Gerontologia

”Mä en selviis järkiis ilman tuota vertaistukea" – muistiyhdistykset läheisten sosiaalisena tukena

Ulla Halonen — 2024-12-05

Muistisairaiden määrä kasvaa samaan aikaan, kun huoltosuhde heikkenee ja julkisen talouden haasteet lisääntyvät. Vastuu iäkkäistä henkilöistä ja samalla muistisairaista on jäämässä enenevässä määrin läheisille, minkä vuoksi he tarvitsevat monenlaista tukea. Tässä tutkimuksessa selvitettiin muistisairasta läheistään hoivaavien kokemuksia muistiyhdistysten toiminnan tarjoamasta sosiaalisesta tuesta. Lisäksi tutkittiin, millaisia esteitä toimintaan osallistumiseen oli ja miten läheiset kehittäisivät muistiyhdistysten toimintaa. Tutkimuksen aineisto koostui syksyllä 2020 kerätystä 45 muistisairaan puolison tai aikuisen lapsen puhelinhaastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tulokset osoittavat, että läheiset kokevat muistiyhdistysten toiminnan merkittävänä sosiaalisen tuen lähteenä. Erityisesti korostuvat informatiivisen tuen ja vertaistuen merkitys. Muistiyhdistysten toiminta tarjoaa läheisille foorumin, jossa he voivat jakaa ja saada neuvoja ja kokemuksia sekä kannustavaa ja emotionaalista tukea. Tutkimus tuo myös esille syitä, miksi läheiset eivät osallistu toimintaan, ja antaa näkemyksiä siitä, miten muistiyhdistykset voivat parantaa toimintaansa vastaamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia. Tämä edellyttää toimintojen sisältöjen ja ajoituksen kehittämistä sekä erilaisten ryhmien tarjoamista eri kohderyhmille.

“I wouldn't stay sane without that peer support” – Alzheimer Associations as social support for family carers

The number of people with dementia is rising at a time when the dependency ratio is deteriorating, and public finances are facing increasing challenges. Responsibility for the elderly, and at the same time for people with dementia, is increasingly falling to family carers, who need a wide range of support. This paper explored the experiences of family carers of people with dementia about the social support provided by Alzheimer’s associations. The study also examined the factors that make it difficult or impossible to participate in activities and suggested ways to improve them. The data for the study consisted of telephone interviews with 45 spouses or adult children of people with dementia. The data was analysed using data-driven and theory-driven content analysis. The results show that many family carers perceive Alzheimer’s associations as an essential source of social support. Associations provide them with a forum to access and share information and peer support. However, it should be noted that not all family carers feel the need for the support provided by associations. Family carers of people with dementia would enhance the activities’ content, timing, and target group definition. The study highlights the key role of memory associations in the support network for carers of people with memory problems and offers insights into how their activities can be developed to meet individual needs and expectations for more.

Alzheimerin taudin selkäydinnestemerkkiaineiden merkitys muistisairauksien diagnostiikassa Tyksin neurologian poliklinikalla 2010–2017

Ronja Lehmuskoski — 2024-12-05

Tutkimuksessa haluttiin selvittää selkäydinnestemerkkiaineiden käyttöä muistisairauksien diagnostiikassa Tyksin neurologian poliklinikalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittujen potilaiden piirteitä ja lopullisia diagnooseja suhteessa merkkiainemääritysten tuloksiin. Rekisteritutkimuksen aineisto koostuu potilaista, joilta Tyksissä vuosina 2010‒2017 tutkittiin selkäydinnesteestä Alzheimerin taudin (AT) muistimerkkiaineet (N=384). Sairauskertomusjärjestelmästä kerättiin tiedot muistisairauksien riskitekijöistä sekä tulokset muistisairauksien diagnostisista tutkimuksista. Lopullisen diagnoosin mukaisia ryhmiä vertailtiin. Tutkituista 50,8 % oli naisia ja keski-ikä tutkimushetkellä oli 64 vuotta. Tutkituista 143/384 (37 %) sai AT-diagnoosin; näillä potilailla selkäydinnesteen merkkiainetutkimuksessa oli lähes aina poikkeavuuksia (P<0.01). Selkäydinnesteen merkkiaineet erottivat AT:a sairastavat potilaat hyvin muista neurodegeneratiivista sairautta sairastavista (P<0.01). Otsa-ohimolohkodementia osoittautui ensilinjan tutkimuksissa AT:n erotusdiagnostiseksi haasteeksi, mutta selkäydinnesteen merkkiaineet erottavat nämä toisistaan (P<0.01). Aivojen magneettikuvauksesta arvioitu hippokampusatrofia erotti Alzheimerin tautia sairastavat potilaista, joilla ei todettu neurodegeneratiivista sairautta (P<0.01). Tutkimustulokset tukevat aiempia käsityksiä selkäydinnesteen muistimerkkiainetutkimusten käytöstä. Tärkein tällä tutkimuksella saavutettava hyöty on erottelussa AT:n ja muiden neurodegeneratiivisten sairauksien, kuten otsa-ohimolohkodementian, välillä.

