https://journal.fi/haik/issue/feed 2023-06-30T11:59:12+03:00 Anu Lahtinen anu.z.lahtinen@helsinki.fi Open Journal Systems <p><em>Historiallinen Aikakauskirja</em> on Suomen Historiallisen Seuran ja Historian Ystäväin Liiton julkaisema tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkeleita, katsauksia, arvosteluja ja keskustelupuheenvuoroja kaikilta historiantutkimuksen osa-alueilta. Lehti noudattaa referee-menettelyä, mikä tarkoittaa, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat tieteelliset asiantuntijat. <em>Historiallinen Aikakauskirja</em> yhdistää korkean tieteellisen tason ja selkeän kielellisen ilmaisun siten, että lehden parissa viihtyvät sekä historian ammattitutkijat että muutkin historiasta kiinnostuneet. Lehti seuraa tarkasti sekä kotimaisen että kansainvälisen historiantutkimuksen kehitystä ja ylläpitää keskusteluyhteyksiä historian lähitieteiden kanssa. <em>Historiallinen Aikakauskirja</em> ei kilpaile pintajulkisuuden kanssa, vaan tarjoaa syventävää tietoa myös ajankohtaisten tapahtumien taustaksi.</p> https://journal.fi/haik/article/view/131428 2023-06-30T10:48:45+03:00 Anu Lahtinen

<div>Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa alkusyksyn numerossaan monenlaista luettavaa aikakaudesta toiseen, ja aiheiden&nbsp;kirjon lisäksi huomiota voi kiinnittää tutkimusaineistojen ja tutkittavien ryhmien kirjoon. Käytössä on niin tiliaineistoja, taideteoksia, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, fragmentaarisen&nbsp;arkisto- ja sanomalehtitiedon yhdistelyä, muistietoa kuin lautapelejä ja niihin liittyviä tietoja.&nbsp;Kokonaisuutena artikkelit osoittavat, miten&nbsp;monipuolisten lähteiden avulla menneisyydestä&nbsp;voidaan rakentaa tulkintoja.</div>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/115370 2022-06-21T18:21:37+03:00 Mikko Huhtamies

<p>Artikkeli käsittelee vuonna 1577 tataarien hyökkäystä jään yli Tallinnasta Uudenmaan rannikolle. Vihollinen ryösti Helsingin ja Sipoon kyliä vieden mukanaan viljaa, tavaraa, karjaa ja 240 ihmistä. Hyökkäys oli osa Ruotsin ja Venäjän välistä 25-vuotista sotaa. Artikkeli osoittaa, ettei hyökkäys ollut vain satunnainen ryöstöretki jäätyneen meren yli, vaan osa laajempaa aikaudelle tyypillistä strategista ajattelua, jossa keskeisenä tavoitteena oli vihollisen sotatoimien tukialueen ja sen asukkaiden veronmaksukyvyn heikentäminen. Taustalla oli Ruotsin Viron ja Liivinmaan sotatoimien huolto Uudenmaan rannikolta ja Helsingistä käsin. Tärkeässä osassa oli Narvan saarto (1561–1581) ja Helsingin rooli sen tukikohtana. Kaapparilaivasto on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt olemattoman vähälle huomiolle. Ruotsilla oli näihin aikoihin yksi maailman suurimmista laivastosta, josta suuri osa oli 1570-luvulla Helsingissä. Laivasto sai muonituksensa Helsingin ja Sipoon maaseudulta talonpoikien päivätöinä tekeminä kuljetuksina. Uudellamaalla oli myös merkittävää telakkatoimintaa. Rannikon laivureilla oli tärkeä rooli sotamiesten, hevosten, muonan ja aseiden kuljetuksessa Viroon. Tämä kaikki teki Uudenmaan rannikosta viholliskohteen, jonne tataarien ryöstöretki kohdistui. Vihollisen silmissä Helsinki oli kaapparikaupunki, joka oli sitä ympäröivän maaseudun huollon ja työvoiman varassa.</p> <p>Asiasanat: 25-vuotinen sota, Suomenlahti ja Helsinki, laivat ja laivanrakennus, sodan logistiikka ja takamaastot, autioituminen ja sodan tuhot, Narvan saarto</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Mikko Huhtamies https://journal.fi/haik/article/view/117052 2022-08-04T15:51:56+03:00 Anna Repo

