Iäkkäät ovat tyytyväisiä palveluasumispaikkaansa – mitkä tekijät ovat siihen yhteydessä?

Kirjoittajat

• Ulla L. Aalto HUS, Helsingin yliopisto
• Anu Jansson Miina Sillanpään säätiö, Helsingin yliopisto
• Annika Kolster Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Helsingin yliopisto
• Laura Rautiainen Vanhustyön keskusliitto, Helsingin yliopisto
• Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Timo Strandberg HUS, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto
• Kaisu Pitkälä HUS, Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.178159

Avainsanat:

ikääntyminen, asumispalvelut, palveluasuminen, asumistyytyväisyys

Abstrakti

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata asukaslähtöisiä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä palveluasumisessa asuvien iäkkäiden asumistyytyväisyyteen. Tutkimus oli poikkileikkauksena toteutettava kyselytutkimus. Tutkittavat olivat Uudenmaan alueen palveluasumisyksiköissä asuvia iäkkäitä (n = 842). Vastaajista 86 prosenttia oli tyytyväisiä nykyiseen asuinpaikkaansa. Korkeampi ikä, hyvät sosiaaliset suhteet ja mielen hyvinvointi olivat yhteydessä parempaan asumistyytyväisyyteen. Vastaavasti yksinäisyys ja masennuksen kokemus olivat yhteydessä huonompaan asumistyytyväisyyteen. Asumistyytyväisyys oli parempi, mikäli iäkäs itse oli saanut osallistua asuinpaikkansa valintaan. Vaikka iäkkäiden asumispalvelut näyttäytyvät julkisessa keskustelussa usein kielteisessä valossa, ovat iäkkäät asukkaat kuitenkin valtaosin tyytyväisiä asuinpaikkoihinsa. Asumistyytyväisyys on tärkeä asumispalveluiden laadun mittari ja sen edistämiseksi tulisi työskennellä.

Older residents are satisfied with their service housing – which factors are associated with this?

The aim of the study was to describe factors associated with residential satisfaction among older people living in assisted living facilities. The study was a cross-sectional postal survey. The participants were older residents (n = 842) living in assisted living facilities in the Uusimaa region. Eighty-six percent of respondents were satisfied with their current place of residence. Higher age, good social relationships, and mental well-being were associated with better residential satisfaction. Conversely, loneliness and experiencing depression were associated with poorer residential satisfaction. Residential satisfaction was also improved if the older person had been involved in choosing their place of residence. Although residential care of older people is often viewed negatively in public discourse, most older residents are satisfied with their current living arrangements. Residential satisfaction is an important measure of the quality of housing services and should be actively promoted.