The significance of cerebrospinal fluid biomarkers for Alzheimer’s disease in the diagnostics of memory disorders at the neurological outpatient clinic of a Finnish university hospital in 2010–2017

The aim of the study was to investigate the use of cerebrospinal fluid (CSF) biomarkers in the diagnostics of memory disorders at the neurology outpatient clinic of Turku University Hospital (Tyks). The characteristics of the patients and their final diagnoses in relation to the results of biomarker analyses were investigated. In this registry-based study, the electronic health record (EHR) system of the hospital was used to identify patients in whom the CSF AD biomarkers were investigated between 2010 and 2017 (N=384). Data on common dementia risk factors and the results of other diagnostic investigations were collected. Patients grouped according to the final diagnosis were compared. Of the investigated patients, 50.8 % were women. Average age at the time of the study was 64 years. 143 out of 384 (37 %) were diagnosed with AD. Those diagnosed with AD almost always exhibited abnormalities in the CSF biomarkers (P<0.01). The CSF biomarkers effectively distinguished AD patients from those with other neurodegenerative diseases (P<0.01). Differential diagnosis between AD and frontotemporal dementia was a particular challenge with first-tier tests, but CSF biomarkers successfully differentiated between AD and FTD (P<0.01). Hippocampal atrophy assessed by magnetic resonance imaging distinguished individuals with AD from those in whom no evidence of neurodegenerative disease was found (P<0.01). The results support previous knowledge on the use and applicability of CSF biomarkers. The main benefit of these investigations lies in distinguishing AD from other neurodegenerative diseases, such as frontotemporal dementia.

Lääkkeettömien menetelmien käyttö osana asukaslähtöistä toimintaa hoivakodeissa

Sanna Soini — 2024-12-05

Muistisairaus koskettaa yhä useampaa niin Suomessa kuin maailmalla. Muistisairauteen liittyviä oireita hoidettaessa kansallinen hoitosuositus ohjaa käyttämään ensisijaisesti lääkkeettömiä menetelmiä. Lääkkeetön hoito ylläpitää ja parantaa kognitiivista toimintakykyä, helpottaa neuropsykiatrisia oireita sekä parantaa elämänlaatua. Lempeä hoiva -hankkeessa toteutettiin syksyn 2023 aikana sähköinen kysely sekä osallistavat havainnoinnit hoivakotien henkilöstölle. Tutkimuksessa oli mukana neljä uusmaalaista hoivakotia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lääkkeettömien menetelmien käyttöä hoivakotien päivittäisessä työssä hoitajien näkökulmasta sekä kuvata hoitajien näkemyksiä lääkkeettömien menetelmien käytön hyödyistä asukkaille. Kyselyyn vastanneista hoitotyöntekijöistä 61 prosenttia (n=20) kertoi käyttävänsä lääkkeettömiä menetelmiä lähes päivittäin. Näistä yleisimmin käytettyjä olivat kosketus, musiikki ja muistelu. Vastaajat kertoivat harkitsevansa lääkkeettömien menetelmien käyttöä, kun asukas on rauhaton tai itkuinen tai hänellä on haasteita päivittäisissä toimissa. Vastaajat kuvasivat lääkkeettömien menetelmien käytöllä olevan monipuolisia myönteisiä vaikutuksia asukkaille ja hoitohenkilökunnalle. Hoitohenkilökunnan osaamista lääkkeettömien menetelmien käytössä tulee kehittää, jotta niitä käytettäisiin hoivakodeissa entistä enemmän. Näin parannettaisiin niin asukkaiden kuin hoitohenkilökunnan hyvinvointia.

The use of non-pharmacological treatments as part of resident-centered activities in nursing homes

Memory disorders affect an increasing number of people both in Finland and globally. In treating symptoms related to memory disorders, national treatment guidelines recommend using non-pharmacological treatment as the primary method. Non-pharmacological treatment maintains and improves residents’ cognitive functioning, alleviates neuropsychiatric symptoms, and improves residents’ quality of life. During autumn of 2024, the Lempeä hoiva (Gentle care) project carried out an electronic survey and participatory observation for nursing home staff. Four nursing homes in Uusimaa, Finland, participated in the study. The purpose of the study was to describe the use of non-pharmacological treatments in the daily work of nursing homes from the point of view of nurses and their views on the benefits of non-pharmacological treatments for residents. Over half (61%) of the nurses who responded to the survey used non-pharmacological treatments almost daily. The most used non-pharmacological treatments were touch, music, and reminiscence. The respondents said that they would consider using non-pharmacological treatments to treat a resident when the resident is restless, tearful, or has difficulties with daily activities. The respondents described a wide range of positive effects of the use of non-pharmacological treatments on both residents and medical staff. The competence of nursing staff in non-pharmacological treatments must be developed so that the use of these treatments can play an even greater role in nursing homes and thus improve the well-being of both residents and nursing staff.

Seniorit epävarmoina kertojina

Päivi Markkola — 2024-12-05

Ennakoiva ja saavutettava omaishoitosopimus gerontologisen sosiaalityön työvälineenä

Elina Laine — 2024-12-05

Säännöllistä kotihoitoa ja tukipalveluja saavien iäkkäiden elämänlaatu ‒ tuloksia SOLDEX-hankkeesta

Johanna Lehtiö — 2024-12-05

Geronomien ja gerontologisten sosiaalityöntekijöiden osaamiskäsityksiä: ”Molempia tarvitaan”

Terhi Myller — 2024-12-05

Viisas oppii virheistään (ja toimiva organisaatio kaikkien virheistä) ‒ inhimilliset tekijät lääkehoidon vaaratapahtumissa

Tiina Pelander — 2024-12-05

IASSIDD2024 - Ageing is a hot topic!

Sirpa Granö — 2024-12-05

Vuosi 2024 toi mukanaan uudistuksia ja entistä laajempaa lukijakuntaa

Jenni Kulmala — 2024-12-05