Focus Localis

Kestävyys kuntajohtamisessa

Anni Jäntti, Juha Peltomaa — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kunnilla, kuntajohtamisella ja kuntien hallinnolla on keskeinen rooli ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden edistämisessä. Kestävyyden johtaminen on kuitenkin toistaiseksi jäänyt varsin vähäiselle huomiolle julkisjohtamisen, -hallinnon ja kuntatutkimuksen tutkimusaiheena. Tässä tutkimuksessa kestävyyttä tarkastellaan kuntajohtamisen strategisena kysymyksenä analysoimalla kestävyyden käyttöä kuntastrategioissa. Suomen 21 suurimman kaupungin stra-
tegioita analysoimalla tutkimuksessa tuotetaan kokonaisjäsennys kuntien kestävyystoiminnan ulottuvuuksista. Tutkimuksemme mukaan kestävyys ymmärretään kuntajohtamisessa 1) megatrenditasoisten kestävyyden ajurien näkökulmasta, 2) kunnan toiminnan yleisenä tavoitteena, 3) muun tavoitteen apuvälineenä, 4) kaupungin toimialoilla, vastuualueilla ja toiminnoissa konkretisoituvana toimintana sekä 5) kuntaorganisaation ulkopuolisiin toimijaryhmiin kytkeytyvänä kysymyksenä. Tutkimuksemme laajentaa aiempaa tutkimusta valottamalla kuntastrategioiden
merkitystä ja roolia kestävyyden johtamisen välineinä ja edistämällä ymmärrystä kestävyyden käsitteen käytöstä ja ulottuvuuksista kuntien johtamisessa ja toiminnassa. Tutkimuksemme auttaa myös ymmärtämään, miten erilaiset tulkinnat kestävyydestä vaikuttavat kuntastrategioihin ja näin ollen myös kuntajohtamiseen.

Kestävän asumisen ulottuvuudet

Linnéa Henriksson, Viena Lahtinen, Nina Tynkkynen — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Noin neljännes suomalaisten hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta, mikä on yksi kuntien ilmastotyön keskeisistä kysymyksistä. Ilmastoviisas asuminen ei voi toteutua kestävyyden muista ulottuvuuksista tinkimällä, vaan kuntien on asumispolitiikassaan tasapainoteltava monenlaisten kestävyysvaatimusten välillä.

Artikkelissa analysoimme asumispolitiikkaa kestävyyden näkökulmasta Turun, Tampereen ja Oulun kaupungeissa. Jäsennämme asumispolitiikkaan liittyviä ilmasto- ja kestävyyselementtejä totutun ”ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen” -kolmijaon lisäksi aineistolähtöisesti kulttuurisen, institutionaalisen ja materiaalis-teknologisen ulottuvuuden avulla. Artikkeli perustuu 30 kuntapoliitikon haastatteluun, joita on analysoitu teema-analyysin avulla, sekä analyysia taustoittavaan politiikkadokumenttiaineistoon. Huomion kohteena on kuntatason politiikka ja politikointi; olemme kiinnostuneita siitä, millaisia asumisen sekä ilmasto- ja kestävyystyön yhteyksiä poliitikot tunnistavat ja miten he painottavat eri kestävyysnäkökulmia.

Artikkelin tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, millaisia konkreettisia sisältöjä kestävyystyön eri näkökulmat saavat Turun, Tampereen ja Oulun asumispolitiikassa, miten eri näkökulmat kohtaavat, millaisia ristiriitoja niiden välillä on ja millaisin edellytyksin näkökulmia voidaan pyrkiä sovittamaan yhteen.

