https://journal.fi/gerontologia/issue/feed Gerontologia 2021-09-22T08:40:28+03:00 Satu Jyväkorpi paatoimittaja@gerontologia.fi Open Journal Systems <p>Gerontologia-lehti on <a href="https://gerontologia.fi/">Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jota on julkaistu vuodesta 1987 lähtien. Gerontologia on monitieteellinen ja laajan lukijakunnan tavoittava lehti, joka käsittelee vanhuutta ja elämänkulkua erilaisista näkökulmista. Lehdessä julkaistaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia sekä muita kirjoituksia gerontologian kaikilta osa-alueilta. Kirjoittajina on mm. terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääketieteen ja liikuntatieteiden edustajia. Artikkeleiden ja katsausten arvioinnissa käytetään referee-menettelyä, jossa käsikirjoitukset lähetetään kahdelle asiantuntijalle arvioitavaksi nimettöminä. Lehden tavoitteena on esitellä alan uutta tutkimustietoa, kehitystyötä ja alan kirjallisuutta sekä tarjota tilaa keskustelulle ja kritiikille. Gerontologia ilmestyy neljästi vuodessa.<span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px; font-family: inherit; font-size: inherit; font-style: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"> Lehti </span></span><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;">on saanut TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.</span></p> https://journal.fi/gerontologia/article/view/102514 ”Miten varmistaa, että kukin iäkäs asukas on yleensä hengissä?” Taloyhtiötoimijoiden näkemyksiä ikäasumisesta 2021-05-18T14:02:57+03:00 Suvi Fried suvi.fried@gmail.com Maiju Ratala maiju.ratala@gmail.com 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/102504 Vanhuusiän syrjäytyminen pähkinänkuoressa – tuloksia ja politiikkasuosituksia ROSEnetistä 2021-05-14T12:35:39+03:00 Päivi Topo paivi.topo@ikainstituutti.fi Elisa Tiilikainen elisa.tiilikainen@uef.fi Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/107778 Mahdollistuuko Parkinsonia sairastavan turvallinen ja omatoiminen kotikuntoutus? Katsaus suomalaisiin kuntoutuskäytäntöihin 2021-05-05T12:18:40+03:00 Heli Vaartio-Rajalin heli.vaartio-rajalin@abo.fi Anu Salpakoski anu.salpakoski@peurunka.fi Hanna Hintikka hanna.hintikka@peurunka.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/111297 Pääkirjoitus 2021-09-16T12:15:35+03:00 Satu Jyväkorpi satu.jyvakorpi@gery.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/110615 Ikääntyvät suuret ikäluokat Japanin ja Suomen mediassa 2021-08-05T14:03:04+03:00 Motoko Ishikawa motoko.m.ishikawa@jyu.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/109370 Social Policies for Older Indigenous People in Taiwan 2021-06-10T15:44:42+03:00 Wasiq Silan an.gao@helsinki.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/110977 Vanhuus, kieli ja vuorovaikutus 2021-08-24T02:43:49+03:00 Antero Olakivi antero.olakivi@helsinki.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/99232 Millaisia tavoitteita iäkäs kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoidon asiakas asettaa hoidolleen? 2021-04-22T17:16:13+03:00 Kim Josefsson kim.josefsson@thl.fi Matti Mäkelä matti.makela@thl.fi Aleksandr Gerasin aleksandr.gerasin@thl.fi Outi Ranta outi.ranta@thl.fi Satu Havulinna satu.havulinna@thl.fi Anja Noro anja.noro@thl.fi <p>Tässä tutkimuksessa selvitettiin kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden tavoitteita omalle hoidolleen. Lisäksi selvitettiin, miten tavoitteiden määrä oli yhteydessä asiakkaan kognitiiviseen suoriutumiseen. Vastaukset tavoitteisiin saatiin osana asiakkaan RAI-arviointia. Tutkimusaineistoon kuului 1 101 kotihoidon lomakkeella arvioitua asiakasta ja 509 ympärivuorokautisen hoidon lomakkeella arvioitua asiakasta. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat olivat arkitoiminnoista suoriutumisen (ADL) ja kognition (CPS) perusteella toimintakyvyltään keskimäärin selkeästi heikompia kuin kotihoidon asiakkaat. Ympärivuorokautisen hoidon lomakkeella arvioiduista asiakkaista 31 prosenttia ei maininnut yhtäkään tavoitetta. Kotihoidon lomakkeella arvioiduilla asiakkailla vastaava osuus oli 15 prosenttia. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla kuntoon (15 %) ja mielihyvää tuoviin asioihin (13 %) liittyvät tavoitteet olivat yleisimpiä. Kotihoidon asiakkailla arkiaskareiden sujuminen (24 %), kunnon paraneminen tai ylläpitäminen (22 %) ja asumisjärjestelyt (19 %) olivat muita tavoitteita yleisempiä. Vastausten määrä laski voimakkaasti kognition heikentyessä, mutta kaikilla kognition tasoilla oli tavoitteita. Iäkkäät asiakkaat asettivat hoidolleen konkreettisia tavoitteita, jos niitä tiedusteltiin systemaattisesti.</p> 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/102736 Taiteilija-ammattilaiset kulttuurihyvinvoinnin toimijoina ikääntyneiden hoivayhteisöissä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus 2021-05-16T20:34:43+03:00 Teija Nuutinen teija.nuutinen@uef.fi Sanna Laulainen sanna.laulainen@uef.fi Arto O. Salonen arto.salonen@uef.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan hyvinvoinnin ja ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen kontekstissa työskentelevien ammattitaiteilijoiden toimintaympäristöjä, rooleja ja tehtäviä. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja kulttuurihyvinvointi ovat oleellinen osa kansalaisten hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalojen ikääntyneitä koskevassa keskustelussa ja tutkimuksissa kulttuurihyvinvointia ammatikseen tuottava taiteilija jää kuitenkin usein taka-alalle. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa näkökulma taiteilijan ammatilliseen toimijuuteen on subjektikeskeinen ja sosiokulttuurinen. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, millaisiin ilmiöihin taiteilija-ammattilaiset on liitetty hyvinvoinnin toiminta-alueella ja ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa sekä minkälaisia toimintaympäristöjä, rooleja ja tehtäviä ammattitaiteilijoille on esitetty. Tutkimusaineistoksi valikoitui käytettyjen valintakriteereiden perusteella 11 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Tulosten mukaan työelämän ja ammatin muutos johtaa taiteilijoita erilaisiin yhteisöihin. Muutos on yhteydessä taiteilijoiden ammatti-identiteetteihin. Yhteisöjen toimintajärjestelmät ja -kulttuurit sekä resursoivat että rajoittavat taiteilijoiden ammatillista toimijuutta. Ikääntyneiden hoivayhteisöissä ammattitaiteilijat ovat muutostoimijoita ja työkäytäntöjen uudistajia. Heidän ammatillisen osaamisensa ytimessä korostuvat kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus, läsnäolevuus ja kohtaaminen. Tutkimus luo pohjaa jatkotutkimukselle taiteilijoiden ammatillisista käytännöistä ja työn tekemisen tavoista iäkkäiden hoivayhteisöissä. </p> 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/107579 Pandemia-aika hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulmasta: huolta, turhautumista ja uusia avauksia 2021-05-16T14:49:49+03:00 Jenny Paananen jekrni@utu.fi Johanna Rannikko jorann@utu.fi Maija Harju maija.harju@helsinki.fi Jari Pirhonen jari.pirhonen@helsinki.fi <p>Tutkimuksessa tarkastellaan