Historiallinen Aikakauskirja

Muistoja, tunteita, kokemuksia

2024-04-01T10:55:54+03:00

Historiallisen Aikakauskirjan tavaksi on vakiintunut, että parillisiin numeroihin työstetään teemanumero, jossa on usein mukana vierailevia toimittajia. Parittomat numerot puolestaan ovat teemoiltaan melko väljiä, vaikka niissäkin tekstit usein keskustelevat toistensa kanssa.

Kosmopoliitti kylpyläkaupungissa

2024-04-01T11:12:58+03:00

Ivan Turgenev kuvaa romaanissa Savua, (1867, suom. Matti Lehmonen, 1981) illan huvitusten alkamista Baden-Badenissa. Ohjelmiston kansainvälisyys heijasti kosmopoliittista kuulijakuntaa. Lounaissaksalaiseen kylpyläkaupunkiin tungeksi 1800-luvun puolivälissä aristokraatteja – sekä aitoja että omatekoisia – taiteilijoita, älykköjä, vallankumouksellisia, tyhjäntoimittajia, uhkapelureita, puolimaailman naisia Euroopan kaikilta kulmilta, myös Venäjältä. Puoliksi ranskalaistuneet pietarilaiset ja moskovalaiset saattoivat kaupungin vapaamielisessä ilmapirissä purkaa kotimaansa poliittisia turhautumia.

Akateemikko, professori Päiviö Tommila (1931–2022)

2024-04-01T11:38:54+03:00

Juhani Päiviö Tommila syntyi Eero ja Salli Tommilan esikoisena 4.8.1931.

Jorma Kalela (1940–2022)

2024-04-01T11:42:00+03:00

Turun yliopiston poliittisen historian professori emeritus Jorma Kalela kuoli 2. marraskuuta 2022. Hän oli syntynyt Helsingissä 12. marraskuuta 1940.

Risto Alapuro (1944–2022)

2024-04-01T11:44:30+03:00

Suomen Historiallisen Seuran tutkijajäsen, professori Risto Alapuro kuoli itsenäisyyspäivänä 2022. Hän oli syntynyt 1944.

Historiantutkijat kokoontuivat Tampereella

2024-04-01T11:47:20+03:00

Nyt jo kuudennet Historiantutkimuksen päivät pidettiin ensimmäistä kertaa Tampereella 20.–22. lokakuuta 2022. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tampereen yliopiston historian oppiaine ja Suomen Historiallinen Seura.

Intohimo ja muita tunteita historiantutkimuksessa

2024-04-01T11:06:41+03:00

Tunteiden ja kokemuksen historia ovat olleet viime vuosien hittisuuntia tutkimuksessa.1 Se tematiikka on vallannut vähintään nurkan myös perinteisen poliittisen historian piiristä, ja jopa valtio-oppineet ovat havainneet tunteiden painon.

Uusien teosten julkaisusta keskiajalla

2024-04-01T11:10:35+03:00

Ainakin niin kauan kuin ihmiskunta on kyennyt tarinoimaan kirjoittamalla, sillä on ollut tarve kartoittaa muinaisuutta. Tällainen harrastuneisuus on kantanut nykypäiviin saakka. Olenhan itsekin uhrannut parhaat vuoteni sen palveluksessa. Menneisyyttä tutkies- samme haemme vastauksia kysymyksiin, jotka askarruttavat omassa ajassamme. Siksi historian aarreaitta ei ole päässyt tyhjentymään eikä niin voi koskaan tapahtuakaan. Koska menneisyydestä löytyy vastaus syvälliseen identiteettikysymykseen mistä tulemme, historia säilyy alati ajankohtaisena.

