuvaa. Tutkimuksessa havaittiin, että Kelalla on haasteita tasapainon saavuttamisen kanssa. Toimintaa ohjaava ja rajoittava lainsäädäntö, hierarkkinen rakenne, resurssihaasteet sekä toimintaan liittyvien häiriöiden pelko vaikeuttavat tasapainon löytämistä ja johtavat helposti olemassa olevien vahvuuksien ja uuden etsimisen vastakkainasetteluihin.

Manner-Suomen kuntastrategiat ja vapaa-ajan monipaikkaisuus – analyysi tekstilouhinnan, mobiilidatan ja kyselytulosten pohjalta

Olli Lehtonen — 2024-11-25

Suomessa kuntien kehittämisen keskeinen työkalu on kuntastrategia. Kaikkia kuntastrategioita analysoivaa tutkimusta ei ole kuitenkaan viime vuosina tehty, koska laajasta tekstiaineistosta on hankalaa ja työlästä tuottaa tilastotietoa. Artikkelissa arvioidaan kuntastrategioiden suhdetta vapaa-ajan asumisen monipaikkaisuuteen ja kuntien näkemyksiin monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutuksista. Teema on perusteltu, sillä vapaa ajan monipaikkaisuus on lisääntynyt ja siihen liitetään monia paikallisia kehitysmahdollisuuksia. Tutkimusaineistoina ovat kaikki MannerSuomen kunnissa laaditut kuntastrategiat, mobiilidata monipaikkaisuudesta sekä kuntien monipaikkaisuuden mahdollisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia käsittelevä kuntajohtajille suunnattu kysely. Tutkimusmenetelmänä käytetään kuntastrategioiden analysoinnissa tekstinlouhintaa sekä eri aineistojen välisten yhteyksien selvittämisessä korrelaatio- ja polkuanalyysiä. Tulosten mukaan monipaikkaisesti asutut kunnat tunnistavat niihin muista kunnista suuntautuvan vapaa-ajan monipaikkaisen asumisen kuntastrategioissaan ja siten rakentavat kuntastrategioiden sisältöään paikallisista lähtökohdista. Paikallinen tieto on tärkeä osa kuntastrategiaprosessia, sillä näin kunnan elinvoiman kehittäminen korostaa tehokkaasti sijainnin, toimijoiden, ominaisuuksien sekä valmiuksien merkitystä tunnustaen, että niihin liittyy erilaisia kehitysmahdollisuuksia erilaisissa kunnissa, kuten monipaikkaisuudessa.

Sairaanhoitajat: osaavia ja aktiivisia ammattilaisia vai käsipareja?

Marjo Ring — 2024-11-25

Artikkelissa tarkastelemme hoitoalan jättäneiden sairaanhoitajien kokemuksia alan jättämisen syistä ammatillisen toimijuuden murtumien näkökulmasta. Ammatillisen toimijuuden murtumalla viittaamme sairaanhoitajien työssään kokemiin ammatillisiin katkoksiin ja kriiseihin. Murtumat tekevät näkyviksi ammatillisia arvoja, käytäntöjä ja odotuksia, sekä nostavat esiin kokemuksellisia tekijöitä, jotka ovat ohjanneet sairaanhoitajia jättämään työnsä hoitoalalla. Tutkimuksessa kysymme, millaisia kokemuksia hoitoalan jättäneillä sairaanhoitajilla on ammatillisen toimijuuden murtumista sekä mitä ammatillista toimijuutta rakentavia arvoja, käytäntöjä ja odotuksia murtumakokemukset ovat rikkoneet. Tutkimusaineistomme koostuu 148 hoitoalan jättäneen sairaanhoitajan kirjoituksesta. Kertomusten analysoinnissa hyödynsimme tulkitsevaa fenomenologista analyysia. Tuloksina tunnistimme kolme toistuvaa pääteemaa, ammatillisen arvostuksen puute, hallinnan menetyksen kokemus sekä sosiaalisen tuen tarve. Näitä ammatillisen toimijuuden murtumia yhdistää ristiriita hoitajien ammatillista toimijuutta motivoivien arvojen, odotusten ja työarkea ohjaavien käytäntöjen välillä. Ammatillisen toimijuuden murtumat on hoitoalan jättäneiden sairaanhoitajien parissa toistuva ja alalta pois työntävä kokemus. Sen vuoksi ammatillisen toimijuuden tunnistaminen, tunnustaminen ja tukeminen on tärkeää arjen työssä ja johtamisessa. Hoitajia tulisi kohdella itsenäisinä ammatillisina toimijoina, ei hoitokoneiston osina.

Kuntastrategia, ulkoistaminen ja muutoksenhaku

Matti Muukkonen — 2024-11-25