hoivakotiasukkaiden läheisten kokemuksia koronapandemiasta. Laadullisen tutkimuksen aineistona on 41 läheisten kanssa tehtyä teemahaastattelua (794 sivua litteroituna) ja metodina aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tulosten perusteella vierailukiellot ja etäisyyden pitäminen ovat heikentäneet läheisten hyvinvointia sekä suhdetta asukkaaseen ja hoitotahoon. Läheiset olivat huolissaan asukkaan voinnista ja hoidosta ja kokivat tilanteen vuoksi ahdistusta, surua ja voimakasta stressiä. Moni kertoi asukkaan terveyden tai toimintakyvyn heikentyneen pandemian aikana huomattavasti, ja voinnissa tapahtuneiden muutosten uskottiin johtuvan aktiviteettien ja sosiaalisten kontaktien puutteesta. Läheiset kärsivät myös siitä, etteivät he saaneet turvavälivaatimuksen vuoksi osoittaa hellyyttä tai osallistua asukkaan hoitamiseen, kuten syöttämiseen. Vierailemista ilman yhteisiä aktiviteetteja ei aina koettu mielekkääksi, ja osa oli turhautunut epäreiluiksi kokemiensa käytäntöjen vuoksi. Läheisillä oli kuitenkin myös hyvin myönteisiä kokemuksia hoivakotien joustavasta toiminnasta ja poikkeusoloja varten kehitetyistä uusista yhteistyön muodoista. Tulokset korostavatkin tarvetta kehittää turvallisia tapoja, joilla läheiset voivat osallistua hoivakotiasukkaiden elämään ja hoivaan myös poikkeuksellisina aikoina.</p> 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/99262 Muistisairaiden ja puoliso-omaishoitajien kokemuksia tuen riittämättömyydestä 2021-03-29T15:23:34+03:00 Lina Van Aerschot lina.vanaerschot@jyu.fi Päivi Eskola paivi.eskola@jyu.fi Mari Aaltonen mari.aaltonen@tuni.fi <p>Muistisairautta sairastavien ikääntyneiden kotona asuminen onnistuu usein omaishoitajien avulla, mutta tukea tarvitaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Aina kaikki eivät kuitenkaan saa riittävää apua ja tukea. Niin muistisairautta sairastavat ihmiset kuin omaishoitajatkin voivat kärsiä avun riittämättömyydestä. Tässä artikkelissa tutkimme, millaista tukea muistisairaat ja heidän puolisonsa kaipaavat ja millaisia kokemuksia heillä on avun riittämättömyydestä. Tutkimuksemme mukaan muistisairautta sairastavien ikääntyneiden ja omaishoitajien kohtaama avun riittämättömyys liittyy sekä palvelujärjestelmään ja erilaisiin tukimuotoihin että henkisen tuen tarpeisiin. Muistisairautta sairastavat ja heidän omaishoitajansa eivät niinkään kohtaa tilanteita, joissa he eivät saisi lainkaan tarvitsemaansa apua, mutta <br />saatu apu ei aina vastaa tarpeita tai se on liian vähäistä. Omaishoitajat myös paikkaavat palvelujärjestelmän puutteita ottamalla vastuun puolisonsa hoivasta tilanteissa, joissa julkiset palvelut ovat riittämättömiä tai niitä ei ole saatavilla. Kotona asumisen tueksi tarvittava apu on riittämätöntä useammin omaishoitajien kuin heidän muistisairautta sairastavien puolisoidensa kannalta. Usein tämä tarkoittaa sitä, että omaishoitajat kantavat vastuuta hoivasta oman jaksamisensa kustannuksella.</p> 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/110687 Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? Ikä sanonnoissa ja ajatelmissa 2021-08-10T15:14:06+03:00 Pirkko Muikku-Werner pirkko.muikku-werner@uef.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/110295 Tutkimushanke ikääntyvien oikeudensaantimahdollisuuksista käynnissä 2021-07-17T12:39:59+03:00 Kaijus Ervasti kaijus.ervasti@uef.fi Anna Mäki-Petäjä-Leinonen anna.​maki-​petaja-​leinonen​@uef.fi Minni Teerikangas minni.teerikangas@helsinki.fi 2021-09-22T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Gerontologia