Gerontologia

Ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukeminen heidän hoito- ja elinympäristöissään

2024-11-22T12:20:07+02:00

Muistisairaan ihmisen autonominen toimijuus

2025-02-11T17:09:58+02:00

Koulutusintervention vaikuttavuus hoitajien persoonakeskeisen hoitotyön kompetenssiin

2025-01-28T10:42:49+02:00

Gerontologian alan tutkimusartikkelisi lähdössä tieteelliseen lehteen? ‒ Pohdi näitä vielä hetki!

2025-02-03T10:40:25+02:00

Vuoden 2024 sisällysluettelo

2025-02-21T11:30:53+02:00

Omainen on tärkeä kotona asuvalle muistisairaalle – määrällinen analyysi Kelan hoitotukihakemuksista

2024-10-16T17:15:31+03:00

Muistisairaudet ovat yleistyneet Suomessa väestön ikääntymisen vuoksi. Yhä useampi muistisairas ikääntyvä asuu mahdollisimman pitkään omassa kodissaan omaisen huolenpidon ja kotiin tuotavien palvelujen turvin. Turvallinen kotona asuminen vaatii siis usein ulkopuolista apua. Selvitämme tässä artikkelissa kotona kotihoidon ja omaisen tuella asuvien yli 75-vuotiaiden pienituloisten muistisairaiden hoitotukiasiakkaiden tilannetta muun muassa huolenpidon tarpeen ja turvallisen yksinolon näkökulmasta. Hyödynnämme ensi kertaa hakemuslomakeaineistoa, joka on kerätty Kelan eläkettä saavan hoitotuen hakemuslomakkeista ja täydennetty muulla Kelan etuuskohtaisella rekisteriaineistolla. Tulosten mukaan kotona asuvien muistisairaiden hoitotukiasiakkaiden huolenpidon tarve oli laaja-alaista. Huolenpidon tarve oli lähes yhtä suurta riippumatta siitä, asuiko hoitotukiasiakas kotona kotihoidon vai omaisen tuella. Arvioitu turvallisen yksinolon määrä oli vähäisempää omaisen tuella kotona asuvilla. Pienituloisuudesta huolimatta kotihoidon asiakkuus oli yhteydessä suurempaan tukipalvelujen käyttöön, kun taas omaisen tuella kotona asuvat käyttivät merkittävästi vähemmän kotiin tuotavia tukipalveluja. Omaisen tuella kotona asuvien vähäinen palvelukäyttö yhdistettynä runsaaseen tai lähes yhtämittaiseen huolenpidon tarpeeseen vahvistaa käsitystä omaisesta kotona asumisen mahdollistajana.

Family members are important for home-dwelling persons with memory disorders – a quantitative analysis of applications for care allowance for pensioners

As the population ages, memory disorders have become increasingly common in Finland. With the help of informal care and services provided at home, more and more older adults with memory disorders continue to live at home for as long as possible. Safe home-dwelling often requires outside assistance. In this paper, we look at low-income older adults (aged 75+) with memory disorders living at home with the help of home care or family members. The focus is on care needs and feeling safe when being home alone. Our data has been drawn from the applications for the care allowance for pensioners and combined with other register data from the Social Insurance Institution of Finland. The results show that the need for care among home-dwelling older adults with memory disorders is extensive in all areas. Irrespective of whether the person relied on informal care assistance or home care, the need for care was approximately the same. Those with informal care reported lower rates of feeling safe when being alone. Despite the low income, using home care services was associated with greater use of support services, while those who relied on informal care used considerably fewer services provided at home. The lower use of services combined with continuous care needs confirms the notion that family members enable living at home.

Iäkkäiden potilaiden näkemyksiä päivystyshoidon laadusta

2024-09-30T11:02:57+03:00

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata iäkkäiden potilaiden näkemyksiä päivystyshoidon laadusta. Aineisto kerättiin yliopistosairaalan ja keskussairaalan päivystyksistä. Yhteensä 200 75 vuotta täyttänyttä potilasta haastateltiin päivystyskäynnin aikana käyttäen Ihmisläheinen hoito (RIHL) -mittaria strukturoidun haastattelun runkona. Mittari sisältää kuusi teema-aluetta: 1) Henkilöstön ammatillisuus, 2) Hoitoon osallistuminen ja tiedon saanti, 3) Fyysisiin tarpeisiin vastaaminen, 4) Kipujen ja pelkojen lievittäminen, 5) Henkilöstöresurssit, 6) Henkilöstön yhteistyö. Nämä jakautuvat yhteensä 42 Likert-asteikolliseen väittämään. Haastattelua täydennettiin kolmella iäkkäiden kohteluun liittyvällä avoimella kysymyksellä. Enemmistö vastaajista arvioi päivystyksen henkilöstön ammattitaidon erinomaiseksi, ilmapiirin myönteiseksi, hoitonsa turvalliseksi sekä kohtelunsa asialliseksi ja ystävälliseksi. Kuitenkin vain viidennes potilaista koki voineensa osallistua hoitonsa suunniteluun. Lisäksi vastaajat toivat esiin näkemyksiä henkilöstöresurssin riittämättömyydestä ja puutteita potilaiden perustarpeisiin vastaamisessa. Nämä ilmenivät tutkimuksen määrällisessä ja laadullisessa osuudessa. Avovastauksissa nousivat esiin myös hoitoympäristön puutteet, kuten ympäristön levottomuus ja yksityisyyden suojan puute. Päivystyksessä asioidessaan iäkkäät olivat moniin asioihin tyytyväisiä. Kehittämiskohteiksi nousivat hoitoympäristö, potilaiden perustarpeisiin vastaaminen ja mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun.

