Gerontologia

Etäkotihoidon pullonkaulat

Sini Eloranta — 2024-09-27

Apteekin ja pankin asiakaspalvelijat muistisairaan asiakkaan avuntarpeen havaitsijana

Marika Hyväri — 2024-09-27

Ystävätoiminta lievittää yksinäisyyttä ja vahvistaa hyvinvointia - ikäihmisten kokemuksia KotiKummit-toiminnasta

Liisa Kytölä — 2024-09-27

Riittääkö asiakkaan toimintakyky kotona asumiseen? Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitettiin arviointilomake kotiympäristön esteettömyyden arviointiin

Sirpa Jaakkola-Hesso — 2024-09-27

Muistisairauteen liittyvä stigma osana muistisairaiden ihmisten sosiaalisen kuoleman riskiä

Jari Pirhonen — 2024-09-27

Pitkälle edennyt muistisairaus ja hoivakotiin muuttaminen vaikuttavat monin tavoin vanhan ihmisen sosiaaliseen elämään. Sosiaalinen verkosto saattaa kaventua merkittävästi sekä muistisairauden että uuteen asuinpaikkaan muuttamisen takia. Äärimmäisessä tapauksessa tilanne voi johtaa sosiaaliseen kuolemaan, jolloin ihmistä ei pidetä enää vuorovaikutuksen arvoisena. Muistisairauteen liittyy myös vahvasti häpeäleima eli stigma. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoivakodeissa tehtyjen läheisten haastattelujen (N=19) pohjalta stigman ja sosiaalisen kuoleman kietoutumista yhteen. Tulokset osoittivat, että ympärivuorokautista hoivaa saavilla muistisairailla ihmisillä oli riski kokea sosiaalinen kuolema ja riskiin vaikuttivat vahvasti sairauteen liittyvät stigmat, kuten oletukset sairauden vaikutuksesta toimintakykyyn, ihmisen tarpeisiin, käyttäytymiseen sekä sosiaaliseen identiteettiin. Stigma tuli näkyväksi erityisesti sosiaalisen ulossulkemisen ja puutteellisen hoidon kautta. Muistisairaiden ihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa tulisikin edelleen pyrkiä vähentämään muistisairauksiin liittyvää häpeäleimaa, jolloin myös sosiaalisen kuoleman todennäköisyyttä voitaisiin vähentää.

Dementia-related stigma as part of the risk of social death of people with memory disorders

Advanced dementia and moving to a nursing home affect the social life of an older person in many ways. The social network may become significantly narrower due to both advancing disease and moving to a new place of residence. In an extreme situation, the situation can lead to social death when the person is no longer considered worthy of interaction. In addition, dementia is strongly associated with stigma. The purpose of this study was to investigate the intertwining of stigma and social death through interviews conducted in nursing homes with family members of older persons (N=19). The results showed that people with dementia who receive round-the-clock care have a risk of experiencing social death and that the risk was strongly influenced by stigmas related to the disease, such as assumptions about the disease’s effect on the ability to function, human needs, behavior, and social identity. The stigma became visible especially through social exclusion and inadequate care. In the round-the-clock care of people with dementia, efforts should be made to reduce the stigma associated with dementia, which could also reduce the likelihood of social death.

Iäkkäiden asukkaiden yhteisen toiminnan ympäristöt kerrostaloissa

Erja Rappe — 2024-09-27

Tutkimuksemme tavoitteena oli kuvata sosiospatiaalisesta näkökulmasta iäkkäiden asukkaiden yhteistä toimintaa kerrostaloissa. Tarkastelimme sitä, miten taloyhtiöiden fyysinen ja sosiaalinen ympäristö olivat yhteydessä iäkkäiden asukkaiden toimintaan ja siinä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Tutkimuksen aineistona olivat iäkkäiden kanssatutkijoiden iäkkäille asukkaille tekemät haastattelut. Haastattelut tehtiin Ikäinstituutin Kotikulmilla-hankkeessa mukana olleissa taloyhtiöissä vuonna 2021. Aineiston hermeneuttista, teemoitteluun perustuvaa sisällönanalyysia ohjasi ympäristögerontologinen ja sosiospatiaalinen näkökulma. Aineistosta nousivat esiin seuraavat asukkaiden yhteiseen tekemiseen liittyvät teemat, joissa taloyhtiön fyysinen sekä sosiaalinen ympäristö ja toiminta olivat yhteydessä toisiinsa: toimintamuodot ja resurssit, valtasuhteet, ajallisuus, sosiaalinen ilmapiiri ja tilan ominaisuudet. Teemat ilmenivät eri tiloissa tapahtuvissa toiminnoissa samanaikaisesti toisiinsa vaikuttaen. Tilannekohtaisten tulkintojen avulla iäkkäät asukkaat hyödynsivät ympäristön mahdollisuuksia yhteisessä toiminnassa. Yhteisen toiminnan kautta asukkaat olivat vuorovaikutuksessa keskenään, vaikuttivat asuinyhteisöönsä ja integroituivat asuinympäristöönsä. Jotta yhteisellä toiminnalla voidaan tukea ikääntyneiden asukkaiden muodostamia asuinyhteisöjä, tulee toiminta järjestää niin, että sekä fyysisen että sosiaalisen ympäristön tekijät tukevat sitä samanaikaisesti.