<p>Renessanssin Italiassa alempien luokkien ruokakulttuuriin liitettiin monenlaisia negatiivisia mielikuvia, joita vahvistettiin aikakauden ravitsemuskirjallisuuden lisäksi visuaalisessa kulttuurissa. 1500-luvun lopun Italiassa valmistui useita niin kutsuttuja genremaalauksia, joissa ruoka ja syöminen liitettiin voimakkaasti alempiin luokkiin sekä ylikorostuneeseen seksuaalisuuteen. </p> <p>Artikkeli tarkastelee kahden esimerkkiteoksen, Bartolomeo Passerottin <em>Iloisen seurueen</em> sekä Vincenzo Campin <em>Ricotansyöjien</em> kautta, kuinka 1500-luvun lopun italialainen visuaalinen kulttuuri välitti ja tartutti negatiivisia affekteja ja tunteita alempien luokkien ruokakulttuuriin ja ruokakulttuurista, ja kuinka teoksissa luokka, ruoka ja seksuaalisuus kietoutuivat toisiinsa kiehtovalla ja hämmentävällä tavalla. Lisäksi artikkeli tuo esiin kuvallisen lähdeaineiston ja erityisesti kuvataiteen käytön hedelmällisyyttä historiantutkimukselle. </p> <p>Tarkastellut teokset kuvaavat alempien luokkien ruokailutottumuksia ja pöytätapoja ylhäältä katsoen, paheksuen ja moralisoiden, mutta myös naureskellen huvittuneina heidän yksinkertaisille nautinnoilleen ja estottomalle käytökselleen. Ne tekivät alemmista luokista karikatyyrin, <em>toisen</em>, jota vasten itseään voi peilata. Olennaista onkin huomata, että vaikka teokset kuvaavat alempia luokkia, ne antoivat materiaalia nimenomaan yläluokan identiteetin rakentamiseen. </p> <p>Asiasanat: ruokahistoria, visuaalinen kulttuuri, affektit, renessanssin Italia, luokka </p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Anna Repo https://journal.fi/haik/article/view/114896 2022-03-11T16:15:12+02:00 Rose-Marie Peake Saara Hilpinen

<p>Artikkelissamme pohdimme historioitsijoille mahdollisia tapoja toisin katsoa queer-sensitiivisesti 1800-luvun suomenruotsalaisen, yhteiskunnallisesti aktiivin ja kosmopoliitin eliitin jälkeensä jättämiä aineistoja. Ensimmäinen aineisto koostuu vapaaherra ja harrastelijataiteilija August Mannerheimin (1805–1876) kolmesta 1830–1850-luvuille sijoittuvasta seksuaalisviritteisestä karikatyyristä. Osoitamme, että Mannerheimin työt linkittyvät eurooppalaiseen perinteeseen, jossa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on vahvasti läsnä. Toinen aineisto käsittää naimattomina pysyneiden naisasianainen ja filantrooppi Cely Mechelinin (1866–1950) ja ranskalaisen opettajan Marie de Verneuil’n (1859–1897) välisen tunteikkaan kirjeenvaihdon 1880–1890-luvuilla. Analysoimme Mechelinin ja Verneuil’n suhdetta 1800-luvun lopun aseksuaalin naisihanteen ja -roolin kautta pohtien, loivatko ne naisille sallitun kulttuurisen tilan toteuttaa intensiivisiä suhteita. Samalla puretaan myös aiemman tutkimuksen suhdenormatiivisuutta.</p> <p>Asiasanat: Queer-historia, August Mannerheim, Cely Mechelin, Marie de Verneuil, karikatyyrit, kirjeet, 1800-luku</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Rose-Marie Peake, Saara Hilpinen https://journal.fi/haik/article/view/115490 2022-06-21T17:42:00+03:00 Heli Rantala Janne Tunturi

