Iäkkäiden erityisen tuen tarpeen määrittyminen sosiaalityöntekijöiden ja palveluohjaajien kuvauksissa työstään

Kirjoittajat

• Eeva Rossi Lapin yliopisto
• Tiina Soukiala Helsingin yliopisto
• Riitta-Liisa Kinni Itä-Suomen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.155153

Avainsanat:

iäkkäät, erityisen tuen tarve, palveluohjaus, gerontologinen sosiaalityö

Abstrakti

Tarkastelemme tutkimuksessamme iäkkäiden palveluissa toimivien sosiaalityöntekijöiden sekä asiakas- ja palveluohjaajien kuvauksia asiakkaiden erityisen tuen tarpeesta. Kysymme, millaisia erityisen tuen tarpeen piirteitä sosiaalityöntekijöiden sekä asiakas- ja  palveluohjaajien ryhmäkeskusteluista on tunnistettavissa. Aineistona on viisi asiakas- ja palveluohjaajien sekä seitsemän gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ryhmäkeskustelua. Analysoimme aineistot teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan erityisen tuen tarve määrittyy asiakkaiden erityisten elämäntilanteiden, erityisten palveluiden sekä työnjaon kysymysten kautta. Eettistä harkintaa vaativat tilanteet nivoutuvat kaikkiin edellä mainittuihin erityisen tuen tarpeen ulottuvuuksiin. Koska erityisen tuen tarve on sidoksissa kunkin asiakkaan elämäntilanteisiin, tarpeisiin ja palveluihin, käydään käsitteestä jatkuvaa neuvottelua, eikä sitä ole mahdollista määritellä niin tarkkarajaisesti ja yksiselitteisesti, että tulkinnoille ei jäisi sijaa. Tästä huolimatta erityisen tuen tarpeen määrittelyyn on syytä kiinnittää huomiota ja keskustelua siitä jatkaa, jotta iäkkään oikeus sosiaalityön palveluihin toteutuisi yhdenvertaisesti kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa.

Definitions of complex needs of older people in social workers' and care managers' descriptions of their work

The study examines definitions of complex needs in interview speech of care managers and social workers working in elderly care services. We are interested in the attributes of complex needs that can be identified from focus group discussions with care managers and social workers. The data consists of focus group discussions: five with care managers and seven with gerontological social workers. The materials were analyzed using content analysis, which combined data-driven insights with existing research knowledge. The results show that the concept of complex needs was related to complex life situations, special services, and the distribution of work between professionals. The concept of complex needs is subject to ongoing negotiation and cannot be defined so precisely as to leave no room for interpretation. Nevertheless, it is important to continue discussing the definition of complex needs to ensure that the older adults’ right to social work are realized equally across Finland.

 

Lähdeviitteet

Almqvist AL, Lassinantti K. Social Work Practiceswork practices for Young Peopleyoung people with Complex Needs: An Integrative Reviewcomplex needs: an integrative review. Child Adolesc Soc Work J 2018;35: 207–219. https://doi.org/10.1007/s10560-017-0522-4

Bailey D, Mutale G. Social work's contribution to integrated primary health care teams in the UK for older adults with complex needs. J Integrated Care 2022;30(3):263–75. https://doi.org/10.1108/JICA-10-2021-0053

Balard F, Gely-Nargeot M, Corvol A, Saint-Jean O, Somme D. Case management for the elderly with complex needs: cross-linking the views of their role held by elderly people, their informal caregivers and the case managers. BMC Health Serv Res 2016; 16(1):e635. https://doi.org/10.1186/s12913-016-1892-6

Balda M M. Complex needs or simplistic approaches? homelessness services and people with complex needs in Edinburgh. Soc Incl 2016;4(4): 8–38. https://doi.org/10.17645/si.v4i4.596

Donnelly, S, Torres S. Social work and critical gerontology: why the former needs the later. In: Torres S, Donnelly S, eds. Critical gerontology for social workers. Bristol: Policy Press, 2022:1–16.

Eskola J, Suoranta J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 1998.

Gray BH, Winblad U, Sarnak DO. Sweden’s Esther model: improving care for elderly patients with complex needs. The Commonwealth Fund, September 2016. https://doi.org/10.26099/e59k-a226

Hallituksen esitysHE (164/2014 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Internet: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_164+2014.pdf (viitattu 22.3.2024).

