Sotien jälkeinen asutustoiminta Pohjois-Satakunnassa
DOI:
https://doi.org/10.54331/haik.130302Abstract
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi luovutti huomattavan osan maa-alueestaan. Ihmiset, jotka olivat aikaisemmin eläneet näillä luovutetuilla alueilla, asutettiin muualle Suomeen. Haastavin tehtävä asutustoiminnassa oli suunnitella kiinteistöt ja suorittaa pakkolunastukset siirtolaisten tarpeisiin. Tätä tarkoitusta varten perustettiin maanlunastuslautakuntien muodostama instituutio. Artikkeli kysyy, miten maanlunastuslautakunnat täyttivät niille annetut tehtävät. Ensimmäiseksi artikkeli tarkastelee maanlunastuslautakunnan kohtaamia muutoksia sen toiminta-aikana. Esimerkiksi sen toiminta-aluetta muutettiin useaan kertaan. Tämän jälkeen käsitellään kiinteistöjen muodostamisen hallinnollinen prosessi. Prosessi oli jaettu kolmeen vaiheeseen. Seuraavaksi tarkastellaan maanlunastuslautakunnan haastavin yksittäinen tehtävä. Tehtävä oli muodostaa kiinteistöt maatalouden käyttöön. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti asutustoiminnan tuloksia. Maanlunastuslautakunnat eivät täyttäneet kaikkia niille asetettuja vaatimuksia. Tästä huolimatta maanlunastuslautakunta muodosti paljon kiinteistöjä ja selvisi haastavissa olosuhteissa.
Asiasanat: asutustoiminta, maanlunastuslautakunta, kiinteistö
