Gerontologia https://journal.fi/gerontologia <p>Gerontologia-lehti on <a href="https://gerontologia.fi/">Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jota on julkaistu vuodesta 1987 lähtien. Gerontologia on monitieteellinen ja laajan lukijakunnan tavoittava lehti, joka käsittelee vanhuutta ja elämänkulkua erilaisista näkökulmista. Lehdessä julkaistaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia sekä muita kirjoituksia gerontologian kaikilta osa-alueilta. Kirjoittajina on mm. terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääketieteen ja liikuntatieteiden edustajia. Artikkeleiden ja katsausten arvioinnissa käytetään referee-menettelyä, jossa käsikirjoitukset lähetetään kahdelle asiantuntijalle arvioitavaksi nimettöminä. Uuden tutkimustiedon lisäksi lehti esittelee kehitystyötä ja alan uutta kirjallisuutta sekä tarjoaa tilaa keskustelulle ja kritiikille. Gerontologia ilmestyy neljästi vuodessa.<span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px; font-family: inherit; font-size: inherit; font-style: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"> Lehti </span></span><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;">on saanut TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.</span></p> Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry fi-FI Gerontologia 0784-0039 Terveyden lukutaito – ajankohtainen mutta vähän tutkittu kansalaistaito https://journal.fi/gerontologia/article/view/97439 Johanna Eronen Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 180 185 10.23989/gerontologia.97439 Ikääntyminen ja elämän tarkoituksellisuus https://journal.fi/gerontologia/article/view/95628 Helena Honkanen Vartiainen Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 186 192 10.23989/gerontologia.95628 Ikääntyneiden naapurisuhteista ja -verkostoista https://journal.fi/gerontologia/article/view/98638 Hanna Varjakoski Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 193 203 10.23989/gerontologia.98638 Nimitysten valitsemisen vaikeus https://journal.fi/gerontologia/article/view/102189 Pirkko Muikku-Werner Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 213 214 Pääkirjoitus https://journal.fi/gerontologia/article/view/109085 Satu Jyväkorpi Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 119 120 10.23989/gerontologia.109085 Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa https://journal.fi/gerontologia/article/view/107922 Mia Niemi Tiina Soukiala Eeva Rossi Jenna Hirvonen Suvi Ruotsalainen Anne Korpelainen Riitta-Liisa Kinni Pia Skaffari Ilkka Pietilä Elisa Tiilikainen Minna Zechner Marjaana Seppänen Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 204 209 10.23989/gerontologia.107922 Aistivaikeudet, arki ja toimintakyky 90 vuotta täyttäneillä https://journal.fi/gerontologia/article/view/96102 <p>Näkö- ja kuulovaikeudet ovat yhteydessä heikentyneeseen toimintakykyyn, mutta vanhoista vanhimmilla tätä yhteyttä ei ole juuri tutkittu. Tässä monimenetelmätutkimuksessa tarkastellaan 1) näkö- ja kuulovaikeuksien sekä molempien aistivaikeuksien yleisyyttä 90 vuotta täyttäneillä, 2) aistivaikeuksien yhteyttä liikkumiskykyyn ja itsearvioituun toimintakykyyn sekä 3) 90 vuotta täyttäneiden kokemuksia aistivaikeuksien merkityksestä arjessaan. Tutkimusaineisto koostui vuoden 2018 Tervaskannot 90+ -kyselytutkimuksen määrällisestä (N=1 878) ja laadullisesta (N=63) aineistosta. Aistivaikeuksien yhteyttä liikkumiskykyyn ja itsearvioituun toimintakykyyn analysoitiin multinomiaalisella regressioanalyysilla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Näkövaikeuksia raportoi 20 prosenttia, kuulovaikeuksia 15 prosenttia ja vaikeuksia molemmissa aisteissa 12 prosenttia tutkittavista. Aistivaikeuksia kokevilla oli heikompi liikkumiskyky, ja he arvioivat toimintakykynsä heikommaksi kuin he, joilla ei ollut aistivaikeuksia. Tutkittavien kokemukset aistivaikeuksista kiteytyivät hankaluuksiin yhteydenpidossa, mielekkäässä tekemisessä, päivittäisissä toiminnoissa ja liikkumisessa. Aistivaikeuksien kanssa arki kuvattiin myös sujuvaksi, esimerkiksi kompensaatiokeinojen ansiosta. Aistivaikeudet ovat yleisiä yli 90-vuotiailla ja hankaloittavat arjen toimintoja. Apuvälineillä voidaan tukea kommunikaatiota ja kotona asumista ja siten vaikuttaa elämänlaatuun erityisesti, jos molemmat aistit ovat heikentyneet.