Historiallinen Aikakauskirja https://journal.fi/haik <p><em>Historiallinen Aikakauskirja</em> on Suomen Historiallisen Seuran ja Historian Ystäväin Liiton julkaisema tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkeleita, katsauksia, arvosteluja ja keskustelupuheenvuoroja kaikilta historiantutkimuksen osa-alueilta. Lehti noudattaa referee-menettelyä, mikä tarkoittaa, että lehteen tarjotun aineiston julkaisukelpoisuuden arvioivat tieteelliset asiantuntijat. <em>Historiallinen Aikakauskirja</em> yhdistää korkean tieteellisen tason ja selkeän kielellisen ilmaisun siten, että lehden parissa viihtyvät sekä historian ammattitutkijat että muutkin historiasta kiinnostuneet. Lehti seuraa tarkasti sekä kotimaisen että kansainvälisen historiantutkimuksen kehitystä ja ylläpitää keskusteluyhteyksiä historian lähitieteiden kanssa. <em>Historiallinen Aikakauskirja</em> ei kilpaile pintajulkisuuden kanssa, vaan tarjoaa syventävää tietoa myös ajankohtaisten tapahtumien taustaksi.</p> fi-FI <div style="box-sizing: border-box; font-family: 'Segoe UI', system-ui, 'Apple Color Emoji', 'Segoe UI Emoji', sans-serif; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-caps: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;">Artikkeleiden avoin verkkojulkaisu noudattaa Suomen tiedekustantajien liitto ry:n ohjeistuksia ja suosituksia. Aineiston käyttöehdot on kytketty Kopioston kopiointilupaan. Verkossa julkaistuja artikkeleita voi vapaasti lukea, selailla, näyttää ja tehdä siihen kohdistuvia hakuja myös muuhun kuin yksityiseen käyttöön. Artikkeleita saa kopioida, tulostaa ja jakaa muussa kuin henkilökohtaisessa tarkoituksessa Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Lisätietoa Kopioston kopiointiluvasta: <a tabindex="-1" title="https://www.kopiosto.fi" href="https://www.kopiosto.fi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">https://www.kopiosto.fi</a></div> anu.z.lahtinen@helsinki.fi (Anu Lahtinen) helena.k.laukkoski@jyu.fi (Helena Laukkoski) ke, 07 joulu 2022 00:00:00 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Arvon mekin ansaitsemme https://journal.fi/haik/article/view/131436 <div>Monien historiantutkijoiden ja historian&nbsp;ystävien syksyä on värittänyt keskustelu&nbsp;siitä, miten yleistajuisessa tietokirjassa&nbsp;voi käyttää historiantutkijoiden aineistoja. Aihe&nbsp;on noussut esiin, kun tutkijat ovat kiinnittäneet&nbsp;huomiota Suomen historian naisia käsittelevään&nbsp;yleistajuiseen teokseen. Teoksen julkaisuluettelossa näyttää olleen puutteita, ja kirjan tekstistä&nbsp;on vertailussa nostettu esiin osuuksia, jotka näyttävät olevan lähellä historiantutkijoiden aiemmin&nbsp;julkaisemia tekstejä.</div> Anu Lahtinen Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131436 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Renessanssimiekkailua englanniksi https://journal.fi/haik/article/view/131444 <p>Arvio teoksesta: Guy Windsor: The Art of Sword Fighting in Earnest. Philippo Vadi’s De Arte Gladiatoria Dimicandi. Spada Press 2018. 292 s. ISBN 978-952-7157-37-4.</p> Antti Ijäs Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131444 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Käsitehistoriallisia tulkintoja Suomen uskonnollisista ilmiöistä https://journal.fi/haik/article/view/131448 <p>Arvio teoksesta: Ilkka Huhta &amp; Juha Meriläinen (toim.): Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 242. Suomen kirkkohistoriallinen seura 2021. 253 s. ISBN: 978-952-5031-99-7.</p> Joonas Tammela Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131448 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Puntarissa tasavallan ensimmäinen presidenttipari https://journal.fi/haik/article/view/131449 <p>Arvio teoksesta: Marjaliisa Hentilä &amp; Seppo Hentilä: Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925. Siltala 2022. 