https://journal.fi/gerontologia/issue/feedGerontologia2024-03-08T09:51:57+02:00Jenni Kulmalapaatoimittaja@gerontologia.fiOpen Journal Systems<p>Gerontologia-lehti on <a href="https://gerontologia.fi/">Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jota on julkaistu vuodesta 1987 lähtien. Gerontologia on monitieteinen ja laajan lukijakunnan tavoittava lehti, joka käsittelee vanhenemista ja elämänkulkua erilaisista näkökulmista. Lehdessä julkaistaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia sekä muita kirjoituksia gerontologian kaikilta osa-alueilta. Kirjoittajina on mm. terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääketieteen ja liikuntatieteiden edustajia. Artikkeleiden ja katsausten arvioinnissa käytetään referee-menettelyä, jossa käsikirjoitukset lähetetään kahdelle asiantuntijalle arvioitavaksi nimettöminä. Lehden tavoitteena on esitellä alan uutta tutkimustietoa, kehitystyötä ja alan kirjallisuutta sekä tarjota tilaa keskustelulle ja kritiikille. Gerontologia ilmestyy neljästi vuodessa.<span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px; font-family: inherit; font-size: inherit; font-style: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"> Lehti </span></span><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;">on saanut TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.</span></p>https://journal.fi/gerontologia/article/view/143071Konferenssikuulumisia: GSA 2023, Tampa Florida 8.-12.11.20232024-02-07T11:40:46+02:00Pauliina HalonenLinda EnrothLaura KananenMarja Jylhä2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/142390Muistisairaiden asuminen 33. Alzheimer Europe -konferenssin esityksissä2024-01-02T15:02:28+02:00Erja Rappe2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/143517Vuoden 2023 sisällysluettelo2024-02-21T15:06:26+02:00Toimitus2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/143119Vuoden geriatri tutkii, opettaa ja bloggaa2024-02-08T13:40:04+02:00Jouko LaurilaHanna-Maria Roitto2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/142778Vanhustyön lähiesihenkilöt tukemassa henkilöstönsä työhyvinvointia2024-01-26T10:09:44+02:00Paula PiirainenSatu EloHeidi Siira2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/143228Voimavaroja ja haavoittuvuuksia ikääntyvien arjessa korona-aikana2024-02-12T09:04:19+02:00Mervi IssakainenTaina AlanenPaulette EtelävuoriKaija FabriciusStina FågelTuulikki GrönbergPekka HataraIrma HolmbergLeena KuivalainenSinikka MartinmäkiLeena MattilaRauni MuukkaAnna-Liisa NiemeläSini PalvaVeli-Matti PiipariOlli PispaAsko RihuPirjo TikkaLiisa ViljarantaKirsti WesterlundMinni TeerikangasAnna Mäki-Petäjä-LeinonenKaijus Ervasti2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/141688Ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen henkilöstön näkökulmasta2023-12-04T11:24:36+02:00Henrika Karhulahti-NordströmTiina PesonenTimo SinervoSalla Ruotsalainen2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/138568Vajaaravitsemusriskin tunnistamisella ikäihmiselle toimintakykyä ja terveyttä 2023-11-08T10:07:29+02:00Ursula SchwabHeli HelminenTarja KemppainenLars KonttinenMaria NuotioHelena OrellUlla Siljamäki-OjansuuTimo Strandberg2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/142227Päihteiden käyttö ja palvelutarpeet vanhuudessa - Kohti gerontologisen päihdesosiaalityön mallia (IKÄPÄ)2023-12-20T17:03:42+02:00Minna ZechnerElina VirokannasHeidi KankkonenJanne HärkönenIlona KaitalaTeija KarttunenEeva RossiAnna Leppo2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/143423Uusien päätoimittajien tervehdys2024-02-19T14:53:40+02:00Jenni KulmalaHanna Kerminen2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/140881Seniorit opettajamaisina kertojina2023-11-14T09:20:55+02:00Päivi Markkola2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/130934Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta2023-10-27T11:05:34+03:00Ida JarnilaSini Eloranta<p>Tutkimuksessa määritellään etäkotihoidon asiakkuutta ja annetaan tilaa asiakkaiden omille kokemuksille. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 suomalaisen kunnan etäkotihoidon asiakkailta ryhmähaastatteluilla, joita toteutettiin kaksi yhteensä kymmenelle asiakkaalle. Aineistosta analysoitiin asiakkuuden erilaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Etäkotihoidon ikääntyneet asiakkaat eivät olleet itse valinneet etäkotihoitoa, vaan heidät oli valittu asiakkaiksi. Etäkotihoito tuntui sopivan parhaiten asiakkaille, jotka viettivät pääosin aikaa omassa kodissaan ja joilla oli riittävästi tai kohtuullinen määrä myös perinteisiä kotihoidon käyntejä etähoidon rinnalla. Haastatellut asiakkaat olisivat halunneet vaikuttaa enemmän palvelun toteutustapaan, kuten etähoidon määrään suhteessa perinteisiin kotikäynteihin ja yhteydenottoaikaan. Etäkotihoitoa tulisi kehittää jatkossa asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden kuulemiseen tulisi luoda selkeät hoitotyön käytännöt. Asiakkaiden arvokasta kokemusasiantuntijuutta kannattaisi hyödyntää etäkotihoidon kehittämisessä. Tulevaisuudessa etäpalvelua tulisi kehittää joustavaksi, paikasta ja ajasta riippumattomaksi, jotta etähoito soveltuisi nykyistä paremmin myös kodin ulkopuolella liikkuville asiakkaille.