”Syrjitty vähemmistö”: Karjalaisnuorten aktivismi

2022-06-23T14:25:36+03:00

Artikkeli käsittelee karjalankielisten ja karjalaistaustaisten 18–35-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten mobilisaatiota 2000-luvun Suomessa. Tutkimuskohteeksi valitut nuoret identifioituvat karjalaisiksi nähden karjalaiset suomalaisista erillisenä kansana. Analysoimme nuorten identifioitumista karjalaisuuteen ja heidän toimintaansa karjalaisuutta esiintuovana ja karjalan kielen aseman parantamista ajavana yhteiskunnallisena liikkeenä. Lähdemateriaali muodostuu yhdeksän avainkertojan tuottamasta aineistosta, johon kuuluu teemahaastatteluja, keruuaineistoa ja sosiaalisen median julkaisuja. Nuoret ovat lapsesta asti olleet tietoisia sukutaustansa karjalaisuudesta, mutta kimmoke omaan identifikaatioprosessiin on usein liittynyt sukutaustaa, karjalan kieltä tai karjalaisuutta koskevan tiedon lisääntymiseen nuoruudessa. Sukutaustalla ja karjalan kielellä on monella nuorella keskeinen rooli heidän karjalaisuudessaan. Nuoret toimivat sosiaalisessa mediassa levittäen tietoa karjalaisuudesta ja ottaen kärjekkäästikin kantaa esimerkiksi kielipolitiikkaan ja vähemmistöjen syrjintään. Yksittäisten aktiivien toiminnan lisäksi nuoret ovat perustaneet Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen vuonna 2019 pyrkien vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa kieli- ja kulttuuritoiminnan lisäksi. Karjalaisnuorten toiminnassa on näkyvissä vaikutteita kansainvälisestä etnopoliittisesta liikehdinnästä. Valtaosa heistä ottaa etäisyyttä vanhempiin karjalaisjärjestöihin, joista joidenkin kanssa heillä on näkemyseroja. Karjalaisnuorten yhteiskunnallinen liikehdintä on parhaillaan käynnissä oleva prosessi, joka ammentaa aineksia menneisyydestä ja haastaa valtavirtaista historiakäsitystä.

Asiasanat: karjalaisuus, etninen mobilisaatio, identifikaatio, aktivismi, sosiaalinen media, nuoret, vähemmistöt

Yhteinen tekijyys tutkimusprosessin osana: Firabelityöt muistitietohistorian valossa

2022-08-16T16:38:52+03:00

Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan Artikkelin aiheena on väitöskirjatutkimusta varten toteuttamani firabelitöitä käsittelevän muistitiedon keruu ja muistitiedon muodostumisprosessi oral historyn näkökulmasta. Firabelitöillä tarkoitetaan työntekijöiden omaan käyttöönsä työpaikallaan, työnantajan välineillä sekä materiaaleilla ja usein myös työajan puitteissa tekemiä esineitä. Lähdeaineisto on luotu yhteistyössä haastateltavien kanssa muistitietohistorialle tyypilliseen tapaan. Aineisto syntyy haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksesta, johon molemmat osapuolet osallistuvat aktiivisesti. Artikkelissa tarkastelen haastattelemalla tuotetun muistitiedon muodostumisprosessia yhteisen tekijyyden (a shared authority) näkökulmasta. Erittelen miten yhteinen tekijyys ilmenee muistitiedon muodostumisessa ja millaisia vaikutuksia sillä on tutkimusprosessiin kokonaisuudessaan. Työväen muistitietotoimikunnan kanssa toteutetun keruun haastatteluaineistot muodostuivat haastattelijan ja haastateltavan intersubjektiivisen yhteistyön tuloksena. Firabelitöitä käsittelevän muistitiedon moniäänisyys ja yhteinen tekijyys ilmenivät varsinkin keruun ensimmäisessä ryhmäkeskustelussa ja aineiston arkaluontoisuuden määrittelyssä. Ryhmäkeskustelu oli tutkimuksen käännekohta, joka vaikutti tutkimusprosessin jatkoon monella tapaa. Käänne sai alkunsa haastateltavan aloitteellisuudesta, joka ohjasi tutkijan itsereflektioon tutkimusaiheen sensitiivisyydestä. Keskustelu osoitti, että työläisidentiteetti rakennetaan mieluummin positiivisen kuvan – tehdasperinteen ja työkulttuurin varaan – ja vahvasti negatiivinen käsite, varastamisen, tuomitaan ehdottomasti. Haastatteluiden perusteella teollisuustyöntekijät eivät pidä firabelitöitä arkaluontoisena ilmiönä. Häpeällisyyden tai peiteltävyyden sijaan firabelityöt koetaan enemmänkin työpaikan arkeen kuuluvana osana. Ilmiön arkaluontoisuus juontuu osaltaan sen puutteellisesta kontekstualisoinnista, mistä johtuen aihetta ei tunneta tehdasyhteisön ulkopuolella tarpeeksi hyvin tai tiedot siitä ovat virheellisiä.

