The language-contact landscape in the Baltics during the first millennium BC
DOI:
https://doi.org/10.33339/fuf.147292Keywords:
Proto-Finnic, loanword, Germanic, Baltic, archaeologyAbstract
It is well known that Finnic obtained a large number of loanwords from both Germanic and Baltic, and inferences about the nature of these contacts and the lives of the people speaking these languages have been made based on the existing loanword material. In this paper we go deeper into the topic via a novel combination of three aspects. First, we divided Finnic into the stages Early, Middle, and Late Proto-Finnic and focused specifically on Germanic and Baltic loanwords in Early and Middle Proto-Finnic as those were most likely the languages spoken in the Baltic region during the first millennium BC. Second, by focusing on this early loanword material we combined linguistic and archaeological evidence around three themes: 1) agriculture, 2) bronzeworking and its implications, and 3) family life. We found a surprisingly coherent group of Germanic loanwords related to bronze casting, and we propose that the speakers of both Germanic and Finnic were living in fortified settlements and participated in the bronze-casting business. The connections between Finnic and Baltic were more familial as indicated by the borrowing of several kinship terms. Third, we considered the language-contact situation in the Baltics as a whole, i.e. we also discussed what we know or might be able to know about loanwords from Finnic into Baltic and Germanic and between Germanic and Baltic. All in all, through a multidisciplinary approach we were able to gain new insights into the well-studied topic of the Finnic past, showing that more of this kind of research is needed in the future.
References
Ahlqvist, August. 1871. De vestfinska språkens kulturord: Ett linguistiskt bidrag till finnarnes äldre kulturhistoria. Helsingfors: Frenckell.
Aikio, Ante. 2000. Suomen kauka. Virittäjä 104. 612–614.
Aikio, Ante (Luobbal Sámmol Sámmol Ánte). 2012. On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x. In Hyytiäinen, Tiina & Jalava, Lotta & Saarikivi, Janne & Sandman, Erika (eds․), Per Urales ad Orientem: Iter polyphonicum multilingue․ Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 264), 227–250. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Aikio, Ante. 2019. Muutamia lisiä suomen germaaniseen lainasanastoon. Manuscript. https://www.academia.edu/38441912/Muutamia_lisiä_suomen_germaaniseen_lainasanastoon_pdf
Bentlin, Mikko. 2008. Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte: Der lexikalische Einfluss des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 256). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Būga, Kazimieras. 1908. Aistiški studijai: Tyrinėjimai lygintinjo prūsų, latvjų ir liėtuvjų kalbômoksljo srityję I. Peterburgas: Imperatoriškoji Mokslų Akademija.
Būga, Kazimieras. 1922. Kalba ir senovė. Kaunas: Svietimo Ministerija.
Collinder, Björn. 1932. Die urgermanischen Lehnwörter im Finnischen (Skrifter utgivna av Kungl․ Humanistiska Vetenskapssamfundet i Uppsala 28:1). Uppsala: Almqvist & Wiksell.
Fromm, Hans. 1957/1958. Die ältesten germanischen Lehnwörter im Finnischen. Zeitschrift für deutsches Altertum und deutsche Literatur 88. 81–101, 211–240, 299–324.
Fromm, Hans. 1977. Vanhimpien germaanisten lainojen ikäämisestä suomen kielessä. Virittäjä 81. 137–156.
Grünthal, Riho & Heyd, Volker & Holopainen, Sampsa & Janhunen, Juha, A․ & Khanina, Olesya & Miestamo, Matti & Nichols, Johanna & Saarikivi, Janne & Sinnemäki, Kaius. 2022. Drastic demographic events triggered the Uralic spread. Diachronica 39/4. 490–524. https://doi.org/10.1075/dia.20038.gru
Häkkinen, Kaisa. 2003. Suomen kielen ruotsalaiset lainat: tuloksia, ongelmia, mahdollisuuksia. In Pörn, Michaela & Åstrand, Anita (eds․), Kieli tienhaarassa: Juhlakirja Maija Grönholmin 60-vuotispäivän kunniaksi 23․9․2003, 44–57. Åbo: Åbo Akademis förlag.
Hakulinen, Lauri. 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Otava.
Haspelmath, Martin & Tadmor, Uri. 2009. World loanword database. Leipzig: Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology. http://wold.clld.org (Accessed 2024-07-11.)
Hofstra, Tette. 1985. Ostseefinnisch und Germanisch: Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961. Groningen: Denderen.
Honkola, Terhi & Jordan, Fiona M. 2022. Kin term borrowings in the world’s languages. Journal of Language Contact 15. 562–626. https://doi.org/10.1163/19552629-15030004
Illich-Svitych 1964 = Иллич-Свитыч, В․ М. 1964. Следы исчезнувших балтийских акцентуационных систем. In Королюк, В․ Д․ (ed․), Славянская и балтийская акцентология (Краткие сообщения института славяноведения 41), 18–26. Москва: Наука.
Jakob, Anthony. 2024. A history of East Baltic through language contact (Leiden Studies in Indo-European 24). Leiden: Brill.
Junttila, Santeri. 2012. The prehistoric context of the oldest contacts between Baltic and Finnic languages. In Grünthal, Riho & Kallio, Petri (eds․), A linguistic map of prehistoric northern Europe (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266), 261–296. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Junttila, Santeri. 2015a. Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa: Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Helsinki: Helsingin yliopisto. (Doctoral dissertation.)
Junttila, Santeri. 2015b. Proto-Finnic loanwords in the Baltic languages? An old hypothesis revisited. In Santeri Junttila (ed․), Contacts between the Baltic and Finnic languages (Uralica Helsingiensia 7), 12–37. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Junttila, Santeri. 2019. Lähtökielen sanansisäisten soinnittomien klusiilien edustus kantasuomen balttilaislainoissa II: Edustus kohdekielen pitkän tavuaineksen jäljessä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 97. 35–73.
Kalima, Jalo. 1936. Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 202). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kallio, Petri. 2007. Kantasuomen konsonanttihistoriaa. In Ylikoski, Jussi & Aikio, Ante (eds․), Sámit, sánit, sátnehámit: Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21․ beaivve 2007 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253), 229–249. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Kallio, Petri. 2008. On the “Early Baltic” loanwords in Common Finnic. In Lubotsky, Alexander & Schaeken, Jos & Wiedenhof, Jeroen (eds․), Evidence and counter-evidence: Essays in honour of Frederik Kortlandt 1․ Balto-Slavic and Indo-European linguistics (Studies in Slavic and General Linguistics 32), 265–277. Amsterdam & New York: Rodopi.
Kallio, Petri. 2012a. The non-initial-syllable vowel reductions from Proto-Uralic to Proto-Finnic. In Hyytiäinen, Tiina & Jalava, Lotta & Saarikivi, Janne & Sandman, Erika (eds․), Per Urales ad Orientem: Iter polyphonicum multilingue․ Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 264), 163–175. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Kallio, Petri. 2012b. The prehistoric Germanic loanword strata in Finnic. In Grünthal, Riho & Kallio, Petri (eds․), A linguistic map of prehistoric Northern Europe (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266), 225–238. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Kallio, Petri. 2012c. Jälkitavujen diftongit kantasuomessa. Fenno-Ugrica Suecana Nova Series 14. 31–40.
Kallio, Petri. 2015. The stratigraphy of the Germanic loanwords in Finnic. In Askedal, John Ole & Nielsen, Hans Frede (eds․), Early Germanic languages in contact (North-Western European Language Evolution Supplement Series 27), 23–38. Amsterdam: John Benjamins.
Kallio, Petri. 2018. Ensitavun diftongit kantasuomessa. In Holopainen, Sampsa & Saarikivi, Janne (eds․), Περὶ ὀρθότητος ἐτύμων: Uusiutuva uralilainen etymologia (Uralica Helsingiensia 11), 251–268. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Kallio, Petri. (Forthcoming.) The Proto-Balto-Slavic loanword stratum in the Uralic languages. In Holopainen, Sampsa & Metsäranta, Niklas & Pystynen, Juho (eds․), Areal effects in prehistoric contacts between Uralic and Indo-European (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Karsten, T․ E. 1915. Germanisch-finnische Lehnwortstudien: Ein Beitrag zu der ältesten Sprach- und Kulturgeschichte der Germanen (Acta Societatis Scientiarum Fennicae 45, 2). Helsingfors: Finska Vetenskapssocieteten.
Karsten, T․ E. 1943/1944. Finnar och germaner: Folk- och kulturberöringar från tre årtusenden (Folkmålsstudier 8/9). Helsingfors: Föreningen för nordisk filologi.
Koivulehto, Jorma. 1999. Verba mutuata: Quae vestigia antiquissimi cum Germanis aliisque Indo-Europaeis contactus in linguis Fennicis reliquerint (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 237). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Koivulehto, Jorma. 2002. Contact with non-Germanic languages II: Relations to the East. In Oskar Bandle et al․ (eds․), The Nordic languages: An international handbook of the history of the North Germanic languages I (Handbücher zur Sprach- und Kommunikationswissenschaft 22․1), 583–594. Berlin: Walter de Gruyter.
Koivulehto, Jorma. 2016. Verba vagantur: Jorma Koivulehto in memoriam (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 274). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Koptjevskaja-Tamm, Maria & Wälchli, Bernhard. 2001. The Circum-Baltic languages: An areal-typological approach. In Dahl, Ö․ & Koptjevskaja-Tamm, M․ (eds․), Circum-Baltic languages 2: Grammar and typology (Studies in Language Companion Series 55), 615–750. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins.
