Hallinnon Tutkimus

Ylimmän johdon näkemyksiä etäjohtamisen mahdollisuuksista ja haasteista IT-palveluyrityksissä

Jonna Pauliina Koponen, Lotta Salin — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Top managers’ perceptions on e-leadership opportunities and challenges in IT-service firms

While employee perspectives on remote work have been investigated, top managers’ views on e-leadership challenges and opportunities remain scarcely studied. This qualitative study, following the Gioia method, investigates how top managers in IT-service firms perceive the opportunities and challenges of e-leadership. Research data was gathered from top managers representing large IT-companies through semi-structured interviews (N=33). In the findings, we identify (1) communication, (2) leadership, and (3) management as functions through which e-leadership opportunities, challenges and tensions emerge. We introduce a new theoretical framework for understanding e-leadership opportunities, challenges, and tensions.

Lasten ja nuorten yksinäisyys ja ostrakismi kuntapalveluiden yhdyspinnoilla – osallisuudesta apua kompleksiseen haasteeseen

Anni Kyösti, Miia Laasanen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Complex interfaces – Identifying loneliness and ostracism of children and young people in municipal services

Loneliness and ostracism, have serious consequences for the well-being of children and young people. This qualitative research examines how the municipal service system (education and youth services), recognizes children and young people´s loneliness and ostracism. Another question is how children's and young people's views on loneliness and ostracism are considered in the development of the service system. The topic is examined with the help of complexity theory and children´s participation.

Identifying the experiences of loneliness and ostracism is challenging. The phenomenon is located at the interface of different actors and levels of service systems which makes it complex. Children and young people, professionals as well as families are needed to recognize the phenomenon. Also, communication and cooperation between them is essential.

Key words: Loneliness, ostracism, education services, youth services, participation, complexity

Geroteknologia ja kustannusvaikuttavuuden arviointi julkisen palvelun iäkkäiden kotihoidossa

Hannele Väyrynen, Annamaija Paunu, Nina Helander, Virpi Sillanpää — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Ageing population is challenging Finland’s health care systems. There is an urgent need to develop new operational practices and health care resource efficiency. Technology-assisted services are regarded as one of the key solutions. However, evaluation is needed in order to show how effective technologies really are and how they create value. Technology assessment models have been proposed in the literature, but there is a lack of models to measure and manage the overall cost-effectiveness of the new technology. This article introduces a model which was tested in elderly home care. The model was derived from the literature, followed a series of workshops and interviews to identify the critical indicators to produce information to react and support decision making, for forecasting and to modify the health care services in changing situations.

Mitä ihmettä tälläkin taas tarkoitetaan! – Monialainen yhteistyö kasvatus- ja opetussekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden vaihtelevissa diskursseissa

Taru Lilja, Virpi-Liisa Kykyri, Päivi Pukkila, Jaakko Helander, Johanna Rantanen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Inter- or transdisciplinary collaboration is a form of collaboration that crosses disciplinary, professional and organizational boundaries. However, the interpretation of the concept varies significantly between different organizations, which has led to varying practices. This study examines how different ways of talking about transdisciplinary collaboration build reality and practices in public sector organizations. The e-survey data was from employees working in early childhood education, preschool and primary education in public sector in Finland (n = 2787). As a result of discourse analysis of open-ended questions, transdisciplinary collaboration is structured mainly as an activity between employees, leaving for the family and child a role as the target of collaboration. Our research aims to bring a complementary perspective to the conceptual discussion about multi-, inter- and transdisciplinary collaboration in Finland, which still needs structuring and refinement, especially in terms of concrete methods of operation and joint goal determination.

