https://journal.fi/gerontologia/issue/feed Gerontologia 2021-06-07T13:16:27+03:00 Satu Jyväkorpi paatoimittaja@gerontologia.fi Open Journal Systems <p>Gerontologia-lehti on <a href="https://gerontologia.fi/">Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jota on julkaistu vuodesta 1987 lähtien. Gerontologia on monitieteellinen ja laajan lukijakunnan tavoittava lehti, joka käsittelee vanhuutta ja elämänkulkua erilaisista näkökulmista. Lehdessä julkaistaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia sekä muita kirjoituksia gerontologian kaikilta osa-alueilta. Kirjoittajina on mm. terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääketieteen ja liikuntatieteiden edustajia. Artikkeleiden ja katsausten arvioinnissa käytetään referee-menettelyä, jossa käsikirjoitukset lähetetään kahdelle asiantuntijalle arvioitavaksi nimettöminä. Uuden tutkimustiedon lisäksi lehti esittelee kehitystyötä ja alan uutta kirjallisuutta sekä tarjoaa tilaa keskustelulle ja kritiikille. Gerontologia ilmestyy neljästi vuodessa.<span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px; font-family: inherit; font-size: inherit; font-style: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"> Lehti </span></span><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;">on saanut TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.</span></p> https://journal.fi/gerontologia/article/view/107922 Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa 2021-05-19T07:00:32+03:00 Mia Niemi mia.niemi@helsinki.fi Tiina Soukiala tiina.soukiala@helsinki.fi Eeva Rossi eeva.rossi@ulapland.fi Jenna Hirvonen jenna.hirvonen@uef.fi Suvi Ruotsalainen suvi.ruotsalainen@uef.fi Anne Korpelainen akorpela@ulapland.fi Riitta-Liisa Kinni riitta-liisa.kinni@uef.fi Pia Skaffari pia.skaffari@ulapland.fi Ilkka Pietilä ilkka.pietila@helsinki.fi Elisa Tiilikainen elisa.tiilikainen@uef.fi Minna Zechner minna.zechner@ulapland.fi Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/96102 Aistivaikeudet, arki ja toimintakyky 90 vuotta täyttäneillä 2021-04-16T13:33:40+03:00 Linda Enroth linda.enroth@tuni.fi Jutta Pulkki jutta.pulkki@tuni.fi <p>Näkö- ja kuulovaikeudet ovat yhteydessä heikentyneeseen toimintakykyyn, mutta vanhoista vanhimmilla tätä yhteyttä ei ole juuri tutkittu. Tässä monimenetelmätutkimuksessa tarkastellaan 1) näkö- ja kuulovaikeuksien sekä molempien aistivaikeuksien yleisyyttä 90 vuotta täyttäneillä, 2) aistivaikeuksien yhteyttä liikkumiskykyyn ja itsearvioituun toimintakykyyn sekä 3) 90 vuotta täyttäneiden kokemuksia aistivaikeuksien merkityksestä arjessaan. Tutkimusaineisto koostui vuoden 2018 Tervaskannot 90+ -kyselytutkimuksen määrällisestä (N=1 878) ja laadullisesta (N=63) aineistosta. Aistivaikeuksien yhteyttä liikkumiskykyyn ja itsearvioituun toimintakykyyn analysoitiin multinomiaalisella regressioanalyysilla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Näkövaikeuksia raportoi 20 prosenttia, kuulovaikeuksia 15 prosenttia ja vaikeuksia molemmissa aisteissa 12 prosenttia tutkittavista. Aistivaikeuksia kokevilla oli heikompi liikkumiskyky, ja he arvioivat toimintakykynsä heikommaksi kuin he, joilla ei ollut aistivaikeuksia. Tutkittavien kokemukset aistivaikeuksista kiteytyivät hankaluuksiin yhteydenpidossa, mielekkäässä tekemisessä, päivittäisissä toiminnoissa ja liikkumisessa. Aistivaikeuksien kanssa arki kuvattiin myös sujuvaksi, esimerkiksi kompensaatiokeinojen ansiosta. Aistivaikeudet ovat yleisiä yli 90-vuotiailla ja hankaloittavat arjen toimintoja. Apuvälineillä voidaan tukea kommunikaatiota ja kotona asumista ja siten vaikuttaa elämänlaatuun erityisesti, jos molemmat aistit ovat heikentyneet.