Gerontologia

Ilonamme suomen kieli!

Pirkko Muikku-Werner — pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Yli 65-vuotiaiden media- ja robottilukutaitoja tutkimassa

Päivi Rasi-Heikkinen, Heli Valokivi, Hanna Vuojärvi, Hilla Kiuru — pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Ikääntyneiden rokotussuoja ajan tasalle

Timo Strandberg, Eeva Ruotsalainen, Ekroos Heikki — pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Asiakasohjaajien itsearvioitu osaaminen ikäihmisten asiakas- ja palveluohjauksessa

pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Ikääntyminen ja pitkäikäisyys kasvattavat erilaisia palvelutarpeita omaavien ikäihmisten määrää, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa. Yksi ratkaisu monenlaisiin palvelutarpeisiin on asiakas- ja palveluohjaus. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden maakunnan asiakas- ja palveluohjauksessa toimivien asiakasohjaajien itsearvioitua osaamista sekä sitä, millainen yhteys iällä ja työkokemuksella on asiakasohjaajan itseohjautuvuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn. Aineisto kerättiin kahden maakunnan asiakasohjaajille (n=45, vastausprosentti 59) suunnatulla strukturoidulla kyselyllä. Aineistoa tarkasteltiin keskiarvojen, tunnuslukujen ja ristiintaulukoinnin avulla. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan asiakasohjaajat arvioivat osaamisensa palvelujen suunnittelussa ja koordinoinnissa hyväksi. Asiakas- ja palveluohjausosaamista tukivat asiakasohjaajien hyvät yhteistyötaidot tiimin sisäisessä toiminnassa ja verkostoyhteistyössä sekä itseohjautuva toimintatapa. Kyselyyn vastanneet asiakasohjaajat olivat varttuneita työntekijöitä, ja heillä oli pitkä sosiaali- ja terveydenhuollon työkokemus, mutta heidän työkokemuksensa asiakas- ja palveluohjauksessa oli vähäinen. Iällä ja työkokemuksella oli positiivinen yhteys asiakasohjaajien itseohjautuvuuteen. Ongelmanratkaisukyvyssä korostui järjestelmällinen tiedonkeruu ja tyytyväisyys tehtyihin ratkaisuihin. Asiakasohjaajat kokivat tarvitsevansa enemmän kliinistä lisäosaamista sekä osaamista erityisesti lainsäädännöllisiin ja kustannuksiin liittyvissä asioissa.

Self-assessed competence of case managers in case management for the older people

The need for social and health care services increases as population aging and longevity increase the number of older people with memory problems, multiple illnesses, and other health related issues. Case management is one solution to respond to the wide variety of service needs of older people. In this research, we studied the self-assessed competence of case managers in two Finnish regions. Our aim was to disentangle case managers’ self-assessed competence and whether the self-direction and problem-solving skills of case managers were associated with age or working experience in a social and health care profession or in case management tasks. The data were collected by a structured survey of the case managers (n = 45, response rate 59). The data were analyzed using standard statistics, and the open-ended question was analyzed with content analysis. The results suggest that case managers have good competence in planning and coordinating services. Good cooperation skills in internal team activities and network cooperation, as well as a self-directed way of working, supported case-management work. Case managers were typically older and had long work experience in the social and health care sector but less experience in case-management work. The aforementioned factors were associated with the case managers’ self-directed working method. Systematic data collection and satisfaction with the solutions they had made were emphasized in their problem-solving ability. The case managers felt that they needed additional expertise, especially related to issues such as legislation and costs, and clinical expertise.

Parisuhteen ja seksuaalisuuden merkitys eturauhassyövän hormonihoidossa olevien ikääntyneiden miesten elämässä ‒ laadullinen pitkittäistutkimus

Mirjami Ponsimaa, Mervi Roos, Hanna Ojala, Teemu Murtola, Eeva Harju — pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Eturauhassyöpä on ikääntyneiden miesten yleisin syöpäsairaus. Parisuhteen merkitystä eturauhassyöpään sairastuneiden ikääntyvien miesten elämässä on tärkeää tutkia, sillä eturauhassyövän hoito ja etenkin hormonihoito vaikuttaa merkittävästi sairastuneiden seksuaalisuuteen ja oletettavasti parisuhteeseen. Tässä laadullisessa pitkittäistutkimuksessa kuvaamme eturauhassyövän vuoksi hormonihoidossa olevien ikääntyneiden miesten parisuhdetta heidän näkökulmastaan. Tutkimukseen osallistuneita 65–81-vuotiaita miehiä (n=10) haastateltiin kolmessa eri hormonihoidon vaiheessa puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineisto koostui 30 yksilöhaastattelusta. Analysoimme aineiston induktiivisella sisällönanalyysillä. Parisuhdetta ja sen muutoksia kuvasimme neljällä yläluokalla: seksuaalisuus muuttuu monimuotoiseksi parisuhteessa, muuttuneen elämäntilanteen merkitys vaihtelee parisuhteessa, yhteisen kanssakäymisen merkitys voimistuu ja puolison tuen merkitys vaihtelee sairausarjessa. Muutokset parisuhteessa ja seksuaalisuudessa sekoittuvat helposti ikääntymisen tuomiin muutoksiin. Ikääntyneillä eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä saattaa olla huolia seksuaalisuuteen liittyen. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi huomioida nämä huolet ja ottaa ne aktiivisemmin puheeksi hoidon aikana. Ikääntyneitä miehiä tulisi kannustaa avoimeen ja vastavuoroiseen kommunikointiin parisuhteessa. Koska eturauhassyöpään sairastumisen myötä puolisolta saatu tuki korostuu, tulisi terveydenhuollon ammattilaisten varmistaa myös puolison jaksaminen hoitojen aikana.