512 s. ISBN 978-952-234-980-4.</p> Kati Katajisto Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131449 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 ”On selvittävä myös selviytymisestä” – Vastarintanaisen muistelmat keskitysleiriltä ja sen jälkeen https://journal.fi/haik/article/view/131451 <p>Arvio teoksesta: Mali Fritz: Elämä jälkeen Auschwitzin. (Toim. Anja Moilanen, Tarja Leinonen-Magd, Kati Mustola &amp; Jarkko S. Tuusvuori) Ntamo 2022. 368 s. ISBN 978-952-215-864-2.</p> Anna-Leena Perämäki Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131451 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Rauhattomat unet: painajaisten historiaa https://journal.fi/haik/article/view/131437 <div>Kannattaako historiantutkimuksessa tutkia&nbsp;asioita, joita ei ole oikeasti tapahtunut?&nbsp;Voivatko vaikkapa unet, jotka uneksija&nbsp;toki unissaan kokee mutta joiden suhde ulkoiseen todellisuuteen on hämärä ja välittynyt, auttaa meitä ymmärtämään menneisyyttä? Tarkastelemme tässä teemanumerossa pahojen unien ja&nbsp;painajaisten historiaa ja esitämme, että unilla on&nbsp;paljon annettavaa historiantutkimukselle. Unien&nbsp;historialliseen tutkimukseen liittyy kuitenkin&nbsp;monia käsitteellisiä ja menetelmällisiä haasteita,&nbsp;ja niiden suhdetta menneisyyden ihmisten maailmaan ja kokemuksiin on syytä pohtia kriittisesti.</div> Anu Korhonen Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131437 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Kansainvälisen historiantutkijoiden maailmanjärjestön XXIII kongressi Poznanissa, Puolassa 21.8–28.8.2022 https://journal.fi/haik/article/view/131453 <div>Kansainvälisen historiantutkijoiden maailmanjärjestön&nbsp;The International Committee of Historical Sciences&nbsp;(ICHS)/Comité International des sciences historiques&nbsp;(CISH) XXIII kongressi alkoi Poznanin yliopiston juhlavissa tiloissa.</div> Marjatta Hietala Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131453 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Historiateko-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa https://journal.fi/haik/article/view/131454 <p>Historia ei ole tärkeää vaan historioitsijoille, eivätkä historiallista tietoa tuota ja levitä vain historioitsijat, puhumattakaan siitä, että historiallinen keskustelu rajoittuisi ammattipiireihin.</p> Heini Hakosalo Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131454 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Tilaushistoriakeskus: paikallis- ja tilaushistorioita pian 90 vuotta https://journal.fi/haik/article/view/131455 <p>Tilaushistoriakeskus, lyhennettynä TihKe (ent. Paikallishistoriallinen toimisto) perustettiin vuonna 1933, joten se juhlii ensi vuonna 90-vuotista taivaltaan.</p> Anu Lahtinen Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131455 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Kohti monilajisen yhteiskunnan historiaa https://journal.fi/haik/article/view/131443 <p>Kirjoitus on Tampereen yliopistossa 27.10.2022 pidetty uuden professorin juhlaluento.</p> Marja Jalava Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131443 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Painajaisen merkityksen muutos Suomessa https://journal.fi/haik/article/view/119503 <p>Artikkelissa jäljitetään suomen kielen painajainen-sanan merkityksiä vanhan kirjasuomen lähteiden, arkistoidun kansanperinteen ja vanhojen sanomalehtitekstien pohjalta. Kuten monissa muissakin eurooppalaisissa kielissä, suomessa painajaisella tarkoitettiin alkujaan hengenahdistuksena ja painon tunteena ilmenevää tautitilaa sekä sen aiheuttavaa olentoa. Uskomusperinteessä painajainen tulkittiin yleensä pahantahtoisten ihmisten lähettämäksi. Kyseisiä oireita lähestytään nykyään unihalvauksena, mutta painajaisolennoksi on todennäköisesti tulkittu laajempi kirjo öisiä ongelmia. Aineisto osoittaa, ettei painajaisella ole tarkoitettu pahaa unta ennen 1800-luvun loppua. Artikkelissa esitellään painajainen-sanan uskomusmerkityksiä ja metaforista <br />käyttöä sekä selvitetään, kuinka sen merkitys lopulta <br />muuttunut tarkoittamaan pahaa unta.