Odotuskuilu tilintarkastuksessa – laadullinen tutkimus taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien näkemyksistä

Lili-Anne Kihn, Julia Issakainen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

This study concerns the audit expectation gap in limited housing companies. Based on previous auditing literature and in-depth interviews of chairpersons we ask, how does audit expectation gap manifest itself in the perceptions and expectations of 1) auditing, 2) the performance of auditor, and 3) the need to develop auditing? Based on our data, almost all chairpersons were satisfied with auditing. Nevertheless, an audit expectation gap remained to some extent in the narratives. While chairpersons’ perceptions of auditing did not include anything outright inaudible, they were partially incomplete. Although deficiencies in auditors’ performance were hardly observed, difficulties in assessing the performance were more common. While the results do not imply the need to change the statutory audit regime, they suggest that in some cases the local practices should be developed. These results shed light on the audit expectation gap in the less explored context of Finnish companies and their chairpersons.

Kohti yhteistä hyvää – Riippuvuussairaiden näkökulma päihdeongelmien tunnistamiseen ja hoitoon työelämän kontekstissa

Maija Viitasaari, Maria Järlström, Essi Saru, Elviira Mäki — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Toward common good – Substance abusers’ views on the identification and treatment of substance dependence in a work context

Common Good as an orientation in human resource management (HRM) research encourages organizations to partake in solving societal challenges. Substance dependence is one major societal challenge as approximately 10 percent of the working force is suffering from it. This study examines the manifestation and organizational responses to substance dependence in a work context and how the responses from organizations can contribute to the common good. Qualitative data (n=53) was collected via an online survey from current or recovering people with substance use disorder and analyzed using data-driven content analysis. The results indicate that the organizational manifestations, procedures and reactions in substance dependencies vary and include challenges, such as difficulties in identification and lack of knowledge. This study proposes a multilevel approach to common good HRM including common good principles and values.

Itseohjautuvan hybridityön luottamus- ja kontrollirakenteet tietotyöntekijöillä

Tuomo Alasoini — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

This article explores the change in the relationship between onsite and remote work of knowledge workers in three knowledge-intensive Finnish companies, the effect of the change on forms of control, and the tensions of self-directed hybrid work as experienced by the employees. The data comprise 54 thematic interviews, which were analysed using qualitative methods. Companies still largely rely on traditional socio-ideological forms of control, whose ability to maintain a sense of community, however, is being questioned by increasing remote working. The employees’ attitude towards hybrid work is overall very positive. However, the data also show examples of how increased self-direction may have paradoxically reduced the work autonomy of employees.

Yhteiskehittäminen ja arvontuottaminen teknologisoituvassa tietotyössä: hallinnon tukitoiminnot avainroolissa

Eija Kärnä, Iris Humala, Anna Lahtinen, Merja Drake — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Sustainable development of work processes using AI and robotics to their full potential in organizations demands a multilevel approach and co-creation efforts. The role of knowledge workers in administrative support functions implementing new technologies was studied and developed in a multi-method longitudinal research project (2021-2022). The theoretical framework builds on the knowledge worker’s individual and collective professional agency in these changes. Agency is explored from the perspectives of value co-creation. The data for this article was collected through a series of workshops as participative research in a large municipal organization. The results indicated that the identity of an administrative knowledge worker in support functions builds on helping the organization in its endeavors entailing in principle a positive attitude and adaptation to technological changes at work. Their potential is obvious in implementing new technologies, but encouragement, support and facilitation are needed to develop cross-functional value co-creation practices with stakeholders.

Aluedemokratia ja lautakuntainstituution uudelleenmäärittely – vertailu hyvinvointialueiden lautakunnista ja toimielinmalleista

Santeri Lajunen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Regional Democracy and the Redefinition of Government Committees – Comparing the Committees and Committee Models of the Finnish Wellbeing Service Counties

The purpose of this study is to analyze the government structures of the Finnish wellbeing service counties as the responsibility of rescue, social and healthcare services was transferred to the new self-governing regional level of Finnish public administration in January 2023. The theoretical framework is built on institutional theory and the article revives the academic discussion of the institutional arrangements of the Finnish municipalities, that was active in the turn of the century. By analyzing the committee structures, compositions and functions from the administrative regulations and using the concept of municipal parliamentarism as an analytical tool, the study shows that there are in fact two distinct institutional models of organizing the county governments.

