Gerontologia

Lupa tehdä luovasti: hoitajien ja esihenkilöiden kokemukset luovan toiminnan ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa

Iris Humala — 2023-09-29

Koronapandemian aikana ikäihmisiltä kiellettiin kaikki sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteinen toiminta hoivakodeissa. Samaan aikaan hoivahenkilöstö joutui entistä kovemman työtaakan eteen. Tässä tutkimuksessa analysoidaan hoitajien ja esihenkilöiden kokemuksia luovien menetelmien ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa. Tutkimusaineisto koostui Helsingin Seniorisäätön hoivakotien (4 kpl) esihenkilöille ja hoitohenkilöstölle suunnatuista haastatteluista (n=15) ja kyselystä (n= 57). Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti, ja kyselyn vastaukset havainnollistettiin graafisesti. Tulokset osoittavat, että luova toiminta ilmenee hoivakotiympäristössä hoitomuotona, osana arkea, viikkotasolla suunniteltuna ja isompina kohtaamisina. Tulosten mukaan luovien menetelmien käytölle hoivakotiympäristössä on tarvetta ja kysyntää niin asukkaiden, hoitajien kuin hoivakotien esihenkilöiden näkökulmasta. Jatkossa keskeistä on jakaa onnistumisia ja hyviä toimintamalleja ja näin vahvistaa hoitohenkilöstön ja hoivakotien esihenkilöiden ymmärrystä ikääntyneiden kokemuksista luovasta toiminnasta ja luovien toimintojen hyödyistä asukkaille ja hoitajille. Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempaa tietoa siitä, että luovalla toiminnalla on paikkansa hoivakotien arjessa.

Permission to be creative: nurses’ and supervisors’ experiences of manifestations, usage and effects of creative activities in care homes

The Corona-pandemic has increased the strain on care home workers and at the same time has reduced the employment opportunities of those in the creative sector. This study explores nurses’ and supervisors’ experiences of manifestations, usage and effects of creative activities in care homes. The research data consisted of qualitative interviews (n=15) and a quantitative survey (n=57) directed at the department supervisors and nursing personnel of the four care homes of Helsinki Senior Foundation (in Finnish – Helsingin Seniorisäätiö). The interview data was analyzed using data-based content analysis, and the answers to the questionnaire were illustrated graphically. The results show four main avenues, in which creative activity manifests in the care home environment, including creative activity as a form of care, as part of everyday life, as planned at the weekly level, and as larger gatherings and events. Based on the results, there is a need and demand for the use of creative methods in the care home environment from the perspective of residents, nursing personnel, and the department supervisors of care homes. Moving forward, the key is to strengthen the understanding and attitudes of both nursing personnel and supervisors of care homes towards integrating creative activities, art and culture into the comprehensive care of residents. The results of the research provide a basis for developing cooperation between care homes and creative actors and for carrying out practical experiments.

Himmeneekö sosiaalihuolto vanhuspalveluissa? Analyysi laatusuositusten yhteiskunnallisesta tehtävästä

Eija Kaskiharju — 2023-09-29

Tarkastelemme artikkelissa sosiaalihuollon käsitettä ja sen muutoksia vanhuspalveluiden laatusuosituksissa, joita on tutkittu vähän. Aineistona käytetyt suositukset, joita on yhteensä viisi, on tarkoitettu informaatio-ohjauksen välineiksi. Ymmärrämme tutkimuksessamme sosiaalihuollon hyvinvointia tuottavana yhteiskunnallisena ympäristönä ja tehtävänä. Tarkastelemme sitä, miten sosiaalihuolto ilmaistaan yhteiskunnallisena tehtävänä laatusuosituksissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka analyysi ja tulkinta pohjautuvat hermeneutiikkaan ja lähilukuun. Analysoimme aineistosta hermeneuttisen lähiluvun keinoin avainsisältöjä, jotka vaihtelevat laatusuosituksesta toiseen. Sosiaalihuollon tuottama hyvinvointi tarkoittaa jokaisessa viidessä laatusuosituksessa eri tehtäviä. Analyysissa erottuivat sosiaaliset oikeudet, yhteiskunnan sopeutuminen ikääntymiseen, yhteinen suunnitelma työvälineenä, sosiaalihuolto yhteistyökumppanina ja sosiaalihuolto ongelmallisena. Laatusuosituksissa sosiaalihuollon yhteiskunnallinen tehtävä on sivuroolissa, ellei kokonaan syrjäytetty.

Is society fading away from elder services? Analysis of social care in quality recommendations

The article studies the concept of social care and the changes it has undergone in the quality of recommendation documents for elder services. Five documents were published between 2001 and 2020. The data consists of these documents that stand for service control and guidance within elder care. We understand social care as yielding well-being but also including significant societal functions such as promoting inclusion and equality. The research question is: how society and social care, and the societal in general, are described and defined in the documents of service control and guidance? The research design is based on qualitative analysis, and the application of principles of hermeneutics and close reading methods to discover key categories in each quality recommendation. Analysis indicates that the conceptualisation of well-being yielded by social care in the quality recommendation documents is versatile and inconsistent. The societal function of social care is defined as social rights (2011), societal adjustment to ageing (2008), mutual ageing strategy (2013), social care as a cooperation partner (2017), and social care as a problematic issue (2020). The societal function of social care seems to be fading away from elder services.