Kuntien kiertotaloussiirtymät rakentamisen sektorilla

Pekka Valkama, Karoliina Isoaho — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kiertotaloussiirtymällä tavoitellaan resurssitehokkuutta ja materiaalien suljettua kiertoa. Toteutuakseen siirtymä edellyttää systeemistä muutosta, ja sitä varten tarvitaan poliittista ohjausta ja tarkoituksenmukaisia politiikkayhdistelmiä. Aikaisempi kestävyyssiirtymien tutkimus on keskittynyt lähinnä valtiotason politiikkayhdistelmiin, mutta tämä tutkimus vie tarkastelun paikallistasolle analysoimalla toimia, joilla kaupungit ovat päättäneet ryhtyä toteuttamaan kiertotaloussiirtymää rakentamisen sektorilla. Tutkimuksessa arvioidaan kaupunkien kiertotalouspolitiikan johdonmukaisuutta ja uskottavuutta siten, että analyysit kohdistetaan politiikkatoimien valikoimiin, kohdentumiseen ja strategisiin ja muihin liityntöihin. Kohdekaupungit ovat Helsinki, Oulu ja Tampere, ja aineistoina käytetään kaupunkien hyväksymiä kiertotalouden politiikkaohjelmien asiakirjoja ja asiantuntijahaastatteluja. Tutkimustulosten mukaan kaupunkien politiikkatoimenpiteet vaikuttavat sisäisesti ristiriidattomilta, mutta niissä on eräitä epäjohdonmukaisuuksia, joista transitioteoreettisesti merkittävin on rakentamisen lineaaritaloutta selkeästi alas ajavien pyrkimysten rajallisuus. Politiikkatoimien uskottavuutta puoltavat varsinkin niiden sisältyminen kaupunkien strategioihin ja integroituminen hiilineutraalisuustavoitteisiin sekä luottamus kunnallisen itsehallinnon riittävyyteen kiertotalouspolitiikan toimeenpanossa. Vastaavasti politiikkaohjelmien pureutumattomuus rakennusten lyhytikäisyyttä koskeviin juurisyihin, politiikkatoimien epäselvät yhteydet kaupunkien rahoitusmahdollisuuksiin ja elinkaarilaskennan vakiintumattomuus haastavat kiertotalouspolitiikan uskottavuutta.

Vihreän maankorkoeron teoria

Antti Wallin — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Ajatus kestävästä kaupungista on valtava suunnitteluparadigman muutos. Viime vuosina Tampereella on investoitu suuria summia kestävään kaupunkikehitykseen. Tämä artikkeli tarkastelee, miten ajatus kestävästä kaupungista on vaikuttanut Tampereen kaupungin kehitykseen. Tutkimus seuraa tapaustutkimuksen perinnettä ja hyödyntää monipuolista aineistotriangulaatiota. Artikkelin abduktiivinen analyysi tarkastelee Tampereen kaupunkikehitystä vihreän maankorkoeron teorian valossa, jonka mukaan kestävyystoimet nostavat maan ja asuntojen arvoa. Teoria antaa selityksen, miksi kestävä kaupunkikehitys on kiinnostunut ennen kaikkea keskusta-alueista. Uusi kirjallisuus lisää ymmärrystä siitä, miksi huonomaineisia alueita ei kehitetä ilman valtion tukea. Tampereen kaupunki on rakentanut kestävyydestä uuden kehyksen kasvulle, ja se on luonut kestävän kaupunkikehityksen investoinneilla suurta maan ja kiinteistöjen arvonnousua erityisesti keskusta-alueen läheisyydessä. Kerrostalolähiöt taas ovat jääneet pitkälti syrjään investoinneista, jos niiden kehittämiseen ei ole kohdennettu valtiontukia. Vihreän maankorkoeron teoria lisää ymmärrystä kestävän kaupunkikehityksen investointien jakaantumisesta sekä asuinalueiden erilaistumisesta. Artikkeli esittää, että julkinen tuki on tärkeää mainehaitasta kärsivien alueiden kehittämiseksi, jotta tulevaisuudessa asuinalueiden väliset sosiaaliset erot eivät kasvaisi enempää.

Kohti sosiaalisesti kestävää kaupunkikehittämistä?

Jaakko Stenhäll, Paula Rossi — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kaupunkien rooli ja merkitys sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen tarjoajina on korostunut. Eräs keskeinen lähestymistapa tähän liittyen on joukkoliikennelähtöinen kaupunkikehitys, jossa kaupunkikehitys monine erilaisine tavoitteineen keskittyy joukkoliikenteen kannalta keskeisten investointien varaan. Esimerkkinämme toimii Tampereen raitiotie, jonka varrelle on tiivistynyt merkittävä osa kaupungin uudesta asutuksesta vuoden 2016 rakentamis-
päätöksestä lähtien. Tämä tutkimus käsittelee niitä erilaisia tavoitteita ja toiveita, joita Tampereen raitiotiehen ja siihen liittyvään kaupunkikehitykseen on asetettu. Tutkimuksessa analysoitiin tulkitsevan, ilmiölähtöisen analyysin keinoin Tampereen raitiotien valmisteluaineistoa ja siinä esitettyjä tavoitteita, ja toisaalta keskeisten viranhaltijoiden sekä päätöksentekijöiden odotuksia sekä kokemuksia raitiotien vaikutuksista. Tulokset osoittavat, että Tampereen raitiotiessä ja siihen liittyvässä kaupunkikehityksessä oli monipuolinen tavoitteisto, joka kattoi niin sosiaalisen, ekologisen kuin taloudellisen kestävyyden ulottuvuuksia. Samalla tutkimus vahvistaa, että erityisesti taloudellinen kestävyys ja siihen liittyvästä maankäytöstä sadut positiiviset kokemukset korostuvat aineistossa, sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden jäädessä ainakin raitiotiejärjestelmän kehityksen alkuvaiheessa pienempään rooliin.