Seurantatutkimus tyytyväisyydestä suoriutumisen arviointiin suomalaisissa yliopistoissa vuosina 2010–2020

Tomi J. Kallio, Aki Lehtivuori, Kirsi-Mari Kallio — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

In this study, based on a broad empirical 10-year follow-up dataset, the satisfaction of respondents from three Finnish universities, representing four different disciplines, is examined in relation to the performance evaluations implemented by university administrations. Based on empirical analysis, the study presents two key observations, which the article attempts to further understand in light of theory and extant literature. Firstly, there is clear dissatisfaction among the respondents regarding the performance evaluations carried out by their university administrations. This observation is in line with findings reported in previous literature, which conveys a similarly critical tone regarding performance measurement and management practices in universities. Secondly, the empirical analysis suggests that the aforementioned dissatisfaction appears to diminish at a statistically significant level over the 10-year follow-up period of the study. This finding is significant, as previous research literature has not reported similar results.

Järjestöjohtamisen erityispiirteet potilas- ja kansanterveysjärjestöjen johtajien henkilökohtaisissa työtavoitteissa

Anne Lindfors, Kimmo Lind — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Special features of third sector leadership in the personal work goals of leaders of national patient and healthcare associations

The aim of the research is to identify the special features that are associated with third sector leadership by exploring the types of personal work goals established by the leaders of patient and healthcare associations. Research data was gathered from 19 interviews with executive directors, and the analysis produced five work-related content categories that were summarized into three levels of work goals – society, organization and individual. Both the society and organization levels are highlighted, indicating that the form of organization – private, public or association – is important in terms of personal work goals. In addition, the research demonstrates that third sector leadership combines both associational specificity and managerialism.

ETEVÄ-kysely: Etätyöedellytysten mittaristo viimeisteltynä

Tiina Kähkönen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Katsaus (ei sisällä abstraktia)

KATSAUS: Metodeista

Raimo Hälinen, Pertti Järvinen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Tutkimuksessa painotetaan sekä relevanssia että täsmällisyyttä (rigor). Tutkimus on täsmällistä, kun tutkijat ovat käyttäneet oikeaa metodia. Metodeja on useita, ja muutamia niistä on käytetty paljon. Tarkastelemme tässä usein käytettyjä metodeja ja esitämme metodien joitakin piirteitä, jotta nuoren tutkijan on entistä helpompi valita tutkimukseensa oikea metodi.

KATSAUS: Esihenkilöiden työhyvinvointi julkisen alan työssä

Johanna M Pulkkinen, Laura Pekkarinen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Esihenkilöiden ja johtajien työhyvinvointia ja työkykyä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu kansainvälisesti paljon, etenkin yksityisen sektorin kontekstissa. Suomessa julkisen sektorin esihenkilöiden työhyvinvoinnista tai työkyvystä ei sen sijaan ole laaja-alaisia tutkimuksia. Esihenkilöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin tiedetään kuitenkin vaikuttavan laajasti organisaation työntekijöiden työsuoritukseen ja työkykyyn sekä koko organisaation toimintaan.

LEKTIO: Myytti, joka muutti käsityksemme johtamisesta

Jesse Kajosmaa — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Lektiossani johdatan teidät arvioimaan uudelleen käsitystä yhdestä organisaatio- ja johtamiskirjallisuuden klassikosta, joka on väitöskirjani keskiössä. Siihen liittyy kiehtova ja ristiriitainen tarina, jonka päähenkilö on Elton Mayo – mies, jota pidetään ihmislähtöisen johtamisen isänä, ja myytti, jota nykypäivän johtamisen oppikirjat edelleen toistavat. Tämä myytti syntyi 1920-luvulla, ja se on elänyt läpi vuosikymmenten, muodostaen keskeisen perustan sille, miten yhä ajattelemme ihmisten johtamisesta työelämässä. Mutta entä jos tämä perusta onkin virheellinen – jopa harhaanjohtava?

Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Puolustusvoimissa

Tiina Kähkönen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Katsaus

Ennakkojulkaiseminen uudistaa tieteentekemisen käytäntöjä

Ville Pietiläinen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300

Tiedelehtien ennakkojulkaiseminen (online first) on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi, ja se on muuttamassa tiedonvälityksen käytäntöjä eri tieteenaloilla. Myös Hallinnon Tutkimus -lehti on nyt siirtynyt hyväksyttyjen käsikirjoitusten ennakkojulkaisemiseen. Tämä tarkoittaa, että hyväksytyt artikkelit, katsaukset, puheenvuorot ja lektiot ovat luettavissa hyväksymispäätöksen ja toimittamisen jälkeen lehden Ennakkojulkaisut-osiossa. Lehden siirtyminen ennakkojulkaisemiseen on askel kohti ajankohtaisempaa ja saavutettavampaa tiedeviestintää. Toivomme, että tämä kehitys palvelee lukijoitamme ja edistää hallintotieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta.

Ennakkojulkaisemiselle on hyvät perusteet. Arvostettujen tiedekustantajien julkaisuissa tutkijat ovat voineet joutua odottamaan kohtuuttoman kauan tekstien julkaisemista artikkelin hyväksymispäätöksestä. Pahimmillaan tällainen viive voi jopa johtaa tutkimustiedon vanhenemiseen tai tutkijanuran hidastumiseen. Tiedekustantajat ja lehdet kilpailevatkin nyt sisällöllisen laadun lisäksi enenevässä määrin myös julkaisunopeudella.

Luonnontieteitä, taloutta, tekniikkaa ja tilastotiedettä painottavat julkaisutietokannat, kuten arXiv, ovat pitkään olleet edelläkävijöitä ennakkojulkaisemisessa. Myös yksittäisillä tieteenaloilla, kuten lääketieteellä (medRxiv) ja biologialla (bioRxiv), on ollut vankka asema ennakkojulkaisemisessa. Viime vuosina myös yhteiskunta- ja humanistiset tieteet ovat päässeet paremmin mukaan kehitykseen ja vakiinnuttaneet asemansa osana ennakkojulkaisemista suosivia tietokantoja ja käytänteitä.

Ennakkojulkaisemista on myös kritisoitu ja vastustettu. Brittiläisen tutkijaryhmän (Fyfe ym. 2017) selvitysraportti paljastaa, kuinka nopea julkaiseminen ja siihen linkittyvä teknologia palvelevat akateemisten lähtökohtien lisäksi myös kaupallisia tarpeita, mikä puolestaan voi vaarantaa esimerkiksi julkaisuprosessin laadunvalvontaa.

Ennakkojulkaisemisen luotettavuutta koskevat epäilyt voivat liittyä myös siihen, että yleisessä keskustelussa ovat usein sekoittuneet eri statuksella olevat julkaisun vaiheet. Tiedekustantajat (ks. esim. Elsevier, n.d.) viittaavat usein ensimmäisen tason julkaisuasteella tutkijan itse julkaisemaan käsikirjoituksen ennakkoversioon (preprint), joka ei ole vielä läpäissyt vertaisarviointia. Vasta käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen on kyse ennakkojulkaisemisesta. Tässä lehtien käytännöt vaihtelevat. Joissakin tapauksissa ennakkojulkaisut ovat välittömästi avoimia kaikille lukijoille. Jotkut lehdet taas ovat rajoittaneet niin sanotulla embargo-ajanjaksolla ennakkojulkaisuja tietyille lukijaryhmille ennen kuin käsikirjoitukset siirtyvät kokonaan julkisiksi.

Suomessa ennakkojulkaiseminen liittyy avoimen tieteen ihanteisiin (TSV 2025), joilla tavoitellaan tutkimusjulkaisujen saavutettavuutta verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi. Toisaalta ennakkojulkaiseminen – ja avoin julkaiseminen ylipäänsä – kytkeytyvät myös tieteellisten seurojen taloudellisiin haasteisiin, jotka ovat luoneet seuroille painetta siirtyä painetuista numeroista kohti digitaalista julkaisemista. Ennakkojulkaisemisen nopeaa aaltoa ajavat siten ihanteiden lisäksi myös varsin raadolliset realiteetit.

Suomalaisten tieteellisten aikakauslehtien välillä julkaisukäytännöt näyttävät vaihtelevan vielä melko paljon. Suuri osa lehdistä on siirtynyt käytäntöön, jossa lehden digitaaliset numerot ovat avoimesti luettavissa. Joissakin lehdissä vain artikkelien abstraktit ovat avoimesti luettavissa. Jotkut lehdet ovat myös ottaneet käyttöön uuden numeron kohdalla esimerkiksi 12 kuukauden embargo-ajanjakson, jonka jälkeen numero vapautuu avoimesti luettavaksi. Varsinaista ennakkojulkaisemista on kuitenkin otettu varsin niukasti käyttöön. Tästä näkökulmasta Hallinnon Tutkimus -lehti toimii Suomessa suunnannäyttäjänä.

Avoin julkaisupolitiikka yhdistettynä ennakkojulkaisemisen käytäntöihin on tuonut Hallinnon Tutkimus -lehden toimitukseen nopeuden lisäksi joustavuutta, sillä lehden numerot eivät ole enää sidoksissa painettujen sivumäärien kustannuksiin. Vuoden 2025 toiselle numerolle tämä tarkoittaa, että luettavanasi on nyt huikea määrä tasokasta tutkimustekstiä. Lehden numero sisältää 17 käsikirjoitusta, jotka koostuvat artikkelien lisäksi katsauksista, puheenvuoroista ja lektioista.

Tämän numeron punainen lanka on hallinnon ja työelämän murros. Digitalisaation, yhteiskehittämisen ja monialaisuuden risteyskohdassa etsitään uusia rakenteita, mutta myös korjataan vanhoja. Lehden artikkeleissa tarkastellaan muutosta yhtä lailla johtajien, työntekijöiden, lasten ja nuorten kuin hallinnon rakenteidenkin näkökulmista.

Jonna Pauliina Koposen ja Lotta Salinin tutkimus vie meidät IT-palveluyritysten etäjohtamisen arkisiin jännitteisiin. Kuinka löytää tasapaino sopivan ja liiallisen viestinnän, asiakeskeisyyden ja suhdekeskeisyyden sekä työhyvinvoinnin ja -pahoinvoinnin välillä? Kirjoittajat tarjoavat etäjohtajille konkreettisia välineitä näiden ristiriitojen hallintaan.

Anni Kyöstin ja Miia Laasasen artikkelissa yksinäisyys ja ostrakismi avautuvat kuntapalveluiden rajapinnoilla. Nämä ovat ilmiöitä, jotka vaativat yhtä aikaa ammattilaisverkoston tiivistä yhteistyötä sekä lasten ja nuorten oman äänen kuuluviin saamista. Osallisuus nähdään tarkastelussa suojaavana voimana haavoittavia kokemuksia vastaan.

Taloyhtiöiden odotuskuilu tilintarkastuksessa tulee tutuksi Lili-Anne Kihnin ja Julia Issakaisen artikkelissa. Hallitusten puheenjohtajien näkemykset muistuttavat, että myös lakisääteiset prosessit kaipaavat jatkuvaa kehittämistä, jotta odotukset ja koetut hyödyt voisivat vastata toisiaan.

Teknologisoituvan tietotyön taustalla tapahtuvat tukitoiminnot nousevat päärooliin Eija Kärnän tutkimusryhmän artikkelissa. Yhteiskehittäminen kuntaorganisaatiossa paljastaa, kuinka ammatillinen toimijuus voi uudistua kohti aidosti yhteisöllistä otetta tekoälyn ja robotiikan rinnalla.

Tuomo Alasoini syventyy luottamuksen ja kontrollin uudelleenjärjestäytymiseen itseohjautuvassa hybridityössä. Perinteiset sosio-ideologiset kontrollimuodot eivät yksin riitä paikkaamaan yhteisöllisyyden rapautumista, mikä haastaa organisaatiot etsimään uusia keinoja arjen yhteistyön tukemiseen.

Aluedemokratian askeleet ovat Santeri Lajusen tutkimuksen kohteena, kun hän vertailee hyvinvointialueiden lautakuntarakenteita. Tuloksena piirtyy kaksi erilaista toimielinmallia – kummassakin lautakuntien rooli poikkeaa kuntasektorin perinteestä.

Monialaisen yhteistyön käsitteellinen polyfonia on Taru Liljan tutkimusryhmän tarkastelussa. Kasvatuksen, opetuksen sekä sote-alan diskursseissa yhteistyö rakentuu työntekijälähtöisesti, lapsen ja perheen roolin jäädessä taustalle.

Seurantatutkimuksessaan Tomi J. Kallio kollegoineen kuvaa, miten yliopistojen suoriutumisen arviointi on kehittynyt vuosina 2010–2020. Kehittyminen on ollut hidasta, ja henkilöstö suhtautuu arviointiin yhä kriittisesti, vaikka toiminnasta voidaan tunnistaa myös hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia.

Maija Viitasaaren tutkimusryhmän artikkeli tarkastelee päihderiippuvuuden tunnistamista ja hoitoa työelämässä. Tulokset paljastavat, että organisaatioiden käytännöt vaihtelevat ja tunnistamisessa on osaamisaukkoja. Kirjoittajat ehdottavat monitasoista Common Good -lähestymistapaa henkilöstöjohtamiseen, joka yhdistää yhteistä hyvää korostavat arvot konkreettisiin ja selkeisiin ohjeisiin.

Anne Lindforsin ja Kimmo Lindin tutkimus luotaa potilas- ja kansanterveysjärjestöjen toiminnanjohtajien henkilökohtaisia työtavoitteita. Haastattelut paljastavat kolmannen sektorin johtamisen kaksijakoisuuden, jossa yhdistysidentiteetti ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kulkevat käsi kädessä managerialismin kanssa. Järjestöjen johtajuutta jäsennetään niin yhteiskunnallisten, organisatoristen kuin yksilöä koskevien tavoitteiden lähtökohdista.

Hannele Väyrysen tutkimusryhmän artikkeli tutkii kotihoidon työvoimapulaa esittelemällä geroteknologian kustannusvaikuttavuuden arviointimallin. Kirjallisuuteen, työpajoihin ja haastatteluihin perustuva malli auttaa mittaamaan ja johtamaan teknologia-avusteisen kotihoidon vaikuttavuutta sekä resurssien säästöjä. Kunnianhimoisena tavoitteena on tuoda päätöksenteon tueksi selkeät indikaattorit.

Näiden korkeatasoisten artikkelien lisäksi lehden numerossa on kolme katsausta, yksi puheenvuoro ja kaksi lektiota etätyöstä, johtamisesta, monialaisesta yhteistyöstä ja tutkimuksen metodiikasta. Toivon, että lehden monipuoliset tekstit tarjoavat sinulle sekä tutkimukseen liittyviä oivalluksia että käytännön virikkeitä organisaatioiden kehittämiseen. Hyviä lukuhetkiä!

Ville Pietiläinen, päätoimittaja

LÄHTEET

Elsevier (n.d.). Elsevier policies: article sharing. Luettu 30.5.2025, from https://www.elsevier.com/about/policies-and-standards/sharing.

Fyfe, A., Coate, K., Curry, S., Lawson, S., Moxham, N., & Røstvik, C. M. (2017). Untangling Academic Publishing: A history of the relationship between commercial interests, academic prestige and the circulation of research. https://doi.org/10.5281/zenodo.546100

Tieteellisten seurain valtuuskunta (2025, toukokuu 13). Julkaisujen avoimuus. https://avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat/julkaisujen-avoimuus

PUHEENVUORO: Miten monialaisen yhteistyön potentiaali toteutui hyvinvointialueiden valmisteluprosessissa?

Pia Bäcklund, Liisa Jurmu, Vesa Kanninen — Mon, 09 Jun 2025 00:00:00 +0300