Environments for joint activities of older residents in apartment buildings

The aim of this study was to describe the joint activities of older residents in apartment buildings from a sociospatial perspective. We examined how the physical and social environment of housing was associated with the joint activities and interactions of older residents. The older peer researchers gathered the data by interviewing older residents in housing associations participating in Age Intitute’s Together in the Neighbourhood project in 2021. The hermeneutic content analysis of the data, based on themes, was guided by environmental gerontology and a sociospatial perspective. The themes we identified from the data, in which the physical and social environment were related to the residents’ joint activities, were the following: activity types and resources, power relations, temporality, social atmosphere, and space characteristics. The themes were manifested in activities taking place in different spaces, simultaneously influencing each other. Through situation-specific interpretations, the older residents utilized the affordances of the environment. Through joint activities, the residents interacted with each other, influenced their living community, and integrated into their living environment. In order to support residential communities formed by older residents through joint activities, the activities must be organized in such a way that the factors of both the physical and social environment are supportive at the same time.

Ikääntyvien tuen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen etsivässä vanhustyössä

Suvi Ruotsalainen — 2024-09-27

Etsivä vanhustyö ja sen tarve ovat olleet viime vuosina eri tavoin esillä, mutta aihetta käsittelevä tieteellinen tutkimus Suomessa on ollut toistaiseksi vähäistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan etsivää vanhustyötä ikääntyvien tuen tarpeiden tunnistamisen ja niihin vastaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona ovat etsivää ja löytävää vanhustyötä tekevien sekä kehittävien työntekijöiden ryhmähaastattelut, joita analysoitiin refleksiivistä temaattista analyysiä hyödyntäen. Työntekijöiden kerronnasta tunnistettiin ikääntyvien elämäntilanteisiin liittyvän tiedon keskeinen merkitys etsivässä vanhustyössä. Tämä yhdistettiin toisen tiedon käsitteeseen, jota sovellettiin tutkimuksessa. Tulosten mukaan etsivä vanhustyö jäsentyy toisen tiedon tavoittamiseksi, sen huomioon ottamiseksi ja sillä haastamiseksi. Tutkimus lisää ymmärrystä etsivästä vanhustyöstä ja sen käytännöistä ja tarjoaa uudenlaisen tavan jäsentää etsivää vanhustyötä osana palvelujärjestelmää. Tuloksia voidaan hyödyntää etsivän vanhustyön ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä sekä ikääntyvien palveluja koskevassa päätöksenteossa.

Identifying and meeting the needs of older people in outreach work for older adults

In recent years, outreach work for older adults and its need have been highlighted in different ways, but so far there is little scientific research on the subject in Finland. This article examines outreach work for older adults from the point of view of identifying and meeting the needs of older people. The data consists of focus groups held for employees who work and develop outreach work for older adults, and it was analyzed by utilizing reflective thematic analysis. In the employees’ narratives, the importance of knowledge based on the individual life situations of older people was identified as a core part of outreach work for older adults. This was connected with the concept of second knowledge that was applied in the study. As a result of the analysis, outreach work for older adults is structured as reaching second knowledge that is constructed through the life situations of older people and as taking that knowledge into account as well as using it to challenge service system. The study increases understanding of outreach work for older adults and its practices and provides a new way to structure outreach work for older adults as part of the service system. The results can be used in the development of collaboration between outreach work for older adults and different actors and in decision-making concerning services for older people.

Ihmiseen viittaaminen – valintojen vaikeuksia

Pirkko Muikku-Werner — 2024-09-27

Muistisairaudet lisääntyvät työikäisillä – pitääkö meidän olla huolissamme?

Eino Solje — 2024-09-27