Perhesuhteiden diskursiivinen rakentuminen gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden asiakirjoissa

Mia Niemi — 2023-09-29

Perhe on suhdeverkosto, jolla on perustavanlaatuinen merkitys ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnille ja voimavaroille, mutta perhe-elämä sisältää myös varjopuolia. Vanhuspolitiikan nykyisten linjausten mukaan perheen odotetaan vastaavan yhä enemmän ikääntyneen ihmisen hoivan tarpeisiin, mikä voi osaltaan lisätä perhesuhteissa koettuja paineita tai ristiriitoja. Tässä artikkelissa kuvataan, miten gerontologisen sosiaalityön asiakkaita koskevissa asiakirjoissa (n=31) rakennetaan käsitystä ikääntyneiden perhesuhteista sekä niissä ilmenevistä hyvinvointia tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Aineistosta paikannettiin diskurssianalyysin keinoin kolme tulkintarepertuaaria, joissa perhesuhteita lähestyttiin ongelmien, familismin ja sidoksellisuuden näkökulmista. Perhesuhteet voivat vanhuuden vaiheessa sisältää haavoittavia tekijöitä perhesukupolvien välillä, vaikka ne samanaikaisesti sisältävät myös avun elementtejä. Läheissuhteet eivät kuitenkaan ole vain avun lähde, vaan ne liittyvät relationaalisiin tarpeisiin. Ikääntyneiden perhesuhteiden tuen tarpeisiin yhdistyy rakenteellisia tekijöitä, kuten palvelujärjestelmän haasteet vastata perheenjäsenten yhteenkietoutuviin palvelutarpeisiin.

The discursive construction of family relations in the case files of gerontological social work clients

Family life matters for older adults’ wellbeing. Consequently, dysfunctional family relationships may create a substantial threat to well-being in old age. The decreasing role of institutional care has increased pressures on family members to participate in the care for older people in Finland. This study analysed how the family life of older people is perceived and described in gerontological social work client case files (n=31). This discourse analytic study identified three interpretative repertoires that approached family relationships as a problem, resource, and relation. The findings indicate that family relationships in old age can contain factors that increase vulnerability, although they simultaneously include elements of help. Families of older people are often given meaning as a resource for the service system. However, close relationships are not only a source of help, but rather a part of relational needs. In the intertwined service needs of family members, structural factors and challenges in the service system are combined to provide adequate support.

Sosiaalityöntekijöiden työlleen asettamat tavoitteet gerontologisessa sosiaalityössä

Tiina Soukiala — 2023-09-29

Tarkastelen tutkimuksessani tavoitteita, joita sosiaalityöntekijät asettavat työlleen iäkkäiden kanssa työskennellessään. Tavoitteenani on jäsentää gerontologisen sosiaalityön tavoitteita ja nostaa esiin näkökulmia sen erityispiirteistä. Sosiaalityöntekijän erilaisten tavoitteiden tunnistaminen, sanallistaminen ja tietoinen asettaminen edistävät moniammatillista yhteistyötä ja gerontologisen sosiaalityön työkäytäntöjen kehittymistä sekä vahvistavat auttamistoiminnan vaikuttavuutta. Tutkimuksen aineisto koostuu iäkkäiden kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ryhmäkeskusteluista, joita analysoin abduktiivisesti filosofisten toiminnan teoreettisten käsitevälineiden avulla. Tulosten mukaan sosiaalityöntekijöiden toiminnan tavoitteena oli turvata asiakkaan välttämättömät perustarpeet, vahvistaa iäkkään, tämän läheisen tai toisen ammattilaisen toiminnan edellytyksiä sekä saada aikaan auttamisen mahdollistavat olosuhteet. Sosiaalityöntekijöiden tavoitteenasettelussa korostuivat välttämättömien perustarpeiden turvaaminen ja iäkkään suojelu. Työssä painottui yksilökohtainen sosiaalityö, ja työtä tehtiin pääasiassa sellaisten iäkkäiden kanssa, joiden ongelmat olivat jo hyvin vakavia. Sosiaalityöntekijöiden tavoitteet kohdistuivatkin pitkälti ongelmien lievittämiseen ja vähemmän hyvinvoinnin vahvistamiseen sinänsä. Gerontologisen sosiaalityön tavoitteeksi tulisi ymmärtää iäkkään hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen ja tältä pohjalta tarkastella ja tarvittaessa uudelleen määritellä gerontologisen sosiaalityön sisältö ja paikka palvelujärjestelmässä.

Social workers’ goals in gerontological social work

This study examines the kinds of goals social workers set when working to improve the wellbeing of older adults. The data consist of seven focus groups of gerontological social workers. The material was analysed using concepts from philosophical action theory. The analysis showed that gerontological social workers aimed to secure their clients’ basic needs, focused on strengthening action capabilities for their clients, clients’ relatives or other professionals, and attempted to create conditions that allowed them to help their clients. The social workers prioritised securing their clients’ essential basic needs and safeguarding them. At the same time, in the practice of gerontological social work, more attention would be needed for relationship-based practice and structural social work. A better understanding of the goals of social workers’ actions helps to systematise work practices in gerontological social work and increases the effectiveness of helping actions.

Vanhustentalo vai seniorikoti? Sananvalinnan vapaus ja vaikeus

Pirkko Muikku-Werner — 2023-09-29

Pääkirjoitus

Satu Jyväkorpi — 2023-09-29

Gerontologisen sosiaalityön osaamista tarvitaan - tuloksia GERIT-hankkeesta

Riitta-Liisa Kinni — 2023-09-29