The importance of partnership and sexuality in the life of elderly prostate cancer patients who receive hormone therapy – A qualitative longitudinal study

Prostate cancer is the most common cancer in elderly men. Their spouse or partner and their partnership play an important role in the lives of elderly men suffering from prostate cancer. The treatment of prostate cancer affects the ability of patients to perform sexually. The purpose of this qualitative longitudinal study was to examine the partnerships of elderly prostate cancer patients going through hormone therapy. The men participating in the study (n=10) were interviewed during three different stages of hormone therapy by using a semi-structured thematic interview model. The material consisted of 30 interviews, which were analysed using inductive content analysis. The prostate cancer patients treated with hormone therapy felt that the way sexuality was manifested in their relationship had changed and that health played an important part in their relationship. The men also felt that interactions in the relationship worked despite hormone therapy. They did things together with their spouse or partner, and the spouse or partner provided important support in everyday life with the illness. After a prostate cancer diagnosis, the spouse or partner’s support becomes even more important than before. The health of both parties, as well as changes that come with age, may cause apprehension in both prostate cancer patients and their spouses or partners. Therefore, social and health care workers should also pay attention to how the spouse or partner is coping during treatment. Elderly prostate cancer patients may experience anxiety regarding their sexuality. This should be taken into consideration in social and health care services as well, and such concerns should be addressed more actively during treatment.

Ikäkäsitysten yhteys internetin käyttöön 65–84-vuotiailla suomalaisilla

Outi Valkama, Jani Raitanen, Kristina Tiainen — pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa internetin käyttäminen alkaa olla uusi kansalaistaito. Ikääntyvien tiedetään käyttävän internetiä vähemmän kuin nuorempien ikäryhmien. Samaan aikaan vanhuuteen liitetään yhteiskunnassa negatiivisiakin mielikuvia ja myös iäkkäät itse voivat suhtautua vanhuuteen kielteisesti. Ikäkäsitysten tunnistaminen ja niiden yhteyden tarkastelu suhteessa digitaalisten palveluiden hyödyntämiseen on tärkeää, jotta tunnistaisimme entistä paremmin digitaalisen osallisuuden esteitä. Selvitimme tutkimuksessamme ikäkäsitysten ja internetin käytön välistä yhteyttä. Lisäksi tarkastelimme, mitkä tekijät ovat yhteydessä ikäkäsityksiin. Aineisto koostui 65–84-vuotiaista vastaajista (n=3088), jotka vastasivat SoWell-tutkimuksen postikyselyyn talvella 2020–2021. Analysoimme aineiston käyttämällä k-keskiarvo klusterianalyysiä, ristiintaulukointia ja yleistettyä ordinaalista logistista regressioanalyysiä. Klusterianalyysi ja ristiintaulukointi osoittivat, että negatiivisemmin ikääntymiseen ja vanhuuteen suhtautuvat käyttivät internetiä harvemmin kuin ne, jotka suhtautuivat ikääntymiseen positiivisemmin. Kielteisemmin ikääntymiseen suhtautuvat olivat iäkkäämpiä, matalammin koulutettuja, pienituloisempia, sekä parisuhdestatukseltaan yksinasuvia (leski, eronnut, ei-parisuhdetta). Ordinaalisen logistisen regressioanalyysin tuloksista kuitenkin ilmeni, että taustatekijätkin huomioiden negatiivisemmat ikäkäsitykset olivat yhteydessä vähäisempään internetin käyttöön. Tutkimus osoittaa tarpeen tarkastella vanhuuteen ja ikääntymiseen liittyvien negatiivisten stereotypioiden yhteyksiä IT-teknologian käyttöön.

The association between perceptions of aging and the frequency of using the Internet among Finnish 65–84-year-olds

In modern societies, using the Internet has become a new civic skill. At the same time, aging is viewed quite negatively in society, and older adults themselves also have negative perceptions about aging. In this study, we examined the association between perceptions of aging and internet use. The data comes from the SoWell-project, and we used postal survey data collected from 2020 to 2021. The data consisted of 3088 participants who were 65–84 years old. We performed analyses using k-means cluster analysis, contingency tables, and generalized ordinal logistic regression. The results of the study indicate that those with more negative perceptions of aging use the internet less, while those with a more positive attitude use it more often. The study shows the need to examine the connections between negative aging-perceptions and the use of information technology.

Mentoroinnin vaikutukset kotihoitotyön veto- ja pitovoimaisuuteen

Katja Hautsalo, Sari Teeri, Minna Huhtala — pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kotona asuvien iäkkäiden unelmia hoitohenkilökunnan kuvaamina

pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

”Kuntoutumista edistävä hoitotyö on ammattilaiselta pieniä asioita, joilla on suuri vaikutus asiakkaan toimintakykyyn”

pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300

Ikäystävällinen jatkuva oppiminen – osa aktiivista ikääntymistä

Heli Makkonen, Terhi Myller, Anne Airaksinen — pe, 07 kesä 2024 00:00:00 +0300