Korhonen, Mikko. 1976. Suomen kantakielten kronologiaa. Virittäjä 80. 3–18.
Kortlandt, Frederik. 2018. Proto-Baltic? Baltistica 53. 175–185.
Kriiska, Aivar & Lang, Valter & Mäesalu, Ain & Tvauri, Andres & Valk, Heiki. 2020. Eesti ajalugu I: Eesti esiaeg. Tartu.
Kuokkala, Juha. 2017. Statistics and stratistics of the Germanic loanwords in Finnic. (Paper presented at the conference Contextualizing Historical Lexicology, Helsinki, 17 May 2017.)
Kylstra, A․ D. 1961. Geschichte der germanisch-finnischen Lehnwortforschung. Assen: Gorcum.
LägLoS = Kylstra, A․ D․ & Hahmo, Sirkka-Liisa & Hofstra, Tette & Nikkilä, Osmo. 1991–2012. Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Amsterdam & New York: Rodopi.
Lang, Valter. 2007. The Bronze and Early Iron Ages in Estonia. Tartu: Tartu University Press.
Lang, Valter. 2020. Homo Fennicus: Itämerensuomalaisten etnohistoria. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lang, Valter. 2025. Migrations from the west, south, and east shaped the Proto-Finnic ethnos. Finnisch-Ugrische Forschungen 70. 81–112.
Larsson, Lars-Gunnar. 2001. Baltic influence on Finnic languages. In Dahl, Ö․ & Koptjevskaja-Tamm, M․ (eds․), Circum-Baltic languages 1: Past and present, 237–253. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins.
Liukkonen, Kari. 1999. Baltisches im Finnischen (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 235). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Metsäranta, Niklas. 2023. ’Sister’, ’daughter’ and ’brother’: Etymological discussion of a few borrowed Uralic kinship terms. Linguistica Uralica 59. 161–180. https://dx.doi.org/10.3176/lu.2023.3.01
Metsäranta, Niklas. 2024. Ein Fall für zwei (oder drei) – Liquid metathesis substitution in Germanic loanwords in Finnic: old and new cases. In Junttila, Santeri (ed․), E litoribus Balticis etymologiae (Uralica Helsingiensia 15). 79–104. https://doi.org/10.33341/uh.148311
Metsäranta, Niklas & Milanova, Veronika & Honkola, Terhi. 2023. Borrowability of kinship terms in Uralic languages. Finnisch-Ugrische Forschungen 68. 141–216. https://doi.org/10.33339/fuf.120920
Metsäranta, Niklas & Milanova, Veronika & Honkola, Terhi. 2025. Areal-etymological approach to semantic reconstruction of Proto-Uralic kin terms. Finnisch-Ugrische Forschungen 70. 113–174.
Moilanen, Ulla & Salmela, Elina & Honkola, Terhi. 2023. Families on the move? The case of Proto-Finnic speakers. In Lahelma, Antti & Lavento, Mika & Mannermaa, Kristiina & Ahola, Marja & Holmqvist, Elisabeth & Nordqvist, Kerkko (eds․), Moving northward: Professor Volker Heyd’s Festschrift as he turns 60 (Monographs of the Archaeological Society of Finland 11), 311–32. Helsinki: Archaeological Society of Finland.
Pesonen, Petro & Piha, Minerva & Ahola, Marja & Holmqvist, Elisabeth & Honkola, Terhi. 2025. Pottery, language and iron: Reassessing Luukonsaari and Sirnihta Wares and their cultural context in Early Iron Age Finland. Documenta Praehistorica 52. 2–27. https://doi.org/10.4312/dp.52.4
Posti, Lauri. 1953. From Pre-Finnic to Late Proto-Finnic: Studies on the development of the consonant system. Finnisch-Ugrische Forschungen 31. 1–91.
Pystynen, Juho. 2018. Itämerensuomen pitkien vokaalien alkuperä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Ravila, Paavo. 1935. Die stellung des lappischen innerhalb der finnisch-ugrischen sprachfamilie. Finnisch-Ugrische Forschungen 23. 20–65.
Saag, Lehti & Laneman, Margot & Varul, Liivi & Malve, Martin & Valk, Heiki & Razzak, Maria A․ & Shirobokov, Ivan G․ & Khartanovich, Valeri I․ & Mikhaylova, Elena R․ & Kushniarevich, Alena & Scheib, Christiana Lyn & Solnik, Anu & Reisberg, Tuuli & Parik, Jüri & Saag, Lauri & Metspalu, Ene & Rootsi, Siiri & Montinaro, Francesco & Remm, Maido & Mägi, Reedik & D’Atanasio, Eugenia & Crema, Enrico Ryunosuke & Díez-del-Molino, David & Thomas, Mark G․ & Kriiska, Aivar & Kivisild, Toomas & Villems, Richard & Lang, Valter & Metspalu, Mait & Tambets, Kristiina. 2019. The arrival of Siberian ancestry connecting the Eastern Baltic to Uralic speakers further east. Current Biology 29. 1701–1711. https://doi.org/10.1016/j.cub.2019.04.026
Sehwers, Johannes. 1936. Sprachlich-kulturhistorische Untersuchungen vornehmlich über den deutschen Einfluß im Lettischen. Leipzig: Harrassowitz.