</p> <p><br />Asiasanat: painajainen, semanttinen muutos, sanomalehdet, kansanusko</p> Kaarina Koski Copyright (c) 2023 Kaarina Koski https://journal.fi/haik/article/view/119503 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Pahoissa paikoissa: 1600-luvun suomalaisten painajaiset tilallisina kokemuksina https://journal.fi/haik/article/view/115176 <p>Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaismodernin ajan ja tarkemmin sanoen 1600-luvulla eläneiden suomalaisten painajaisunien tilallisia ulottuvuuksia eli kuvauksia tiloista, joihin unien tapahtumat sijoittuivat. Pääasiallisina lähteinä käytetään kuvauksia, jotka on kirjattu noituusepäilyjen yhteydessä oikeuspöytäkirjoihin vuosien 1607 ja 1707 välisenä aikana. Unikuvausten avulla selvitetään, mitä ihmiset kertoivat uneksimistaan tiloista ja oliko niillä yhteyttä valvemaailman fyysisiin tiloihin vai tapahtuivatko unet täysin vieraissa ja kuvitteellisissa ympäristöissä.</p> <p>Varhaismoderneista oikeuspöytäkirjoista piirtyvät tilakokemukset ovat hyvin heterogeenisiä ja ankkuroituvat vakaasti valvetilan ympäristöihin ja uneksijoiden tuntemaan fyysiseen elinympäristöön. Unista on löydettävissä samankaltaisia piirteitä kuin nykyunista: nukkuminen oman vakituisen kodin ulkopuolella näyttää edistäneen painajaisunien näkemistä, uniin saattoi sisältyä liikettä tilasta toiseen tai se saattoi jäädä puuttumaan, uneksitut ympäristöt saattoivat jäädä epämääräisiksi samoin kuin nykyihmisten unikuvauksissa ja unien tapahtumaympäristöissä oli paljon valvemaailmasta tuttuja piirteitä. Oikeuspöytäkirjoihin kirjatut unikuvaukset ovat kuitenkin valikoituneita siinä mielessä, että ne kirjattiin muistiin vain siltä varalta, että unia saattoi pitää todellisia tapahtumia heijastavina eikä pelkkinä unennäköinä. Lähiympäristön ja uneksijalle tuttujen tilojen korostuminen aineistoissa johtuu todennäköisesti siitä, että paikkakunnalle sijoittuvat unet olivat todennäköisemmin relevantteja muillekin. Tapahtumaympäristöjen viitteellinen tai niukka kuvaaminen johtuu siitä, että kohtaamiset muiden ihmisten tai olentojen kanssa olivat tiloja tärkempiä ainakin silloin, kun oltiin oletetusti tekemisissä noituudenharjoituksen kanssa.</p> <p>Asiasanat: varhaismoderni, noituus, unet, painajaiset, tilat, kokemukset</p> Marko Lamberg Copyright (c) 2023 Marko Lamberg https://journal.fi/haik/article/view/115176 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Nuoren Pehr Stenbergin levottomat unet (1775–1788) https://journal.fi/haik/article/view/131438 <p>Artikkeli tarkastelee, miten nuori, papiksi opiskeleva Pehr Stenberg (1758–1824) käsitteli ja kuvasi unia elämäntarinassaan ”Pett: Stenbergs Lefwernes beskrifning”, joka on julkaistu neljässä osassa. Artikkeli fokusoi Stenbergin lapsuus- ja nuoruusvuosiin (1758–1789). Tällöin talonpoikaistaustainen Stenberg jätti perheensä ja koulukaupunkinsa Uumajan opiskellakseen Turun Akatemiassa. Rahoittaakseen opintonsa hän työskenteli vuosia Suomessa kotiopettajana aatelisperheissä, joissa hän rakastui useisiin ylempisäätyisiin naisiin.<br><br>Pehr Stenberg kirjasi elämäntarinassaan 23 unta, joista 16 oli hänen itsensä näkemiä. Analysoin, millaisia unia hän kirjasi, kuinka ne vaikuttivat häneen sekä millaisia merkityksiä hän ja hänen aikalaisensa unille antoivat. Paikoin analysoin lisäksi sitä, miten Stenberg ja hänen tuttavansa kertoivat ja keskustelivat unista sekä tulkitsivat niitä tilannesidonnaisesti. Koska unia pidettiin potentiaalisesti enteellisinä, unikertomuksilla saatettiin vaikuttaa toisiin ihmisiin. Pohdin myös elämäntarinassa esitettyjen unitulkintojen lähteitä. Stenbergin kirjaamat muut tulevaisuuden ennustukset puolestaan kontekstualisoivat uskoa enneuniin.