Tuulivoimarakentaminen projektina

Matti Muukkonen, Kimmo Malin — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Tutkimuksen kohteena on Suomessa toteutettava tuulivoimarakentaminen oikeudellisesta näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan tuulivoimahankkeiden hallinnollista toteutusta ja siihen liittyvää sääntelyä. Tutkimustehtävänä on systematisoida tuulivoimarakentamiseen liittyvää oikeudellista kehikkoa ja tarjota tulkintasuosituksia. Erityistä huomiota kiinnitetään toimivaltaisten viranomaisten rooliin ja intressitahojen vuorovaikutukseen. Tutkimus täydentää oikeudellista
ratkaisutoimintaa koskevaa tutkimusta tuoden esille hallinnollisen päätöksenteon erityispiirteet. Tutkimuskysymys keskittyy siihen, miten tuulivoimahankkeet tulisi ymmärtää ja oikeudellisesti toteuttaa kunnassa. Menetelmältään kyse on lainopillisesta tutkimuksesta. Tutkimuksen johtopäätöksissä korostuu tarve laajentaa kuntaoikeudellista näkökulmaa ja hyödyntää projektijuridiikkaa tuulivoimahankkeiden moniulotteisen sääntelyn ymmärtämiseksi.

Ammattikorkeakoulun insinöörikoulutus kestävyysmurroksen edistäjänä

Liisa Routaharju, Johanna Naukkarinen, Sanni Väisänen, Risto Soukka — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kestävyysmurroksen aikaansaamisen on tunnistettu edellyttävän tietoa kestävyyshaasteista, ymmärrystä niiden juurisyistä sekä näiden voimaannuttamaa toimijuutta kestävyyttä tukevien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Ammattikorkeakoulujen tehtävä työelämän kehittämisessä luo oivallisen pohjan kestävän kehityksen osaamisen yhteiskunnalliseen lisäämiseen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tekniikan alan ammattikorkeakoulutuksen potentiaalia kestävän kehityksen osaamisen lisäämiseen tapaustutkimuksen keinoin. Tiedonkeruu toteutettiin opetussuunnitelma-analyysin, henkilöstön haastattelujen ja opiskelijoille suunnatun kyselyn avulla. Tulosten perusteella kestävän kehityksen sisältöjä on kirjattu opetussuunnitelmiin melko vähän ja ohjaus niiden sisällyttämiseen opetukseen on heikkoa. Tuloksista ilmenee myös, että tehokkaimmaksi koettu tapa lisätä kestävän kehityksen osaamista insinöörikoulutukseen olisi lisätä ammattialan osaamiseen integroitavaa kestävän kehityksen teemoitusta, joilla on selkeä linkitys alueen työelämän osaamistarpeisiin.

Kestävyyden kiemuroista

Antti Mäenpää, Kirsi Lehto — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kunnat ja kaupungit kestävyyssiirtymässä

Vera Järvenreuna, Samuli Manu , Kaisa Lähteenmäki-Smith — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Ympäristövandaaleja vai terveen luontoyhteyden vaalijoita?

Harri Raisio, Mikko Rask — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kestävän älykkään erikoistumisen opettelu käytännössä

Jerker Johnson, Giovanna Andrea Pinilla-De La Cruz — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kokonaisvaltainen kestävyys päätösten ennakkoarvioinnissa

Kaisa Wallenius, Sara Malve-Ahlroth — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200

Suomalaisten yliopistojen kestävyystyön kärkihankkeet ja haasteet

Tommi Lehtonen — ma, 11 maalis 2024 00:00:00 +0200