Iäkkäiden toimintakyky ja koettu avuntarve Suomessa – Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia

Kirjoittajat

• Päivi Sainio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Marja Holm Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Teija Hammar Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Marjaana Pennanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Anna-Mari Aalto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Katri Sääksjärvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.159957

Avainsanat:

fyysinen toimintakyky, psyykkinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky, sosiaalinen toimintakyky, avun tarve, iäkkäät, väestötutkimus

Abstrakti

Hyvä toimintakyky lisää hyvinvointia mahdollistamalla mieluisien asioiden tekemisen ja itsenäisen elämisen vanhana. Kuvaamme tutkimuksessamme 65 vuotta täyttäneen väestön itseraportoitua fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä, aistitoimintoja, perus- ja arkitoimintoja, internetin käyttöä, avun tarvetta sekä rajoitteiden kasautumista ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Tutkimus perustuu Terve Suomi 2022–23 -tutkimuksen kyselyaineistoon. Toimintarajoitteet olivat verrattain harvinaisia 65–69-vuotiaiden ikäryhmässä yleistyen iän myötä. Yleistymisen nopeus vaihteli: esimerkiksi liikkumisrajoitteet kymmenkertaistuivat nuorimmasta vanhimpaan (90+) ikäryhmään, mutta psyykkisen kuormittuneisuuden yleisyys säilyi melko tasaisena eri ikäryhmissä. Toimintarajoitteet kognitiivisella ja sosiaalisella osa-alueella, aistitoiminnoissa sekä perus- ja arkitoiminnoissa yleistyivät selvemmin vasta 80. tai 90. ikävuodesta alkaen. Naisilla rajoitteet perus- ja arkitoiminnoissa, aistitoiminnoissa, liikkumiskyvyssä sekä internetin käytössä yleistyivät iän myötä miehiä jyrkemmin. Sukupuolieroa ei havaittu osallisuuden kokemuksessa, ja kognitiiviset ongelmat olivat yleisempiä miehillä. Iäkäs väestö on toimintakyvyltään moninainen, ja kaikissa ikäryhmissä on sekä hyvin että heikommin pärjääviä. Toimintakyvyn edistäminen ja tuen kohdentaminen sitä tarvitseville on yhteiskuntapolitiikan keskeinen tehtävä nopeasti ikääntyvässä Suomessa.

Self-reported functioning and need of help of older people in Finland – results from the Healthy Finland Survey

Good functional ability increases well-being by enabling people to do things they like and to live independently in old age. We describe physical, psychological, cognitive, and social functioning, sensory functions, basic and everyday activities, internet use and need for assistance, and the accumulation of limitations in the population aged 65 and over by age and gender. The study is based on the Healthy Finland 2022–2023 survey. Functional limitations were relatively rare in 65–69-year-olds, but increased with age. However, the rate of increase varied by domain of functional ability: mobility limitations increased tenfold from the youngest to the oldest age group (90+), but psychological distress remained fairly constant across age groups. Limitations in cognitive, social and sensory functioning and in activities of daily living became more prevalent only after the age of 80 or 90. In women, the age-related change was steeper than in men in activities of daily living, sensory functions, mobility, and internet use. No difference between men and women was found in social participation, and cognitive problems were more prevalent in men. The elderly population is diverse in functional ability, with both high and low performers in all age groups. Promoting functioning and targeting support to those who need it is a key task of public policy in the rapidly ageing Finnish population.