<br><br>Pehr Stenberg mainitsi tuli- ja käärmeunet useamman kerran. Niiden katsottiin merkitsevän rakkautta, joskaan tulkinnat eivät pohjautuneet ajan ruotsalaisiin unientulkintaoppaisiin. Haaveet avioliitosta aatelisneidon kanssa lisäsivät Stenbergin unien levottomuutta positiivisten toiveunien ja painajaisten myötä. Stenberg keskusteli monesti tuttaviensa kanssa unista. Vaikka hän toistuvasti kielsi uskovansa niihin, hän kuitenkin kirjasi niitä muistiin varalta, että ne toteutuisivat ja siten muodostuisivatkin enteellisiksi. Ristiriita oli ilmeinen, mutta unet ja enteet on tulkittava epävarman tulevaisuuden hallintakeinoiksi.<br><br>Asiasanat: varhaismoderni, unet, nuoruus, Ruotsi, Suomi, rakkaus, painajaiset</p> Mia Korpiola Copyright (c) 2023 https://journal.fi/haik/article/view/131438 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 ”Hirvittävät unet”: Käsityksiä pahoista unista 1800-luvun lopun Suomessa https://journal.fi/haik/article/view/122167 <p>Artikkelissa tarkastellaan käsityksiä painajaisista 1800-luvun lopun Suomessa. Tapaustutkimuksen aineistona on Anders Allardtin (1855–1942) vuonna 1886 ilmestynyt tarina <em>Släktingar emellan</em>, jossa Allardt kuvaa uusmaalaisen maaseutuväestön elämää ja ahdinkoja. Tutkimus osoittaa, että aikalaiskäsitys painajaisista muodostui monista ajallisista ja aatteellisista kerrostumista. Vanhempi, kansanomainen käsitys painajaisista ulkoisen painajaisolennon aikaansaamana tilana tunnistettiin yhä. Samoin katsottiin yhä melankolisen luonteen altistavan painajaisille. Tarina ilmentää kuitenkin myös jo psykologisempia käsityksiä, joiden mukaisesti yksilön valveilla kokemat voimakkaat, kielteiset tunteet ja ajatukset sekä ahdistukset aikaansaivat painajaisia. Nämä ahdistavat ajatukset ja tunteet saattoivat olla luonteeltaan niin moraalisia kuin maallisiakin. Pahat unet saattoivat pitkittyessään johtaa myös mielen järkkymiseen. Tässä psykologisemmassakin painajaiskäsityksessä sielu ja ruumis ja niiden sairaudet ja ahdistukset olivat kuitenkin yhä olennaisesti yhtä.</p> <p>Asiasanat: painajaiskäsitykset, <em>mara</em>, 1800-luku (Suomi), Anders Allardt</p> Kirsi Kanerva Copyright (c) 2023 Kirsi Kanerva https://journal.fi/haik/article/view/122167 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200 Taistelun ja tappion näyt https://journal.fi/haik/article/view/121587 <p>Artikkelini käsittelee sotapainajaisten ja sotaan viittaavien elokuvien sisältöä ja yhteyttä toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, miten kesän 1944 taistelut ja jatkosodan päättyminen näkyivät suomalaisveteraanien sodanjälkeisissä unissa. Toiseksi tutkin, miten sotapainajaisten aiheet ilmenivät suomalaisissa elokuvissa 1940- ja 1950-luvuilla. Tarkastelutapani on kokemushistoriallinen, millä tarkoitan sen tutkimista, kuinka kesän 1944 rintamatapahtumat muuttuivat sotilaiden eletyksi todellisuudeksi ja vaikuttivat heidän unimaailmaansa sekä kuinka tämä laaja kokemuspohja vuorostaan heijastui sodanjälkeiseen kulttuuriin Suomessa. Osoitan, että veteraanien sotaunet olivat voittopuolisesti päällekäyviä painajaisia, mutta että niiden joukosta löytyy myös niin sanottuja torjuntaunia, joissa sotilaan toimijuus säilyi. Näiden unien voi tulkita kertovan tappion kokemuksen suomalaisista erityispiirteistä: kaikesta huolimatta suomalaiset säästyivät täydellisen tappion kokemukselta. Samat aiheet nousevat viiveellä esiin 1950-luvun elokuvissa, joissa sotakokemukset alkoivat saada kiinteämmän muodon.</p> <p>Asiasanat: elokuvat, kokemushistoria, painajaiset, sotaveteraanit, toinen maailmansota, unet</p> Ville Kivimäki Copyright (c) 2023 Ville Kivimäki https://journal.fi/haik/article/view/121587 ma, 05 joulu 2022 00:00:00 +0200