Gerontologia https://journal.fi/gerontologia <p>Gerontologia-lehti on <a href="https://gerontologia.fi/">Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n</a> julkaisema tieteellinen aikakauslehti, jota on julkaistu vuodesta 1987 lähtien. Gerontologia on monitieteinen ja laajan lukijakunnan tavoittava lehti, joka käsittelee vanhenemista ja elämänkulkua erilaisista näkökulmista. Lehdessä julkaistaan sekä suomen- että ruotsinkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia sekä muita kirjoituksia gerontologian kaikilta osa-alueilta. Kirjoittajina on mm. terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, lääketieteen ja liikuntatieteiden edustajia. Artikkeleiden ja katsausten arvioinnissa käytetään referee-menettelyä, jossa käsikirjoitukset lähetetään kahdelle asiantuntijalle arvioitavaksi nimettöminä. Lehden tavoitteena on esitellä alan uutta tutkimustietoa, kehitystyötä ja alan kirjallisuutta sekä tarjota tilaa keskustelulle ja kritiikille. Gerontologia ilmestyy neljästi vuodessa.<span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px; font-family: inherit; font-size: inherit; font-style: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;"> Lehti </span></span><span style="box-sizing: border-box; margin: 0px; padding: 0px; border: 0px none; font-family: inherit; font-size: inherit; font-variant-caps: inherit; font-stretch: inherit; line-height: inherit; vertical-align: baseline;">on saanut TSV:n kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Veikkauksen tuotoista.</span></p> fi-FI paatoimittaja@gerontologia.fi (Jenni Kulmala) toimitus@gerontologia.fi (Heli Ilola) pe, 08 maalis 2024 09:51:57 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Vuoden geriatri tutkii, opettaa ja bloggaa https://journal.fi/gerontologia/article/view/143119 Jouko Laurila, Hanna-Maria Roitto Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/143119 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Vanhustyön lähiesihenkilöt tukemassa henkilöstönsä työhyvinvointia https://journal.fi/gerontologia/article/view/142778 Paula Piirainen, Satu Elo, Heidi Siira Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/142778 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Voimavaroja ja haavoittuvuuksia ikääntyvien arjessa korona-aikana https://journal.fi/gerontologia/article/view/143228 Mervi Issakainen, Taina Alanen, Paulette Etelävuori, Kaija Fabricius, Stina Fågel, Tuulikki Grönberg, Pekka Hatara, Irma Holmberg, Leena Kuivalainen, Sinikka Martinmäki, Leena Mattila, Rauni Muukka, Anna-Liisa Niemelä, Sini Palva, Veli-Matti Piipari, Olli Pispa, Asko Rihu, Pirjo Tikka, Liisa Viljaranta, Kirsti Westerlund, Minni Teerikangas, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Kaijus Ervasti Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/143228 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen henkilöstön näkökulmasta https://journal.fi/gerontologia/article/view/141688 Henrika Karhulahti-Nordström, Tiina Pesonen, Timo Sinervo, Salla Ruotsalainen Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/141688 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Vajaaravitsemusriskin tunnistamisella ikäihmiselle toimintakykyä ja terveyttä https://journal.fi/gerontologia/article/view/138568 Ursula Schwab, Heli Helminen, Tarja Kemppainen, Lars Konttinen, Maria Nuotio, Helena Orell, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Timo Strandberg Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/138568 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Päihteiden käyttö ja palvelutarpeet vanhuudessa - Kohti gerontologisen päihdesosiaalityön mallia (IKÄPÄ) https://journal.fi/gerontologia/article/view/142227 Minna Zechner, Elina Virokannas, Heidi Kankkonen, Janne Härkönen, Ilona Kaitala, Teija Karttunen, Eeva Rossi, Anna Leppo Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/142227 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Uusien päätoimittajien tervehdys https://journal.fi/gerontologia/article/view/143423 Jenni Kulmala, Hanna Kerminen Copyright (c) 2024 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/143423 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Seniorit opettajamaisina kertojina https://journal.fi/gerontologia/article/view/140881 Päivi Markkola Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/140881 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta https://journal.fi/gerontologia/article/view/130934 <p>Tutkimuksessa määritellään etäkotihoidon asiakkuutta ja annetaan tilaa asiakkaiden omille kokemuksille. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 suomalaisen kunnan etäkotihoidon asiakkailta ryhmähaastatteluilla, joita toteutettiin kaksi yhteensä kymmenelle asiakkaalle. Aineistosta analysoitiin asiakkuuden erilaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Etäkotihoidon ikääntyneet asiakkaat eivät olleet itse valinneet etäkotihoitoa, vaan heidät oli valittu asiakkaiksi. Etäkotihoito tuntui sopivan parhaiten asiakkaille, jotka viettivät pääosin aikaa omassa kodissaan ja joilla oli riittävästi tai kohtuullinen määrä myös perinteisiä kotihoidon käyntejä etähoidon rinnalla. Haastatellut asiakkaat olisivat halunneet vaikuttaa enemmän palvelun toteutustapaan, kuten etähoidon määrään suhteessa perinteisiin kotikäynteihin ja yhteydenottoaikaan. Etäkotihoitoa tulisi kehittää jatkossa asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden kuulemiseen tulisi luoda selkeät hoitotyön käytännöt. Asiakkaiden arvokasta kokemusasiantuntijuutta kannattaisi hyödyntää etäkotihoidon kehittämisessä. Tulevaisuudessa etäpalvelua tulisi kehittää joustavaksi, paikasta ja ajasta riippumattomaksi, jotta etähoito soveltuisi nykyistä paremmin myös kodin ulkopuolella liikkuville asiakkaille.</p> <p><strong>Customer experiences of remote home care</strong></p> <p>The research describes what kinds of experiences older people have about being a client in remote home care. The data were collected in the fall of 2022 from clients of remote home care in one large Finnish city. Two group interviews were conducted with a total of ten customers. The data were qualitatively analyzed using discourse analysis. The clients of remote home care had not chosen remote care for themselves, but they were rather chosen as clients. Remote home care seemed to be most suitable for clients who mainly spent time at home and who also received a reasonable amount of traditional home care as well. Many of the customers interviewed would have liked to have more influence on the content of the service, such as the amount of remote care in relation to traditional home visits as well as the time of contact. In the future, remote care should be developed in a customer-oriented manner. Consistent care practices should be created for the systematic consultation of clients. The valuable expertise of remote care customers should be utilized in the development of remote care. In the future, remote services should be developed to be flexible, independent of place and time, so that remote care would be more suitable than it is now, even for customers who have ability to move outside their home.</p> Ida Jarnila, Sini Eloranta Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/130934 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Ikääntyneiden ihmisten kokemukset FINGER-elintapaintervention kuntosaliharjoittelusta ja liikuntatottumukset intervention jälkeen https://journal.fi/gerontologia/article/view/130661 <p>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden ihmisten kokemuksia FINGER-tutkimuksen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) kaksivuotiseen elintapainterventioon sisältyneestä ohjatusta ryhmämuotoisesta kuntosaliharjoittelusta sekä heidän liikuntatottumuksiaan ja fyysistä aktiivisuuttaan yksitoista vuotta intervention alkamisen jälkeen. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana FINGER-tutkimuksen yhdentoista vuoden seurantaa kahdessa ryhmämuotoisessa teemahaastattelussa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen ja yksilöllistä ohjausta sisältävä kuntosaliharjoittelu tuki haastatteluun osallistuneiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, lisäsi ymmärrystä liikunnallisen elämäntavan merkityksestä ja motivoi liikkumaan pitkällä aikavälillä. Yksitoista vuotta elintapaintervention alkamisen jälkeen haastatteluun osallistuneita voitiin kuvata hyvinvointiaktiivisiksi ikääntyviksi ihmisiksi, joiden liikuntatottumuksiin sisältyi terveys-, elämänkulku-, hyöty- ja elinpiiriliikkumisen piirteitä. Tulokset osoittivat, että ikääntyneille ihmisille suunnitellulla ohjatulla kuntosaliharjoittelulla voidaan lisätä heidän ymmärrystään fyysisen aktiivisuuden hyödyistä, tukea elämänhallintaa ja resilienssiä ja sitä kautta ylläpitää toimintakykyä sekä edistää aktiivista ikääntymistä.</p> <p><strong>Older adults’ experiences of gym training in the FINGER-lifestyle intervention study and exercise habits after the intervention</strong></p> <p>The aim of this study was to describe older adults’ experiences of guided group gym training included in the two-year lifestyle intervention of the FINGER study (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability) and their exercise habits and physical activity eleven years after the intervention began. The research material was collected as part of the eleven-year follow-up of the FINGER study in two theme-based group interviews. The data were analysed using inductive content analysis. The results showed that gym training with community and individual guidance supported the well-being of the interview participants comprehensibly, increased their understanding of the importance of an active lifestyle, and motivated them to exercise in the long term. Eleven years after the start of the lifestyle intervention, the participants in the interview could be described as well-being-active aging people, whose exercise habits included aspects of health, life course, benefit, and life circle movement. The results showed that guided gym training aimed at older adults can increase their understanding of the benefits of physical activity, support life management and resilience and thereby maintain functional capacity, and promote active aging.</p> Mia Jylhä, Riitta Vesala, Katri Turunen, Tiia Ngandu, Miia Kivipelto, Satu Havulinna, Jenni Kulmala Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/130661 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen merkitykset ikäihmisille https://journal.fi/gerontologia/article/view/128196 <p>Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ihmisen ikä voi vaikuttaa siihen, miten hän merkityksellistää kollektiivisia kriisejä ja selviytyy niissä. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitetään, millaisia merkityksiä ikäihmiset rakentavat covid-19-pandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kollektiivisina kriiseinä. Teema-analyysin avulla tarkastellaan 24 henkilön haastattelua, jotka toteutettiin kesäkuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä. Haastateltavat olivat iältään 69‒92-vuotiaita. Tulokset osoittavat, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan horjutti ikäihmisten perustavia uskomuksia heidän omista kyvyistään ennakoida todellisuutta ja vaikuttaa siihen. Uskonnosta etsittiin sodalle tarkoitusta, jota se ei kuitenkaan tarjonnut. Menneisyydestä pintaan nousivat lapsuuden aikaiset ja ylisukupolviset sotamuistot. Koronapandemia sen sijaan hyväksyttiin osaksi elämään kuuluvaa epävarmuutta. Ukrainan sotaa ja koronapandemiaa yhdisti kuitenkin se, että molemmat horjuttivat ikäihmisten elämän merkityksellisyyden kokemusta uhkaamalla heidän jälkipolviensa tulevaisuutta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kollektiivisissa kriiseissä ikäihmisille erityisen tärkeää elämän merkityksellisyyden näkökulmasta on ajallisen koherenssin kokemus.</p> <p><strong>The meanings of the covid-19 pandemic and Russia’s invasion to Ukraine for older adults</strong></p> <p>Previous studies show that a person’s age can impact on how s/he makes sense of and copes with collective crises. This qualitative study explores the meanings older adults construct about the covid-19-pandemic and the Russian invasion into Ukraine. Interviews with 24 older adults were conducted between June 2022 and January 2023. The interviewees ranged in age from 69 to 92 years old. Thematic analysis was used. The results show that Russia's invasion of Ukraine undermined older people's fundamental beliefs about their own ability to anticipate and influence the outside world. They looked to religion for a purpose for the war, which it did not provide. Childhood and transgenerational memories of war surfaced. The covid-19 pandemic, on the other hand, was accepted as part of life's uncertainties. However, both the Ukrainian war and the pandemic undermined the experience of meaningfulness in the lives of older people by threatening the future of their descendants. In sum, the experience of temporal coherence is particularly important for older people in collective crises in terms of the meaningfulness of life.</p> Jonna Ojalammi, Suvi-Maria Saarelainen Copyright (c) 2024 Gerontologia https://journal.fi/gerontologia/article/view/128196 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Eksistentiaalisia kysymyksiä maallistumisen paineessa – narratiivinen analyysi pappien työstä hoivakodeissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/127003 <p>Yhtenä ikääntyneiden hyvän hoivan tunnusmerkkinä on pidetty asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista, joten myös vakaumuksellisten asioiden huomioimisen ymmärretään kuuluvan kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Tarkastelemme tutkimuksessamme pappien haastattelujen (n=10) pohjalta heidän työtään hoivakodeissa. Aktanttianalyysin avulla tutkimme sitä, miten papit kuvaavat työtään muistisairaiden ihmisten eksistentiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Työnsä taustana papit pitävät omaa hengellistä kutsumustaan pappeuteen. Vaikka haastattelujen perusteella työn ensisijaiseksi tavoitteeksi piirtyy asukkaiden eksistentiaalisiin tarpeisiin vastaaminen, kokevat papit olevansa koko hoivakotiyhteisön käytettävissä. Pappeja auttavat työssään oman ammattitaidon lisäksi toisinaan hoitajat ja asukkaiden läheiset sekä kokemukset siitä, että he pystyvät omalla työllään saamaan aikaan positiivisiksi tulkittuja vaikutuksia vaikeatakin muistisairautta sairastavissa ihmisissä. Rakenteellisella tasolla pappeja auttavat kirkon pitkä traditio ja hengelliset työkalut, seurakuntatyönantaja ja joskus hoivakodin eksistentiaalisten kysymysten käsittelyä tukevat käytänteet. Pappien näkemyksen mukaan työtä vaikeuttaa erityisesti eksistentiaalisia kysymyksiä huomioimaton hoivakodin toimintakulttuuri, joka heijastelee yleisempää yhteiskunnan maallistumiskehitystä. Ikääntyneiden pitkäaikaishoivassa on tulevaisuudessa kiinnitettävä erityistä huomiota asukkaiden vakaumuksellisten tarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen.</p> <p><strong>Existential questions under the pressure of secularization – a narrative analysis of the work of chaplains in nursing homes</strong></p> <p>One characteristic of good care for older persons has been considered to be responding to the individual needs of the customers, so addressing matters of conviction is also understood to be part of comprehensive nursing care. In our study, we examine the work of priests in care homes based on interviews (N=10). Using actor analysis, we explore how priests describe their work in meeting the existential needs of people with dementia. Priests see their spiritual calling to priesthood as the background for their work. Although, based on the interviews, responding to the existential needs of residents emerges as the primary goal of their work, priests feel they are available to the entire nursing home community. The chaplains’ professional skills, and sometimes help from the nursing staff and residents’ relatives, help achieve the goals, and the chaplains’ experiences of bringing about positively interpreted effects even in people with severe dementia give them motivation. On a structural level, priests’ work is supported by the church's long tradition and spiritual tools, the parish employer, and sometimes practices that support addressing existential questions in the care home. According to our findings, the work is particularly hindered by a care home culture that neglects existential questions, reflecting a broader secularization trend in society. In the future, special attention must be paid to recognizing and responding to the convictional needs of residents in nursing homes.</p> Jari Pirhonen, Suvi-Maria Saarelainen, Auli Vähäkangas, Katja Hautsalo, Ilkka Pietilä Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/127003 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Tilaa sosiaalisille suhteille - Ikääntymisen sosiaalisia tiloja ymmärtämässä https://journal.fi/gerontologia/article/view/142979 Katariina Tuominen Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/142979 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Konferenssikuulumisia: GSA 2023, Tampa Florida 8.-12.11.2023 https://journal.fi/gerontologia/article/view/143071 Pauliina Halonen, Linda Enroth, Laura Kananen, Marja Jylhä Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/143071 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Muistisairaiden asuminen 33. Alzheimer Europe -konferenssin esityksissä https://journal.fi/gerontologia/article/view/142390 Erja Rappe Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/142390 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200 Vuoden 2023 sisällysluettelo https://journal.fi/gerontologia/article/view/143517 Toimitus Copyright (c) 2024 Gerontologia https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi https://journal.fi/gerontologia/article/view/143517 pe, 08 maalis 2024 00:00:00 +0200