Setälä, E․ N. 1906. Zur Herkunft und Chronologie der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Journal de la Société Finno-Ougrienne 23(5). 1–50.
Setälä, E․ N. 1913. Bibliographisches Verzeichnis der in der Literatur behandelten älteren germanischen Bestandteile in den ostseefinnischen Sprachen. Finnisch-Ugrische Forschungen 13. 345–475.
Smoczyński, Wojciech. 2000. Untersuchungen zum deutschen Lehngut im Altpreußischen (Analecta Indoeuropaea Cracoviensia III). Kraków: Wydawnictwo Uniwersytetu Jagiellońskiego.
Suhonen, Seppo. 1988. Die baltischen Lehnwörter der finnisch-ugrischen Sprachen. In Sinor, Denis (ed․), The Uralic languages: Description, history and foreign influences, 596–615. Leiden & New York & København: Brill.
Tadmor, Uri. 2009. Loanwords in the world’s languages: Findings and results. In Haspelmath, M․ & Tadmor, U․ (eds․), Loanwords in the world’s languages, 55–75. Berlin: De Gruyter Mouton.
Tambets, Kristiina & Yunusbayev, Bayazit & Hudjashov, Georgi & Ilumäe, Anne-Mai & Rootsi, Siiri & Honkola, Terhi & Vesakoski, Outi & Atkinson, Quentin & Skoglund, Pontus & Kushniarevich, Alena & Litvinov, Sergey & Reidla, Maere & Metspalu, Ene & Saag, Lehti & Rantanen, Timo & Karmin, Monika & Parik, Jüri & Zhadanov, Sergey I․ & Gubina, Marina & Damba, Larisa D․, & Bermisheva, Marina & Reisberg, Tuuli & Dibirova, Khadizhat & Evseeva, Irina & Nelis, Mari & Klovins, Janis & Metspalu, Andres & Esko, Tõnu & Balanovsky, Oleg & Balanovska, Elena & Khusnutdinova, Elza K․ & Osipova, Ludmila P․ & Voevoda, Mikhail & Villems, Richard & Kivisild, Toomas & Metspalu, Mait. 2018. Genes reveal traces of common recent demographic history for most of the Uralic-speaking populations. Genome Biology 19, 139. https://doi.org/10.1186/s13059-018-1522-1
Thomsen, Vilhelm. 1869. Den gotiske sprogklasses indflydelse på den finske: En sproghistorisk undersøgelse. København: Gyldendal.
Thomsen, Vilhelm. 1870. Über den einfluss der germanischen sprachen auf die finnisch-lappischen: Eine sprachgeschichtliche untersuchung. Halle: Waisenhaus.
Thomsen, Vilhelm. 1890. Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) Sprog: En sproghistorisk Undersøgelse. København: Blanco Lunos.
Tõnnov, Mihkel. 2016. „Fōru ī aina oy wiþr Aistland“: Soome keeles puuduvatest muinaspõhja laenudest eesti keeles. Tartu: Tartu Ülikool.
Vaba, Lembit. 1990. Die baltischen Sonderentlehnungen in den ostseefinnischen Sprachen. In Vaula, Sari (ed․), Itämerensuomalaiset kielikontaktit: Itämerensuomalainen symposium 7․ kansainvälisessä fenno-ugristikongressissa Debrecenissä 27․8․–1․9․1990 = Läänemeresoome keelekontaktid: Läänemeresoome sümpoosion fennougristide 7․ rahvusvahelises kongressis Debrecenis 27․8․–1․9․1990 (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 61), 125–139. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Vaba, Lembit. 2011. Balti laenude uurimine avab meie kauget minevikku. Keel ja Kirjandus 54. 734–763.
Viikberg, Jüri. 2016. Alamsaksa laensõnad eesti keeles․ Veebisõnastik. Tallinn. https://www.eki.ee/dict/asl/
Viikberg, Jüri. 2024. Ülemsaksa laensõnad eesti keeles․ Veebisõnastik. Tallinn. https://www.eki.ee/dict/ysl/
Ylikoski, Jussi. 2019. Kuopimisen alkuperästä. In Junttila, Santeri & Kuokkala, Juha (eds․), Petri Kallio rocks: Liber semisaecularis 7․2․2019, 191–199. Helsinki: Kallion etymologiseura.