<p>Artikkeli käsittelee 1800-luvun alun Suomessa vaikuttaneen saksanjuutalaisen Friedrich Anton Meyerin (1771–1831) toimintaa oppineen kirjakulttuurin kentällä. Meyer (synt. Levin) ponnisti kirja-alalle monista marginaaleista, jotka olisivat voineet jopa katkaista hänen uransa. Juutalaisen akateemisen toimijan asettuminen Turkuun 1700- ja 1800-luvun taitteessa on ollut poikkeuksellista mutta Meyer onnistui integroitumaan paikalliseen kulttuuriin, ja hänestä tuli osa suomalaisen kirjakauppatoiminnan varhaista historiaa. Meyer oli paitsi kirjakauppias, myös kääntäjä, lainakirjaston pitäjä ja saksan kielen opettaja. Artikkelissa Meyerin toimintaa lähestytään yhdistämällä kirjahistoriallinen teema yksilötason elämäkerrallisuuteen. Tarkastelun lähtökohtana on Meyerin saksanjuutalainen tausta: miten se näkyi hänen toiminnassaan ja mitä Meyerin elämänvaiheet kertovat 1800-luvun alun pohjoiseurooppalaisesta kirjallisesta maailmasta? Fragmentaarista lähdemateriaalia hyödyntämällä artikkeli jäljittää niitä konteksteja ja toimintamahdollisuuksia, joiden puitteissa Meyer teki omia valintojaan ja uudisti suomalaista kirja-alaa.</p> <p>Asiasanat: kirjakulttuuri, kirjakauppa, 1800-luku, Fiedrich Anton Meyer</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Heli Rantala, Janne Tunturi https://journal.fi/haik/article/view/113984 2022-06-21T16:49:58+03:00 Sari Aalto

<p>Tutkin artikkelissani lääketieteen opiskelijoiden eli kandidaattien kokemuksia lääketieteellisestä epävarmuudesta heidän työskennellessään kunnanlääkärien viransijaisina. Artikkelin aikarajaus ulottuu 1930-luvulta 1970-luvulle. Artikkeli pohjautuu pääosin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Svenska Litteratursällskapetin ja lääkäriseurojen vuonna 2004 toteuttaman Lääkärintyön muistot -keruun muistitietoaineistoon ja lääketieteen opiskelijoiden <em>Medisiinari</em>-lehden teksteihin. Lääketieteen kliinisen vaiheen opiskelijoilla oli opintojen loppuvaiheessa, suoritettuaan vaaditut opinnot klinikoilla mahdollisuus toimia kunnanlääkärien viransijaisina. Tällöin he työskentelivät ensimmäistä kertaa itsenäisesti ja useimmiten yksin maaseudulla. Tilanne herätti tavallisesti epävarmuuden, jännityksen ja jopa pelon tunteita. Muistelmissaan lääkärit ovat kuvanneet potilastapauksia, jotka ovat erityisesti aiheuttaneet epävarmuutta. Lääketieteellinen epävarmuus voi liittyä tiedolliseen osaamiseen, lääketieteelliseen päätöksentekoon tai yleensä potilaaseen liittyviin tilannetekijöihin. Kunnanlääkärien viransijaisina toimineiden epävarmuus liittyi yleensä kandidaatin tiedon tai osaamisen puutteeseen, mikä johti valituksiin opetuksen liiallisesta teoreettisuudesta ja käytännön opetuksen lisäämisestä. Aineistossa tiettyjen teemojen toistuminen kertonee myös yhteisesti jaetusta ja medisiinariyhteisössä rakentuneesta kokemusmaailmasta. Lääketieteen kandidaateille vapaaehtoinen työskentely kunnanlääkärien viransijaisina oli tärkeä kokemus ja merkityksellinen vaihe tiellä itsenäisiksi lääkäreiksi.</p> <p>Asiasanat: lääkärikoulutus, lääketieteellinen epävarmuus, lääketieteen opiskelijat, kunnanlääkärit</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Sari Aalto https://journal.fi/haik/article/view/110718 2021-08-17T09:12:25+03:00 Jaakko Suominen Tero Pasanen Karoliina Koskinen