Heikkilä R, Laulainen S, Noro A, Kouvo A-J, Lammintakanen J. Asiakasohjaajien itsearvioitu osaaminen ikäihmisten asiakas- ja palveluohjauksessa. Gerontologia 2024;38(2):124–40. https://doi.org/10.23989/gerontologia.125599

Huhtakangas M. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen pitkä- ja lyhytaikaisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden perusterveydenhuollon palveluissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2023;60(2):218–22. https://doi.org/10.23990/sa.125793

Hujala A, toim. Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto, 2011. Internet: https://lapsiasia.fi/documents/25250457/38754461/Erityistukea+tarvitseva+lapsi+on+ensisijaisesti+lapsi.pdf/44ac796f-27fc-7330-2feb-b5e46951587e/Erityistukea+tarvitseva+lapsi+on+ensisijaisesti+lapsi.pdf?t=1601469200880 (viitattu 20.10.2024).

Hujala A, Lammintakanen J. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018.

Hujala A, Taskinen H, Oksman E, Kuronen R, Karttunen A, Lammintakanen J. Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö: paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. Yhteiskuntapolitiikka 2019;85(5‒6):592‒600. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744444

Johnson R. Do "complex needs" need "complex needs services"? - part one. Ment Health Soc Incl 2013a;17(3):127‒34. https://doi.org/10.1108/MHSI-05-2013-0018

Johnson R. Do “complex needs” need “complex needs services”? (Part 2). Mental Health and Social Inclusion. Ment Health Soc Incl 2013b;17(4):206–14. https://doi.org/10.1108/MHSI-07-2013-0026

Jokinen A, Raitakari S, Ranta J. Konstruktionistisia tulkintoja marginalisaatiosta ja aikuisten parissa tehtävästä sosiaalityöstä. Teoksessa_ Jokinen A, Raitakari S, Ranta J, toim. Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: Konstruktionistisia jäsennyksiä. Tampere: Vastapaino, 2022:7–17.

Juhila K, Raitakari S, Löfstrand C. Responsibilisation in governmentality literature. In_ Juhila K, Raitakari S, Hall C, eds. Responsibilisation at the margins of welfare state. London: Routledge, Taylor & Francis Group, 2017:11–34.

Kinni RL, Puurunen P, Reiman T, Kettunen M. Gerontologinen sosiaalityö Kymsoten ikäihmisten integroidussa palvelukokonaisuudessa. Teoksessa: Pehkonen A, Kinni RL, Puurunen P, toim. Sosiaalisesti kestävää Kymenlaaksoa tekemässä. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2021:158–207.

Kinni RL, Rossi E, Zechner M, Tiilikainen E, Seppänen M, Skaffari P, Soukiala T, Ruotsalainen S, Peiponen J, Pietilä I, Niemi M, Korpelainen A. Gerontologisen sosiaalityön osaamista tarvitaan – tuloksia GERIT-hankkeesta. Gerontologia 2023;37(3):281–8. https://doi.org/10.23989/gerontologia.130628

Kinni RL, Tiilikainen E. Complex needs and ethical dilemmas – care managers processing older clients to gerontological social work. Int J Soc Welf 2024;33(4):1033‒43. https://doi.org/10.1111/ijsw.12656

Kröger T. Care poverty: when older people’s needs remain unmet. Palgrave Macmillan, 2022. https://doi.org/10.1007/978-3-030-97243-1

Kuorelahti M, Volanto S. Näkökulmia erityisen tuen tarpeen määrittelyyn. Teoksessa Zechner M. toim. Näkökulmia palvelutarpeen arviointiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2019:79–95. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019061320426

Kuronen M. Marginaalisuuden, haavoittuvuuden ja naiserityisyyden käsitteellisiä paikannuksia. Teoksessa: Jokinen A, Raitakari S, Ranta J, toim. Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa: konstruktionistisia jäsennyksiä. Tampere: Vastapaino, 2022:55–84.

Kuusisto K, Kalliomaa-Puha L. Päihdeongelmaisen asema ja oikeudet – mitä sosiaalihuoltolain uudet ’välineet’ tarkoittavat päihdehuollossa? Teoksessa Pehkonen A, Kekoni T, Kuusisto K, toim. Oikeus päihdehuoltoon. Tampere: Vastapaino, 2019:83–113.

Kuusisto K, Ekqvist E, Kalliomaa-Puha L. Erityistä tukea tarvitsevat päihteitä ongelmallisesti käyttävät asiakkaat sosiaalityöntekijöiden tulkinnoissa. Yhteiskuntapolitiikka 2021;86(4):419–30. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091546262

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012). Internet: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220604 (viitattu 22.3.2024)

Lawn S, Westwood T, Jordans S, O'Connor J. Support workers as agents for health behavior change: an Australian study of the perceptions of clients with complex needs, support workers, and care coordinators. Gerontol Geriatr Educ 2017:38(4):496–516. https://doi.org/10.1080/02701960.2016.1165218

Liukko E. Erityistä tukea tarvitseva henkilö palvelujärjestelmässä. Palvelupolut kuntoon -hankkeen seminaari 18.11.2019, Jyväskylä. Internet: https://koskeverkko.fi/wp-content/uploads/2020/02/Eeva-Liukko-PAKUseminaari-181119-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4.pdf (viitattu 22.3.2024).