</p> <p><strong>Customer experiences of remote home care</strong></p> <p>The research describes what kinds of experiences older people have about being a client in remote home care. The data were collected in the fall of 2022 from clients of remote home care in one large Finnish city. Two group interviews were conducted with a total of ten customers. The data were qualitatively analyzed using discourse analysis. The clients of remote home care had not chosen remote care for themselves, but they were rather chosen as clients. Remote home care seemed to be most suitable for clients who mainly spent time at home and who also received a reasonable amount of traditional home care as well. Many of the customers interviewed would have liked to have more influence on the content of the service, such as the amount of remote care in relation to traditional home visits as well as the time of contact. In the future, remote care should be developed in a customer-oriented manner. Consistent care practices should be created for the systematic consultation of clients. The valuable expertise of remote care customers should be utilized in the development of remote care. In the future, remote services should be developed to be flexible, independent of place and time, so that remote care would be more suitable than it is now, even for customers who have ability to move outside their home.</p>2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/130661Ikääntyneiden ihmisten kokemukset FINGER-elintapaintervention kuntosaliharjoittelusta ja liikuntatottumukset intervention jälkeen 2023-08-25T10:26:36+03:00Mia JylhäRiitta VesalaKatri TurunenTiia NganduMiia KivipeltoSatu HavulinnaJenni Kulmala<p>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden ihmisten kokemuksia FINGER-tutkimuksen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) kaksivuotiseen elintapainterventioon sisältyneestä ohjatusta ryhmämuotoisesta kuntosaliharjoittelusta sekä heidän liikuntatottumuksiaan ja fyysistä aktiivisuuttaan yksitoista vuotta intervention alkamisen jälkeen. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana FINGER-tutkimuksen yhdentoista vuoden seurantaa kahdessa ryhmämuotoisessa teemahaastattelussa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen ja yksilöllistä ohjausta sisältävä kuntosaliharjoittelu tuki haastatteluun osallistuneiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, lisäsi ymmärrystä liikunnallisen elämäntavan merkityksestä ja motivoi liikkumaan pitkällä aikavälillä. Yksitoista vuotta elintapaintervention alkamisen jälkeen haastatteluun osallistuneita voitiin kuvata hyvinvointiaktiivisiksi ikääntyviksi ihmisiksi, joiden liikuntatottumuksiin sisältyi terveys-, elämänkulku-, hyöty- ja elinpiiriliikkumisen piirteitä. Tulokset osoittivat, että ikääntyneille ihmisille suunnitellulla ohjatulla kuntosaliharjoittelulla voidaan lisätä heidän ymmärrystään fyysisen aktiivisuuden hyödyistä, tukea elämänhallintaa ja resilienssiä ja sitä kautta ylläpitää toimintakykyä sekä edistää aktiivista ikääntymistä.</p> <p><strong>Older adults’ experiences of gym training in the FINGER-lifestyle intervention study and exercise habits after the intervention</strong></p> <p>The aim of this study was to describe older adults’ experiences of guided group gym training included in the two-year lifestyle intervention of the FINGER study (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) and their exercise habits and physical activity eleven years after the intervention began. The research material was collected as part of the eleven-year follow-up of the FINGER study in two theme-based group interviews. The data were analysed using inductive content analysis. The results showed that gym training with community and individual guidance supported the well-being of the interview participants comprehensibly, increased their understanding of the importance of an active lifestyle, and motivated them to exercise in the long term. Eleven years after the start of the lifestyle intervention, the participants in the interview could be described as well-being-active aging people, whose exercise habits included aspects of health, life course, benefit, and life circle movement. The results showed that guided gym training aimed at older adults can increase their understanding of the benefits of physical activity, support life management and resilience and thereby maintain functional capacity, and promote active aging.</p>2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/128196Koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen merkitykset ikäihmisille2023-09-02T19:42:03+03:00Jonna OjalammiSuvi-Maria Saarelainen<p>Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ihmisen ikä voi vaikuttaa siihen, miten hän merkityksellistää kollektiivisia kriisejä ja selviytyy niissä. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitetään, millaisia merkityksiä ikäihmiset rakentavat covid-19-pandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kollektiivisina kriiseinä. Teema-analyysin avulla tarkastellaan 24 henkilön haastattelua, jotka toteutettiin kesäkuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä. Haastateltavat olivat iältään 69‒92-vuotiaita. Tulokset osoittavat, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan horjutti ikäihmisten perustavia uskomuksia heidän omista kyvyistään ennakoida todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Uskonnosta etsittiin sodalle tarkoitusta, jota se ei kuitenkaan tarjonnut. Menneisyydestä pintaan nousivat lapsuuden aikaiset ja ylisukupolviset sotamuistot. Koronapandemia sen sijaan hyväksyttiin osaksi elämään kuuluvaa epävarmuutta. Ukrainan sotaa ja koronapandemiaa yhdisti kuitenkin se, että molemmat horjuttivat ikäihmisten elämän merkityksellisyyden kokemusta uhkaamalla heidän jälkipolviensa tulevaisuutta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kollektiivisissa kriiseissä ikäihmisille erityisen tärkeää elämän merkityksellisyyden näkökulmasta on ajallisen koherenssin kokemus.