Heimoaatteen ja Suur-Suomen kaikuja
Suomalais-neuvostoliittolainen kiista Kalevalasta 1944–1952
DOI:
https://doi.org/10.54331/haik.161899Abstrakti
Tarkastelen tässä artikkelissa Suomen kansakunnasta ja Kalevalasta toisen maailmansodan jälkeen käytyä dialogia sekä Suomessa että Neuvostoliitossa. Neuvosto-Karjalan näkökulmasta tarkasteltuna Kalevala ja heimoaate eivät olleet ainoastaan Suomen kansallisia asioita, vaan vielä Suomen ja Neuvostoliiton jakamia kulttuurisesti, poliittisesti ja aatteellisesti tärkeitä aiheita myös toisen maailman sodan jälkeen. Kalevala-kiistaan avulla voi havainnollistaa, on miten Suomen ja Neuvostoliiton toimijat jakoivat kokemuksen heimoaatteesta ja Suur-Suomi-ideologiasta Kalevala-tuntemuksen ohella ja miten kiistassa hahmottuivat sodanjälkeisen Suomen kansakunnan rajat.
Tarkastelen suomalaisten ja neuvostolaisten tutkijoiden väistä kiistaa Kalevalan runoudesta hyödyntäen sekä venäläisiä että suomalaisia asiakirjoja, tieteellisiä julkaisuja, sanoma- ja aikakauslehtiä Elias Lönnrotista, ja suomalais-karjalaisesta sukulaisuudesta. Artikkeli osoittaa sekä heimoaatteen jatkuvuuden että sen muuttumisen sodan jälkeisessä Suomessa, ja sen miten Suomalaisten toimijat pyrkivät vetämään Suomen kansakunnan ja Neuvostoliiton välisiä rajoja.
Asiasanat: Kalevala, Suomalais-karjalainen sukulaisuus, Elias Lönnrot, Neuvosto-Karjala, Suomen ja Neuvostoliiton suhteet