Machielse A, Duyndam J. Attuning to the needs of structural socially isolated older adults with complex problems: the experiences of social workers with personal guidance trajectories for a less-researched. Health Soc Care Community 2021;29(3):800–8. https://doi.org/10.1111/hsc.13319

Olaison A, Donnelly S. Assessment, care planning and decision making. In: Torres S, Donnelly S, eds. Critical gerontology for social workers. Bristol: Policy Press, 2022:115–29.

Peiponen, J, Tiilikainen E, Kinni RL. Pyörivää kehää ja pallottelua – tuen tarpeisiin vastaamisen haasteet ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksessa. Focus Localis 2023;51(2):26-42.

Peiponen J, Tiilikainen E, Kinni RL, Rissanen S. Navigating social services from the perspective of Finnish older adults with complex needs: an examination of different dimensions of access. J Soc Serv Res2025;51(1):144–161. https://doi.org/10.1080/01488376.2024.2388627

Pietilä I. Ryhmähaastattelu. Teoksessa: Hyvärinen M, Nikander P, Ruusuvuori J, Aho AL, toim. Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 2017:88–106.

Pihlaja P. Erityisen tuen käytännöt varhaiskasvatuksessa– näkökulmana inkluusio. Kasvatus; 2009:49(2):146–57.

Puusa A, Juuti P. Laadullisen tutkimuksen olemus. Teoksessa: Puusa A, Juuti P, toim. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 2020:75–85.

Puusa, A. Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin. Teoksessa Puusa A, Juuti P, toim. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 2020:145–56.

Ray M, Milne A, Beech C, Phillips J E, Richards S, Sullivan M P, Tanner D, Lloyd, L. Gerontological social work: reflections on its role, purpose and value. Brit J Soc Work 2015;5(4):1296–312. https://doi.org/10.1093/bjsw/bct195

Rossi E. Osista muodostuva kokonaisuus – kuvaus gerontologisesta sosiaalityöstä, sen käytännöistä ja niiden tutkimisesta. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2021. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-264-1

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Internet: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301 (viitattu 22.3.2024).

Soukiala T. Sosiaalityöntekijöiden työlleen asettamat tavoitteet gerontologisessa sosiaalityössä. Gerontologia 2023;37(3):264–80. https://doi.org/10.23989/gerontologia.127598

Soukiala T, Pietilä I. Elements of trust and trust-building in gerontological social work: the social worker’s perspective. Nord Soc Work Res 2024:14(4):684–96. https://doi.org/10.1080/2156857X.2024.2414123

STM. Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027: Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Hyvän työn ohjelma. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5657-5

STM. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024a. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6

STM. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö., 2024b. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7155-4

STM. Hyvinvointialueille 1,5 miljoonaa euroa sote- ja pelastusalan hankkeisiin. Tiedote. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024c. Internet: https://stm.fi/-/hyvinvointialueille-1-5-miljoonaa-euroa-sote-ja-pelastusalan-hankkeisiin-?languageId=fi_FI (viitattu 7.12.2024).

Tiensuu P, Aalto-Heinilä M, Mäki-Petäjä-Leinonen A. Johdanto: itseys, autonomia ja itsemääräämisoikeus. Teoksessa: Tiensuu P, Aalto-Heinilä M, Mäki-Petäjä-Leinonen A, toim. Itsemääräämisoikeus: teoriasta käytäntöön. Tampere: Vastapaino, 2023:7–50.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2019.

Social exclusion of older persons: A scoping review and conceptual framework. Eur J Ageing; 2017;14, 81–98. https://doi.org/10.1007/s10433-016-0398-8.

Valentine K. Complex needs and wicked problems: how social disadvantage became multiple. social Policy & Society 2016;15(2):237–49. https://doi.org/10.1017/S1474746415000342

Virokannas E, Liuski S, Kuronen M. The contested concept of vulnerability: a literature review. Eur J Soc Work 2020; 23(2):327–39. https://doi.org/10.1080/13691457.2018.1508001

Walsh K, Scharf T, Keating N. Social exclusion of older persons: a scoping review and conceptual framework. Eur J Ageing 2017;14:81–98. https://doi.org/10.1007/s10433-016-0398-8

Ylinen, S. Gerontologinen sosiaalityö: tiedonmuodostus ja asiantuntijuus. Kuopio: Kuopion yliopisto 2008. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-27-1065-2