</p> Linda Enroth Jutta Pulkki Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 121 137 10.23989/gerontologia.96102 Muistisairauteen sopeutumisen tarinatyypit työikäisenä sairastuneilla ja heidän läheisillään https://journal.fi/gerontologia/article/view/100584 <p>Työikäisenä muistisairauteen sairastuminen rikkoo oletetun elämänkulun, vaatien sopeutumista ja elämäntarinan uudelleenrakentamista. Tutkimuksessa selvitettiin työikäisenä sairastuneiden ja heidän läheistensä haastatteluiden (n = 26) perusteella, kuinka sairastuneet jäsentävät muistisairauden aiheuttamia elämänmuutoksia sai­rauden alkuvaiheessa ja miten läheisen tarina resonoi sairastuneen tarinan kanssa. Analyysissä havaittiin kolme erilaista tarinatyyppiä. Kaaoksen tarinaa leimasi sairas­tumisen aiheuttama elämän epävarmuus ja organisoimattomuus. Irtautumisen tari­nassa päästettiin irti turhiksi koetuista asioista, kavennettiin elämänpiiriä ja keskityt­tiin hetkessä elämiseen. Aktiivisuuden tarinassa suunniteltiin tulevaisuutta, toimittiin aktiivisesti ja vahvistettiin omaa hyvinvointia sairautta vastustamalla. Läheisten ja sairastuneiden tarinoiden yhtäläisyys vaihteli tarinatyypeittäin. Sairastamisen alkuvai­heen kokemuksia ja tilanteeseen sopeutumista peilataan tutkimuksessa kulttuurisiin sairastamisen mallitarinoihin. Tällöin tarkastellaan, kuinka tarinallisuus on osa sairas­tumisen käynnistämää elämäntarinan uudelleenrakentamisen prosessia. Lisäksi poh­ditaan, miten työikäisenä sairastuneen henkilön hyvinvointia voidaan tukea huomioi­den ihmisten erilainen suhtautuminen sairauteen. Tarvitaan ymmärrystä kulttuurisis­ta sairastamisen mallitarinoista ja muistisairauden vaikutuksista yksilön sekä perheen tilanteeseen, jotta sairastuneita ja heidän läheisiään voidaan nykyistä tehokkaammin tukea sairauteen sopeutumisessa ja sopivan arjen aktiivisuuden ylläpitämisessä.</p> Katja Hautsalo Jari Pirhonen Ilkka Pietilä Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 138 155 10.23989/gerontologia.100584 Turvallisuuden edistäminen iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa https://journal.fi/gerontologia/article/view/97264 <p>Turvallisuus on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua. Asumispalveluyksiköissä asuvien iäkkäiden turvallisuuden edistäminen edellyttää monenlaisia toimia, sillä huomioon tulee ottaa asumisen, hoidon, hoivan ja tukipalvelujen turvallisuus. Kattava kuvaus asukasturvallisuuden edistämisen toimista asumispalveluyksiköissä puuttuu. Tässä artikkelissa kuvataan asukasturvallisuuden edistämistä iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa dokumenttianalyysin pohjalta. Tutkimusaineisto koostui iäkkäiden palveluja ja asumispalveluyksiköitä Suomessa <br />koskevista laeista, suosituksista, määräyksistä ja ohjeista (n = 26). Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tulosten mukaan asukasturvallisuutta edistetään iäkkäiden tehostetun palveluasumisen yksiköissä suunnitelmallisella omavalvon-<br />nalla ja omatoimisella varautumisella, moniammatillisella yhteistyöllä sekä lupa- ja valvontaviranomaisten toimilla ongelmatilanteissa. Asukasturvallisuuden edistämisessä korostuu johdon vastuu, mutta omavalvonta kuuluu jokaiselle yksikön työntekijälle. Lisäksi tulisi hyödyntää omaisten ja asukkaiden palaute, näkemykset ja huomiot asukasturvallisuudesta. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan asumisen ja palvelujen turvallisuuden takaamiseksi. Esimerkiksi terveydenhuollon asiantuntemusta tulee olla käytettävissä riittävästi. Pyrittäessä edistämään iäkkäiden asumispalveluyksiköissä asuvien turvallisuutta on tärkeää tiedostaa eri tahojen roolit sekä varmistua riittävästä osaamisesta ja resurssista asukasturvallisuustyössä.</p> Outi Kiljunen Tarja Välimäki Pirjo Partanen Päivi Kankkunen Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 156 171 10.23989/gerontologia.97264 Kuolemantapaukset perusterveydenhuollon lyhytaikaisessa sairaalahoidossa https://journal.fi/gerontologia/article/view/95287 <p>Maassamme kuolee yli 50 000 henkilöä vuosittain. Merkittävä osuus suomalaisista kuolee perusterveydenhuollon (PTH) sairaaloissa; silti tutkimusta aiheesta on tehty verrattain vähän. Tässä tutkimuksessa kuvataan PTH-sairaaloissa kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen piirteitä Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (KYS erva-alue). Tutkimukseen osallistuivat kaikki KYS erva-alueen PTH-sairaalat. Tiedonkeruu toteutettiin strukturoitua tiedonkeruulomaketta käyttäen vuoden 2016 tammi–kesäkuussa. Tarkastelu rajattiin enintään 31 vuorokautta kestäneisiin hoitojaksoihin. PTH-sairaaloiden lyhytaikaisista hoitojaksoista (n = 13 869) 4 prosenttia (n = 625) päättyi potilaan kuolemaan. Kuolemaan päättyneistä hoitojaksoista 46 prosentissa hoidon pääasialliseksi syyksi oli määritelty <br />elämän loppuvaiheen hoito. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet (29 %) sekä syöpäsairaudet (30 %) olivat yleisimmät päädiagnoosit kuolemaan päättyneillä hoitojaksoilla. Hoito PTH-sairaalassa kesti keskimärin 8,6 vuorokautta, mutta 20 prosentilla potilaista vain vuorokauden tai kaksi. Kuoleman läheisyyttä ei ollut tiedostettu yli puolessa PTH-sairaaloiden hoitojaksoista, jotka päättyivät potilaan kuolemaan. Lisäksi neljäsosa potilaista oli PTH-sairaalassa enintään kaksi vuorokautta ennen kuolemaansa. Pohdittavaksi jää, olisiko näiden potilaiden hoitoa voitu toteuttaa toisin.</p> Alisa Piikki Henna Saari Eija Lönnroos Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 172 179 10.23989/gerontologia.95287 Hylkäsikö hyvinvointivaltio vanhat ihmiset? https://journal.fi/gerontologia/article/view/103204 Minna Zechner Copyright (c) 2021 Gerontologia 2021-06-07 2021-06-07 35 2 210 212