Asiasanat: Muistitieto, haastattelut, suullinen perinne, metodologia, työläiset

Oikeudellisia neuvoja työväestölle: K.J. Ståhlbergin ja Einar Böökin toiminta Helsingin työväenasiain lautakunnan sihteereinä 1904–1913

2023-01-23T21:39:03+02:00

Vuonna 1904 Helsingin työväenasiain lautakunnan ensimmäinen sihteeri aloitti tehtävässään, johon kuului muun muassa oikeudellisten neuvojen antaminen työläisille. Tässä artikkelissa tutkitaan monipuoliseen arkistoaineistoon nojautuen K. J. Ståhlbergin ja Einar Böökin toimintaa oikeusavun parissa lautakunnan sihteereinä. Artikkelissa kysytään mm. miksi sihteerin tarjoama oikeusapupalvelu ylipäätään perustettiin, kuinka oikeudellinen neuvonantotoiminta kehittyi Ståhlbergin ja Böökin käsissä, ja mikä motivoi heitä tarjoamaan oikeusapua. Kasvava työväestö kohtasi 1800-luvun lopulla uudenlaisia oikeudellisia ongelmia, joissa tarvittiin myös juristien tarjoamia neuvoja. Työläiset olivat kuitenkin yhä tyytymättömämpiä jo olemassa olevaan kunnalliseen oikeusapuun. Työväenasiain lautakunta pyrki torjumaan tyytymättömyyttä ryhtymällä itsekin harjoittamaan oikeudellista neuvontatoimintaa. Artikkelissa tuodaan esille, kuinka asiakkaiden määrä kasvoi tutkimusajanjakson kuluessa, kuinka käsiteltävät juttutyypit ja oikeudellinen apu muuttuivat moninaisemmiksi, ja miten etenkin Böök otti aktiivisen roolin kunnallisen oikeusavun kehittämisessä Helsingissä. Sekä Ståhlbergille että Böökille oikeusapu näyttäytyi yhtenä osana heidän edistyksellistä sosiaalipolitiikkaansa. Heidän toimintansa voidaan nähdä myös osana yleisempää oikeuden saatavuutta koskenutta keskustelua 1900-luvun alun Suomessa.

Asiasanat: oikeusapu, työväenasiain lautakunta, K. J. Ståhlberg, Einar Böök, oikeuden saatavuus

Luotto, talouden pimeä aine

2024-04-01T11:16:15+03:00

Arvio teoksesta: Philip T. Hoffman, Gilles Postel-Vinay & Jean-Laurent Rosenthal:Dark Matter Credit. The development of Peer-to-Peer Lending and Banking in France. Princeton University Press 2019. 303 s. ISBN 9780691182179.

Kuva Venäjästä tarkentuu, ryssävihan syvät juuret

2024-04-01T11:19:09+03:00

Arvio teoksesta: Kari Tarkiainen: Moskovalainen Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478–1721. SKS Helsinki 2022, 432 s. ISBN 978-951-858-574-2

Paluu maatalouden vallankumouksen juurille

2024-04-01T11:22:30+03:00

Arvio teoksesta: Mats Morell: Agrar revolution. Jordbruksproduktionen i Uppsala och Västmanlands län 1750–1920. Uppsala Studies in Economic History 121, Uppsala universitet 2022. 467 s. ISBN 978-91-513-1451-8. Sähköinen julkaisu: urn:nbn:se:uu:diva-470482