Older patients’ views about the quality of the care at the emergency department

The purpose of the study is to describe older people’s views on their care in the emergency department. The data was collected from two emergency departments: one in a university hospital and another in a central hospital. A total of 200 patients over 75 years of age were interviewed during the emergency department visit using the revised version of the Humane Care Scale (RILH). The scale includes six thematic areas: 1. Professionalism of staff, 2. Access to treatment and information, 3. Meeting physical needs, 4. Relieving pain and fears, 5. Human resources, 6. Employee collaboration. The interview also included three open-ended questions: 1. How are older people taken into account in the emergency department? 2. How were you acknowledged? 3. What would you have improved in your care or treatment? The majority of the respondents considered the emergency staff highly skilled, the atmosphere positive, their care safe, and their treatment appropriate and friendly. Only a fifth of patients felt that they had been able to participate in the planning of their care. As a shortcoming, respondents expressed concerns of the inadequacy of human resources and failures to respond to the basic needs of patients. The open-ended questions highlighted deficiencies in the care environment. When visiting the emergency department, the respondents were satisfied with many aspects of care. Development needs were identified in the care environment, responding to patients’ basic needs, and the opportunity to participate in care planning.

Eläkettä saavan hoitotuen hakijoiden avun tarpeet, hoivan kustannukset ja taloudellinen tilanne

2024-12-04T18:34:06+02:00

Ikääntyessä sairaudet, hoivan tarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset lisääntyvät. Etenkin pienituloisilla vanhuuseläkkeen saajilla hoivan ja hoidon itse maksettavat kustannukset lisäävät taloudellisen huono-osaisuuden riskiä. Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan eläkettä saavan hoitotuen 65-vuotiaita ja sitä vanhempia hakijoita ja etuuden saajia 2017–2022. Etuutta voivat saada eläkeläiset, joilla on toimintakykyä heikentävä sairaus tai vamma. Tutkimus tuottaa tietoa ikääntyneiden hoivan ja hoidon tarpeista, niistä aiheutuvista itse maksettavista kustannuksista ja taloudellisesta tilanteesta. Aineistona ovat Kelan etuushakemusten tilastot. Vuonna 2022 eläkettä saavan hoitotukea saavia 65 vuotta täyttäneitä oli 152 343, joista yli 60 prosenttia oli naisia. Aineiston perusteella hoitotuen saajien keskimääräiset kuukausittaiset itse maksettavat kustannukset voivat olla yli 800 eurosta aina tuhanteen euroon saakka. Verrattaessa summia 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille laskettuihin viitebudjetteihin sekä keskimääräisiin eläkkeisiin havaitaan, että hoivan itse maksettavat kustannukset voivat olla katastrofaaliset, eli viedä yli 40 prosenttia tuloista. Kustannukset voivat lisätä toimeentulovaikeuksia ja olla este tarpeellisten sosiaali- tai terveyspalveluiden käytölle, jolloin perustuslain mukainen riittävien palveluiden saatavuus jää toteutumatta.

Needs for assistance, care costs and financial situation of applicants of the care allowance for pensioners

As individuals age, illnesses become more common, care needs accumulate, as well as the costs caused by them. For low-income old-age pensioners in particular, care costs increase the risk of financial disadvantage. This study examines applicants and recipients of the care allowance for pensioners between 2017 and 2022 who are 65 years of age or older. The benefit may be granted to pensioners with a disability or illness that impairs their ability to function. The purpose of this study is to increase information on the care needs of older adults, related costs, and the financial situation by using the statistics on Kela’s benefit applications. In 2022, there were 152,343 persons aged 65 or older who received the care allowance for pensioners, and over 60 percent of them were women. The average monthly care costs of recipients could amount to more than 800 or up to 1000 euros. When comparing amounts to reference budgets calculated for those 65 years of age and older, as well as to average pensions, it becomes evident that care costs can be catastrophic, consuming more than 40 percent of the income. There is a risk that costs will be an obstacle to the use of the necessary social or health services, leaving the availability of sufficient services in accordance with the Finnish Constitution unrealized.

Asiakaskohtainen valvonta osana hyvinvointialueen valvontaa

2025-01-03T08:03:47+02:00

Pohjoismaisten gerontologikongressien historiaa ja muistelua

2024-12-17T09:56:03+02:00

Tervaskannot 90+ -tutkimuksen uudet elämäntarinahaastattelut valottavat hyvin iäkkäiden ihmisten tavallista elämää

2024-12-16T12:03:44+02:00

Ikääntymisen lukutaito ‒ yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan voimavara

2025-01-31T12:26:18+02:00

Ikääntyneen turvallinen lääkehoito vaatii moniammatillista yhteistyötä

2025-03-05T15:24:53+02:00