Focus Localis

Miten kunnassa tai hyvinvointialueella pitäisi toimia, kun jokin näyttää menneen pieleen?

Matti Muukkonen — 2025-04-24

Päätoimittaja pohtii pääkirjoituksessaan virkavastuuta kunnissa ja hyvinvointialueilla.

”Asiat kasvavat ja jäävät hoitamatta, kerrostuvat ja jossain vaiheessa eskaloituvat” – Terveyssosiaalityöntekijöiden huolipuhe preventiivisen työotteen katoamisesta terveyssosiaalityön muutosprosessin myötä

Heli Tiirola — 2025-04-24

Terveyssosiaalityöntekijöiden vakansseja on vähennetty joillakin hyvinvointialueilla ja terveyssosiaalityöntekijöitä on siirretty kauemmaksi potilaista ja moniammatillisista työryhmistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tämän muutoksen aiheuttamia huolenaiheita terveyssosiaalityöntekijöissä. Tutkimuskysymykset ovat: Minkälaisia huolenaiheita ilmenee terveyssosiaalityöntekijöiden visioinnissa terveyssosiaalityön tulevaisuudesta? Miten terveyssosiaalityöntekijöiden eri huolenaiheet kytkeytyvät toisiinsa? Tutkimusaineisto koostuu Webropol-kyselystä, johon terveydenhuollossa työskentelevät sosiaalityöntekijät (n=82) vastasivat keväällä 2024. Se toteutettiin Facebookin Sosiaalityön uraverkoston ja Terveyssosiaalityö ry:n Howspace -sivuston kautta. Kysely sisälsi taustakysymysten lisäksi tulevaisuuden visiointi -menetelmän mukaisia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin luokittelemalla ja teemoittelemalla. Terveyssosiaalityöntekijät olivat huolissaan asiakkaiden saaman tuen vähenemisestä terveydenhuollossa, minkä myötä useat jäävät vaille apua ja sosiaaliturvaetuuksia. Muutoksen myötä terveydenhuollon ammattilaisten vastuu kasvaa, jonot muihin palveluihin pidentyvät ja asiakkaiden ongelmat pahenevat. Tämän arveltiin aiheuttavan lisäkustannuksia. Muutoksella ei nähty juurikaan myönteisiä vaikutuksia.

Digitaalisen innovaation omaksumisen moniulotteisuus kuntien teknisellä toimialalla

Jarmo Pulkkinen — 2025-04-24

Tutkimuksessa tarkastelemme kansallisen digitaalisen innovaation omaksumista kuntien teknisen toimialan kontekstissa. Tietojohtamisen ja innovaatioiden tieteellisten keskustelujen yhdyspinnalle sijoittuen kysymme, millaiset kuntaorganisaatioon, innovaatioon, kunnan työntekijöihin ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät ovat yhteydessä kunnan edelläkävijyyteen digitaalisessa innovoinnissa alueidenkäytön suunnittelussa ja rakennusluvituksessa. Edelläkävijäkunniksi määrittelemme 32 kuntaa, jotka hakivat vuonna 2023 ympäristöministeriöltä avustusta lakivelvoitteisen kansallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) yhteiskehittämiseen. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Rogersin innovaatioiden diffuusioteoria, jota hyödyntäen tutkimuksessa muodostettiin konseptuaalinen malli ohjaamaan empiirisen aineiston analyysiä. Aineistot keräsimme 30 edelläkävijäkunnasta verkkokyselylomakkeella ja neljästä edelläkävijäkunnasta yksilöhaastatteluilla alkuvuodesta 2024. Lisäksi hyödynnämme määrällistä viranomaisaineistoa. Aineistot analysoimme tilastollisin menetelmin ja sisällönanalyysillä. Tunnistimme kuusi keskeistä tekijää, jotka ovat yhteydessä kunnan edelläkävijyyteen digitaalisessa innovoinnissa: 1) osallistuminen aiempiin digitalisaatiota edistäneisiin kuntien yhteishankkeisiin, 2) kuntaorganisaation koko asukasluvulla mitattuna, 3) kuntaorganisaation nykyinen teknologiainfrastruktuuri, 4) kunnan ja työntekijöiden oppimisorientaatio, 5) ennakoiva ja kehittämisorientoitunut johtaminen sekä 6) kuntaorganisaatiossa työskentelevät digitalisaatioinnovaattorit. Kuntien välinen yhteistyö ja verkostot sekä kuntaorganisaatioiden digitalisaatioinnovaattorit näyttäytyivät keskeisessä roolissa digitaalisen innovaation omaksumisessa.

Sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen ja toiminnan arviointi hyvinvointialueilla

Siina Raskulla — 2025-04-24

Artikkeli tarkastelee lainopillisesti hyvinvointialueiden oikeutta ja velvollisuutta huomioida sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys strategiassaan sekä tarkastuslautakunnan kompetenssia arvioida toimintaa kestävyyttä koskien. Tätä tarkastelua peilataan kuntia koskevaan oikeudelliseen ympäristöön, mistä toiminnot on hyvinvointialueille siirretty. Kunnille on kuntalaissa säädetty tehtäväksi järjestää palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Hyvinvointialueille ei ole hyvinvointialuelaissa asetettu vastaavaa tehtävää, vaan niiden tavoitteena on edistää toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia. Sekä kunnissa että hyvinvointialueissa on tarkastuslautakunta, jonka kompetenssiin lainsäädännön sanamuoto ja merkitykset vaikuttavat. Artikkeli tunnistaa tulkintavaihtoehtoja siitä, mitkä ovat hyvinvointialueiden toimivalta ja velvollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä. Tarkastelun pääpainopiste on sosiaalisessa ja ympäristöllisessä kestävässä kehityksessä, joiden osalta kuntalain ja lain hyvinvointialueesta välillä on selkeä ero. Tämän jälkeen artikkeli selventää tarkastuslautakunnan kompetenssia arvioida hyvinvointialueen toimintaa sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävän kehityksen näkökulmasta sekä hyvinvointialueen asettamien kestävää kehitystä tukevien tavoitteiden toteutumista. Lopuksi artikkeli antaa normisuosituksen lisätä hyvinvointialueen tehtävään myös sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden edistämisen.

Viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen yhteistyömahdollisuudet alueellisella ja paikallisella tasolla

Terhi Raikas — 2025-04-24

Århusin yleissopimuksen II pilari sekä kansallinen lainsäädäntö turvaavat ympäristöjärjestöjen ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Osallistumistavoitteen mahdollistamiseksi on tavoiteltava niin sanottua deliberatiivista eli keskustelevaa demokratiaa: viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä on oltava toimiva keskusteluyhteys. Lainsäädännön ja deliberatiivisen demokratian tavoitteiden esteenä voivat olla kuitenkin erilaiset käytännön kysymykset. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin empiirisesti haastattelututkimuksessa Suomen alueellisen ja paikallisen tason ympäristöviranomaisten näkökulmia yhteistyöstä ympäristöjärjestöjen kanssa. Tutkimus havainnollisti, kuinka ympäristöjärjestöjen mielenkiinnon ja asiantuntemuksen kaltaiset seikat tukevat järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä, mutta haastattelututkimuksessa nousi esiin myös monia seikkoja, jotka viranomaisten mukaan rajoittavat ympäristöjärjestöjen todellisia mahdollisuuksia osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja muodostaa kunnollisen keskusteluyhteyden alueellisiin ja paikallisiin ympäristöviranomaisiin. Vastausten perusteella voidaan todeta, että keskusteluyhteyden muodostamisessa ratkaisevana ovat vastavuoroisuuteen liittyvät elementit. Keskusteleminen edellyttää onnistuakseen molemmilta osapuolilta halua ja mielenkiintoa yhteistyölle

Uusi normaali? Nyt tarvitaan keskustelua kuntien luottamushenkilöiden harkintavallan rajoista

Pekka Viljanen — 2025-04-24