Eksistentiaalisia kysymyksiä maallistumisen paineessa – narratiivinen analyysi pappien työstä hoivakodeissa

Kirjoittajat

• Jari Pirhonen Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto
• Suvi-Maria Saarelainen Itä-Suomen yliopisto
• Auli Vähäkangas Helsingin yliopisto
• Katja Hautsalo Helsingin yliopisto
• Ilkka Pietilä Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.127003

Avainsanat:

aktanttianalyysi, eksistentiaaliset kysymykset, hengellisyys, hoivakodit, muistisairaus, papit

Abstrakti

Yhtenä ikääntyneiden hyvän hoivan tunnusmerkkinä on pidetty asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista, joten myös vakaumuksellisten asioiden huomioimisen ymmärretään kuuluvan kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Tarkastelemme tutkimuksessamme pappien haastattelujen (n=10) pohjalta heidän työtään hoivakodeissa. Aktanttianalyysin avulla tutkimme sitä, miten papit kuvaavat työtään muistisairaiden ihmisten eksistentiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Työnsä taustana papit pitävät omaa hengellistä kutsumustaan pappeuteen. Vaikka haastattelujen perusteella työn ensisijaiseksi tavoitteeksi piirtyy asukkaiden eksistentiaalisiin tarpeisiin vastaaminen, kokevat papit olevansa koko hoivakotiyhteisön käytettävissä. Pappeja auttavat työssään oman ammattitaidon lisäksi toisinaan hoitajat ja asukkaiden läheiset sekä kokemukset siitä, että he pystyvät omalla työllään saamaan aikaan positiivisiksi tulkittuja vaikutuksia vaikeatakin muistisairautta sairastavissa ihmisissä. Rakenteellisella tasolla pappeja auttavat kirkon pitkä traditio ja hengelliset työkalut, seurakuntatyönantaja ja joskus hoivakodin eksistentiaalisten kysymysten käsittelyä tukevat käytänteet. Pappien näkemyksen mukaan työtä vaikeuttaa erityisesti eksistentiaalisia kysymyksiä huomioimaton hoivakodin toimintakulttuuri, joka heijastelee yleisempää yhteiskunnan maallistumiskehitystä. Ikääntyneiden pitkäaikaishoivassa on tulevaisuudessa kiinnitettävä erityistä huomiota asukkaiden vakaumuksellisten tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen.

Existential questions under the pressure of secularization – a narrative analysis of the work of chaplains in nursing homes

One characteristic of good care for older persons has been considered to be responding to the individual needs of the customers, so addressing matters of conviction is also understood to be part of comprehensive nursing care. In our study, we examine the work of priests in care homes based on interviews (N=10). Using actor analysis, we explore how priests describe their work in meeting the existential needs of people with dementia. Priests see their spiritual calling to priesthood as the background for their work. Although, based on the interviews, responding to the existential needs of residents emerges as the primary goal of their work, priests feel they are available to the entire nursing home community. The chaplains’ professional skills, and sometimes help from the nursing staff and residents’ relatives, help achieve the goals, and the chaplains’ experiences of bringing about positively interpreted effects even in people with severe dementia give them motivation. On a structural level, priests’ work is supported by the church's long tradition and spiritual tools, the parish employer, and sometimes practices that support addressing existential questions in the care home. According to our findings, the work is particularly hindered by a care home culture that neglects existential questions, reflecting a broader secularization trend in society. In the future, special attention must be paid to recognizing and responding to the convictional needs of residents in nursing homes.