</p> <p><strong>The meanings of the covid-19 pandemic and Russia’s invasion to Ukraine for older adults</strong></p> <p>Previous studies show that a person’s age can impact on how s/he makes sense of and copes with collective crises. This qualitative study explores the meanings older adults construct about the covid-19-pandemic and the Russian invasion into Ukraine. Interviews with 24 older adults were conducted between June 2022 and January 2023. The interviewees ranged in age from 69 to 92 years old. Thematic analysis was used. The results show that Russia's invasion of Ukraine undermined older people's fundamental beliefs about their own ability to anticipate and influence the outside world. They looked to religion for a purpose for the war, which it did not provide. Childhood and transgenerational memories of war surfaced. The covid-19 pandemic, on the other hand, was accepted as part of life's uncertainties. However, both the Ukrainian war and the pandemic undermined the experience of meaningfulness in the lives of older people by threatening the future of their descendants. In sum, the experience of temporal coherence is particularly important for older people in collective crises in terms of the meaningfulness of life.</p>2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/127003Eksistentiaalisia kysymyksiä maallistumisen paineessa – narratiivinen analyysi pappien työstä hoivakodeissa2023-10-22T01:24:02+03:00Jari PirhonenSuvi-Maria SaarelainenAuli VähäkangasKatja HautsaloIlkka Pietilä<p>Yhtenä ikääntyneiden hyvän hoivan tunnusmerkkinä on pidetty asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista, joten myös vakaumuksellisten asioiden huomioimisen ymmärretään kuuluvan kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Tarkastelemme tutkimuksessamme pappien haastattelujen (n=10) pohjalta heidän työtään hoivakodeissa. Aktanttianalyysin avulla tutkimme sitä, miten papit kuvaavat työtään muistisairaiden ihmisten eksistentiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Työnsä taustana papit pitävät omaa hengellistä kutsumustaan pappeuteen. Vaikka haastattelujen perusteella työn ensisijaiseksi tavoitteeksi piirtyy asukkaiden eksistentiaalisiin tarpeisiin vastaaminen, kokevat papit olevansa koko hoivakotiyhteisön käytettävissä. Pappeja auttavat työssään oman ammattitaidon lisäksi toisinaan hoitajat ja asukkaiden läheiset sekä kokemukset siitä, että he pystyvät omalla työllään saamaan aikaan positiivisiksi tulkittuja vaikutuksia vaikeatakin muistisairautta sairastavissa ihmisissä. Rakenteellisella tasolla pappeja auttavat kirkon pitkä traditio ja hengelliset työkalut, seurakuntatyönantaja ja joskus hoivakodin eksistentiaalisten kysymysten käsittelyä tukevat käytänteet. Pappien näkemyksen mukaan työtä vaikeuttaa erityisesti eksistentiaalisia kysymyksiä huomioimaton hoivakodin toimintakulttuuri, joka heijastelee yleisempää yhteiskunnan maallistumiskehitystä. Ikääntyneiden pitkäaikaishoivassa on tulevaisuudessa kiinnitettävä erityistä huomiota asukkaiden vakaumuksellisten tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen.</p> <p><strong>Existential questions under the pressure of secularization – a narrative analysis of the work of chaplains in nursing homes</strong></p> <p>One characteristic of good care for older persons has been considered to be responding to the individual needs of the customers, so addressing matters of conviction is also understood to be part of comprehensive nursing care. In our study, we examine the work of priests in care homes based on interviews (N=10). Using actor analysis, we explore how priests describe their work in meeting the existential needs of people with dementia. Priests see their spiritual calling to priesthood as the background for their work. Although, based on the interviews, responding to the existential needs of residents emerges as the primary goal of their work, priests feel they are available to the entire nursing home community. The chaplains’ professional skills, and sometimes help from the nursing staff and residents’ relatives, help achieve the goals, and the chaplains’ experiences of bringing about positively interpreted effects even in people with severe dementia give them motivation. On a structural level, priests’ work is supported by the church's long tradition and spiritual tools, the parish employer, and sometimes practices that support addressing existential questions in the care home. According to our findings, the work is particularly hindered by a care home culture that neglects existential questions, reflecting a broader secularization trend in society. In the future, special attention must be paid to recognizing and responding to the convictional needs of residents in nursing homes.</p>2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologiahttps://journal.fi/gerontologia/article/view/142979Tilaa sosiaalisille suhteille - Ikääntymisen sosiaalisia tiloja ymmärtämässä2024-02-02T11:25:55+02:00Katariina Tuominen2024-03-08T00:00:00+02:00Copyright (c) 2024 Gerontologia