<p>Artikkelissa tutkitaan F. Tilgmann -yhtiön Kuvataide-osaston julkaisemaa <em>Lapuanpeli</em>-lautapeliä (1930), jonka aiheena oli Lapuanliikkeen vuonna 1930 järjestämä talonpoikaismarssi. Lautapeleissä oli aiemminkin käsitelty ajankohtaistapahtumia, erityisesti sotia, mutta äskettäinen poliittinen mielenilmaus oli pelien aiheena poikkeuksellinen. Käsittelemme artikkelissa peliä ajankohtaismediana sekä mediahistoriallisena lähteenä. Kuvaamme pelin julkaisukontekstia ja analysoimme sen sisällöllisiä piirteitä sekä tapoja esittää talonpoikaismarssia. Monica Ehrströmin kuvittama peli ei esittänyt talonpoikaismarssia täysin dokumentaarisesti vaan yhdisteli marssin tapahtumia vapaasti, korosti ja liioitteli sekä käytti myös kiertoilmaisuja patrioottisen, mutta samalla kuvitteellisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.</p> <p>Asiasanat: lautapelit, talonpoikaismarssi, oikeistoradikalismi, mediahistoria, populaarikulttuuri</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 Jaakko Suominen, Tero Pasanen, Karoliina Koskinen https://journal.fi/haik/article/view/131430 2023-06-30T11:43:16+03:00 Jaakko Björklund

<p>Arvio teoksesta: Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (1200–1600). Siltala 2022. 270 s. ISBN 978-952-234-987-3.</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131431 2023-06-30T11:47:47+03:00 Sanna Kuusikari

<p>Arvio teoksesta: Johanna Wassholm &amp; Ann-Catrin Östman (toim.): Att mötas kring varor. Plats och praktiker i handelsmöten i Finland 1850–1950. Svenska litteratursäll-skapet 2021. 309 s. ISBN 978-951-583-539-0. https://www.sls.fi/sv/utgivning/att-motas-kring-varor</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131432 2023-06-30T11:50:22+03:00 Jari Nikkola

<p>Arvio teoksesta: Jana Sverdljuk, Terje Mikael Hasle Joranger, Erika K. Jackson &amp; Peter Kivisto: Nordic Whiteness and Migration to the USA. A Historical Exploration of Identity. Routledge 2020. 208 s. ISBN 9780367277185.</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131433 2023-06-30T11:53:09+03:00 Anssi Halmesvirta

<p>Arvio teoksesta: Barta Róbert: A magyarság vonzásában. Válogatás Carlile Aylmer Macartney írásaiból és beszédeiből. Kapitális Kft. Debrecen, 2021. 228 s. ISBN 978-963-490-207-2.</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131434 2023-06-30T11:56:13+03:00 Anna Niiranen Pirita Frigren

<p>Arvio teoksesta: Anna-Liisa Haavikko: Kaari. Kirjailija Kaari Utrion elämä. Siltala 2021. 512 s. ISBN 978-952-234-571-4.</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131435 2023-06-30T11:59:12+03:00 Marja Härmänmaa

<p>Arvio teoksesta: Ari Helo: Amerikan Yhdysvaltojen historia, Omakustanne 2022. 622 s. ISBN 978-952-94-6019-9</p>

2022-09-27T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2023