Uusi nationalismitutkimus ja historia
Eletty kansakunta toisen maailmansodan ja vuoden 1990 murroskohtien jälkeen
DOI:
https://doi.org/10.54331/haik.152272Abstrakti
Tarkastelemme johdantoartikkelissamme erilaisia nationalismitutkimuksen suuntauksia ja teorioita 1980-luvulta nykypäivään. Pohdimme erityisesti, mitä annettavaa nationalismitutkimuksella on osana toisen maailmansodan jälkeisen historian tulkintoja ja mitä virikkeitä vuosien 1945–2000 Suomen historiasta voidaan saada nationalismitutkimukseen. Esitämme, että historiallisen nationalismitutkimuksen klassikot 1980- ja 1990-luvuilta tarvitsevat kriittistä uudelleenarviointia etenkin arkipäiväistyneen ja sukupuolittuneen nationalismin sekä ”eletyn kansakunnan” ja kansallisen välinpitämättömyyden näkökulmista. Nationalismia tulisi analysoida historiantutkimuksessakin selvemmin monipaikkaisena, episodimaisena ja aaltoilevana liikehdintänä, jossa kuumat ja lauhtuneet jaksot vaihtelevat ja limittyvät. Juuri nationalismin moniulotteisuus sekä siihen kytkeytyvät samanaikaiset pysyvyydet ja muutokset tekevät siitä mielenkiintoisen, mutta myös hankalasti määriteltävän tutkimuskohteen. Joskus nationalismissa on kyse äänekkäästä poliittisesta agitaatiosta, alistavasta valtioideologiasta tai avoimesta rasismista, joskus taas positiivisemmista kansallistunteen ja kuulumisen ilmaisuista, huomaamattomista arkipäivän käytännöistä tai ruohonjuuritason kulttuurisesta vastarinnasta.
Painotamme erityisesti nationalismin tunne- ja kokemushistorian näkökulmien tarpeellisuutta analysoitaessa toisen maailmansodan jälkeisen ajan nationalismia. Kokemus- ja tunnehistoriallinen tutkimusote johtaa tarkastelemaan sitä, kuinka ihmiset ja ihmisryhmät voivat omien kokemustensa pohjalta säädellä asteittain ja hetkittäin suhdettaan sekä kuulumistaan kansakuntaan. Lisäksi nostamme esille kokemuksen ja tunteiden historian piirissä viime aikoina kehitettyjä käsitteellisiä avauksia ja analysoimme niiden hyödyllisyyttä nationalismin tutkimuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi eletyn kansakunnan, kokemusyhteisön, tunnehahmon ja tunne-esineen käsitteet.
Asiasanat: nationalismi, eletty kansakunta, kokemuksen historia, toisen maailmansodan jälkeinen aika
