Helsingin kaduilta vallan kabinetteihin
1930-luvun ruotsalaisuuden päivän mellakat ja niitä seuranneet reaktiot
DOI:
https://doi.org/10.54331/haik.148339Abstrakti
1930-luvulla suomen- ja ruotsinkielisten välinen kansallisuuskiista saavutti huippunsa. Samalla vuosikymmenellä kansallisuuskiistassa ajauduttiin myös väkivallankäyttöön. Tämä tapahtui vuosina 1933–38 Helsingin keskustassa ruotsalaisuuden päivän yhteydessä syntyneissä mellakoissa. Kysymys oli etnisestä vastakkainasettelusta, jossa aitosuomalainen liike ajoi etnisesti yksikielistä kansakuntaa, ja suomenruotsalaiset vähemmistönationalistit puolustivat omaa etnistä yhteisöään Svenskfinlandia. Suomen kansallisuuskiistassa oli myös kansainvälinen ulottuvuus. Suomen ruotsinkielinen väestö haki useasti tukea pohjoismaisesta ja erityisesti ruotsalaisesta lehdistöstä. Julkisen keskustelun lisäksi Ruotsin valtio seurasi tarkasti Suomen kansallisuuskiistaa ja pyrki siihen aika ajoin vaikuttamaan. Ruotsin valtion rooli kansallisuuskiistassa on jäänyt tutkimuksessa hyvin vähälle pohdinnalle.
Tässä artikkelissa tarkastellaan mellakoista seuranneita reaktioita hyödyntämällä laajaa ja osin uutta lähdeaineistoa. Laaja lähdeaineisto antaa mahdollisuuden tarkastella katumellakoiden merkitystä eri tasoilla. Julkisen keskustelun lisäksi avautuu näkymä Suomen ja Ruotsin viranomaisten ja poliitikkojen reaktioihin, kuinka nämä kohtasivat etnisesti ladatut väkivaltaiset mellakat. Ruotsalaisuuden päivän mellakat nousevat esille lehdistön lisäksi useista eri lähteistä: Museovirastossa säilytettävästä muistitietokyselystä, Etsivän Keskuspoliisin aineistosta sekä Suomen ja Ruotsin ulkoministeriöiden raporteista. Pääpaino on vuosien 1933 ja 1934 tapahtumissa. Artikkeli antaa käsityksen ruotsalaisuuden päivän mellakoiden etnisten yhteenottojen mittakaavasta sekä Suomen ja Ruotsin poliittisen johdon toiminnasta.
Asiasanat: Kielikiista, kansallisuuskiista, mellakat, etnonationalismi, 1930-luku