Kekkonen lännen vaikuttaja-agenttina

2024-04-01T11:24:23+03:00

Arvio teoksesta: Mikko Virta: Salainen kanava länteen. Urho Kekkonen ja lännen tiedustelu kylmässä propagandasodassa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2022. 428 s.ISBN 978-951-51-7062-0. Sähköinen julkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7062-0

Tyylikäs teos yhteisön voimin

2024-04-01T11:27:02+03:00

Arvio teoksesta: Topi Artukka, Liisa Lalu, Otto Latva & Panu Savolainen: Tyylikkäät vuodet. Turun yliopiston ylioppilaskunta100 vuotta. Turun yliopiston ylioppilaskunta 2022. 511 s. ISBN 9789525542110.

Raikas tuulahdus suomalaisten ympäristöjen muutosten historiaan

2024-04-01T11:31:18+03:00

Arvio teoksesta: Esa Ruuskanen, Paula Schönach & Kari Väyrynen (toim.): Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan. Vastapaino 2021, 473 s. ISBN: 978-951-768-925-0

Anton Schiefnerin verkostot

2024-04-01T11:35:19+03:00

Arvio teoksista: Harmut Walravens (toim.): St. Petersburg und Livland – und die Entwicklung der estnischen Literatur. Anton Schiefner (1817–1879) und Friedrich R. Kreutzwald (1803–1882) im Briefwechsel (1853–1879). Orientalistik, Bibliographien und Dokumentation 22. Harrassowitz Verlag, 2013. 394 s. ISBN 978-3-447-06933-5.

Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879) und seine indologi-schen Freunde. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 868. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 89. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2016. 455 s. ISBN 978-3-7001-7799-9.

Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879), Briefe und Schriftenverzeichnis. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 884. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 94. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2017. 530 s. ISBN 978-3-7001-8069-2.

Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Der Linguist Anton Schiefner (1817–1879) und sein Netzwerk. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 908. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 105. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2021. 937 s. ISBN 978-3-7001-8397-6.

Hartmut Walravens & Agnes Stache-Weiske (toim.): Anton Schiefner (1817–1879), Briefe an Theodor Benfey (1809–1881) und skandinavische, russische und ungarische Kollegen. Österreichische Akademie der Wissenschaften, Philosophisch-historische Klasse, Sitzungsberichte 923. Beiträge zur Kultur- und Geistesgeschichte Asiens 107. Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 2022. XV, 655 s. ISBN 978-3-7001-8912-1.

Suomen esiteollisen kauden valuuttakurssimuunnin (1534–1880)

2021-02-17T10:16:49+02:00

Viimeisen 500 vuoden aikana Suomessa on ollut käytössä lukuisia valuuttajärjestelmiä. Se on muodostanut vaikeuksia ymmärtää keskeisiä yhteiskunnallisia hintoihin, arvoihin, elintasoon ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä mittareita, sillä saatavilla ei ole ollut helposti saavutettavaa ja kokonaisvaltaista esitystä valuuttojen välisistä vaihtokursseista. Tämä on tehnyt esimerkiksi pitkän aikavälin vertailut vaikeiksi. Esittelemme artikkelissa aikaisempaan tutkimukseen perustuvan valuuttakurssimuuntimen, joka sisältää Suomen alueella 1530-luvulta 1800-luvun lopulle käytössä olleiden keskeisimpien valuuttojen väliset vaihtokurssit. Valuuttakurssimuunnin mahdollistaa rahanarvojen nimellisten muutosten tekemisen kunkin vuoden sisällä. Ehdotamme ajanylisten vertailujen ja eri rahajärjestelmien välisten vertailujen tekemisen menetelmäksi rahallisten arvojen muuntamista hopeagrammoiksi.

Asiasanat: valuuttamuunnin, valuuttakurssit, monivaluuttaisuus, taaleri, riikintaaleri, rupla, markka, esiteollinen aika, rahahistoria, hopea, kolikko, seteli, Suomen historia, Ruotsin historia, Venäjän historia