</p> 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/100584 Muistisairauteen sopeutumisen tarinatyypit työikäisenä sairastuneilla ja heidän läheisillään 2021-05-19T08:11:51+03:00 Katja Hautsalo katja.hautsalo@helsinki.fi Jari Pirhonen jari.pirhonen@helsinki.fi Ilkka Pietilä ilkka.pietila@helsinki.fi <p>Työikäisenä muistisairauteen sairastuminen rikkoo oletetun elämänkulun, vaatien sopeutumista ja elämäntarinan uudelleenrakentamista. Tutkimuksessa selvitettiin työikäisenä sairastuneiden ja heidän läheistensä haastatteluiden (n = 26) perusteella, kuinka sairastuneet jäsentävät muistisairauden aiheuttamia elämänmuutoksia sai­rauden alkuvaiheessa ja miten läheisen tarina resonoi sairastuneen tarinan kanssa. Analyysissä havaittiin kolme erilaista tarinatyyppiä. Kaaoksen tarinaa leimasi sairas­tumisen aiheuttama elämän epävarmuus ja organisoimattomuus. Irtautumisen tari­nassa päästettiin irti turhiksi koetuista asioista, kavennettiin elämänpiiriä ja keskityt­tiin hetkessä elämiseen. Aktiivisuuden tarinassa suunniteltiin tulevaisuutta, toimittiin aktiivisesti ja vahvistettiin omaa hyvinvointia sairautta vastustamalla. Läheisten ja sairastuneiden tarinoiden yhtäläisyys vaihteli tarinatyypeittäin. Sairastamisen alkuvai­heen kokemuksia ja tilanteeseen sopeutumista peilataan tutkimuksessa kulttuurisiin sairastamisen mallitarinoihin. Tällöin tarkastellaan, kuinka tarinallisuus on osa sairas­tumisen käynnistämää elämäntarinan uudelleenrakentamisen prosessia. Lisäksi poh­ditaan, miten työikäisenä sairastuneen henkilön hyvinvointia voidaan tukea huomioi­den ihmisten erilainen suhtautuminen sairauteen. Tarvitaan ymmärrystä kulttuurisis­ta sairastamisen mallitarinoista ja muistisairauden vaikutuksista yksilön sekä perheen tilanteeseen, jotta sairastuneita ja heidän läheisiään voidaan nykyistä tehokkaammin tukea sairauteen sopeutumisessa ja sopivan arjen aktiivisuuden ylläpitämisessä.</p> 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/97264 Turvallisuuden edistäminen iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa 2021-05-18T16:50:21+03:00 Outi Kiljunen outikiljunen@gmail.com Tarja Välimäki tarja.valimaki@uef.fi Pirjo Partanen pirjo.partanen@uef.fi Päivi Kankkunen paivi.kankkunen@uef.fi <p>Turvallisuus on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua. Asumispalveluyksiköissä asuvien iäkkäiden turvallisuuden edistäminen edellyttää monenlaisia toimia, sillä huomioon tulee ottaa asumisen, hoidon, hoivan ja tukipalvelujen turvallisuus. Kattava kuvaus asukasturvallisuuden edistämisen toimista asumispalveluyksiköissä puuttuu. Tässä artikkelissa kuvataan asukasturvallisuuden edistämistä iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa dokumenttianalyysin pohjalta. Tutkimusaineisto koostui iäkkäiden palveluja ja asumispalveluyksiköitä Suomessa <br />koskevista laeista, suosituksista, määräyksistä ja ohjeista (n = 26). Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tulosten mukaan asukasturvallisuutta edistetään iäkkäiden tehostetun palveluasumisen yksiköissä suunnitelmallisella omavalvon-<br />nalla ja omatoimisella varautumisella, moniammatillisella yhteistyöllä sekä lupa- ja valvontaviranomaisten toimilla ongelmatilanteissa. Asukasturvallisuuden edistämisessä korostuu johdon vastuu, mutta omavalvonta kuuluu jokaiselle yksikön työntekijälle. Lisäksi tulisi hyödyntää omaisten ja asukkaiden palaute, näkemykset ja huomiot asukasturvallisuudesta. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan asumisen ja palvelujen turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi terveydenhuollon asiantuntemusta tulee olla käytettävissä riittävästi. Pyrittäessä edistämään iäkkäiden asumispalveluyksiköissä asuvien turvallisuutta on tärkeää tiedostaa eri tahojen roolit sekä varmistua riittävästä osaamisesta ja resurssista asukasturvallisuustyössä.</p> 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/95287 Kuolemantapaukset perusterveydenhuollon lyhytaikaisessa sairaalahoidossa 2021-05-18T16:40:27+03:00 Alisa Piikki alisa.piikki@gmail.com Henna Saari henna.saari@uef.fi Eija Lönnroos eija.lonnroos@uef.fi <p>Maassamme kuolee yli 50 000 henkilöä vuosittain. Merkittävä osuus suomalaisista kuolee perusterveydenhuollon (PTH) sairaaloissa; silti tutkimusta aiheesta on tehty verrattain vähän. Tässä tutkimuksessa kuvataan PTH-sairaaloissa kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen piirteitä Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (KYS erva-alue). Tutkimukseen osallistuivat kaikki KYS erva-alueen PTH-sairaalat. Tiedonkeruu toteutettiin strukturoitua tiedonkeruulomaketta käyttäen vuoden 2016 tammi–kesäkuussa. Tarkastelu rajattiin enintään 31 vuorokautta kestäneisiin hoitojaksoihin. PTH-sairaaloiden lyhytaikaisista hoitojaksoista (n = 13 869) 4 prosenttia (n = 625) päättyi potilaan kuolemaan. Kuolemaan päättyneistä hoitojaksoista 46 prosentissa hoidon pääasialliseksi syyksi oli määritelty <br />elämän loppuvaiheen hoito. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet (29 %) sekä syöpäsairaudet (30 %) olivat yleisimmät päädiagnoosit kuolemaan päättyneillä hoitojaksoilla. Hoito PTH-sairaalassa kesti keskimärin 8,6 vuorokautta, mutta 20 prosentilla potilaista vain vuorokauden tai kaksi. Kuoleman läheisyyttä ei ollut tiedostettu yli puolessa PTH-sairaaloiden hoitojaksoista, jotka päättyivät potilaan kuolemaan. Lisäksi neljäsosa potilaista oli PTH-sairaalassa enintään kaksi vuorokautta ennen kuolemaansa. Pohdittavaksi jää, olisiko näiden potilaiden hoitoa voitu toteuttaa toisin.</p> 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/103204 Hylkäsikö hyvinvointivaltio vanhat ihmiset? 2021-05-19T07:09:37+03:00 Minna Zechner minna.zechner@ulapland.fi 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/97439 Terveyden lukutaito – ajankohtainen mutta vähän tutkittu kansalaistaito 2021-05-18T17:28:09+03:00 Johanna Eronen johanna.eronen@jyu.fi 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/95628 Ikääntyminen ja elämän tarkoituksellisuus 2021-05-19T06:44:56+03:00 Helena Honkanen Vartiainen helena.honkanenv@gmail.com 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/98638 Ikääntyneiden naapurisuhteista ja -verkostoista 2021-05-18T18:08:46+03:00 Hanna Varjakoski hanvarz@utu.fi 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/102189 Nimitysten valitsemisen vaikeus 2021-05-19T07:16:36+03:00 Pirkko Muikku-Werner pirkko.muikku-werner@uef.fi 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/109085 Pääkirjoitus 2021-05-28T12:03:11+03:00 Satu Jyväkorpi satu.jyvakorpi@gery.fi 2021-06-07T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia