Helsinki Law Review https://journal.fi/helsinkilawreview <p>Helsinki Law Review’tä toimittavat Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan oikeustieteen opiskelijat. Aikakauskirjan ensisijaisena tarkoituksena on tarjota sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoille mahdollisuus kehittää akateemisen kirjoittamisen ja arvioinnin taitojaan sekä osallistua julkaisutyöhön. Aikakauskirjan julkaisija on Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö Pykälä ry.</p> <p>Aikakauskirja ilmestyy kahdesti vuodessa. Kirjoituksia julkaistaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Suomen- ja ruotsinkielisistä kirjoituksista julkaistaan lisäksi englanninkielinen tiivistelmä. Helsinki Law Review ottaa vastaan lehden tilauksia yhteisöiltä. Aikakauskirjan painettuja kappaleita on myös jaossa Pykälä ry:n toimistolla (Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki, aukioloajat ti-to klo 11.30 - 16.30.).</p> <p>Helsinki Law Review’tä ohjaa ja valvoo toimitusneuvosto, jonka jäsenet valitaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan henkilöstöstä. Jokaisesta artikkelista pyydetään nimetön referee-arviointi sopivaksi katsotulta oikeustieteen asiantuntijalta (numerosta 2/2018 eteenpäin kahdelta asiantuntijalta). Arvioijille kerrotaan, että heidän arvioimansa artikkeli on opiskelijan kirjoittama.</p> <p>Aikakauskirjaan voidaan viitata lyhenteellä <em>Hel. L. Rev</em>.</p> Pykälä ry fi-FI Helsinki Law Review 1797-6251 Tunnustuksen vaikutus rangaistuksen määräämiseen https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2019-2-Myllymaki <p>Artikkeli keskittyy määrittämään rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan,&nbsp;<em>pyrkimys edistää rikoksensa selvittämistä</em>&nbsp;-lieventämisperusteen tarkoittaman käyttäytymisen ajoituksen merkitystä. Artikkelissa analysoidaan, voidaanko tunnustuksen ajoittamiselle asettaa ajallista takarajaa, eli toisin sanoen milloin tunnustus on viimeistään annettava, jotta sillä olisi vaikutusta rangaistusta lieventävänä perusteena. Vastauksen löytämiseksi tutkimuksen kohteena ovat myös ne taustasyyt, jotka ovat vaikuttaneet rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan lieventämisperusteeksi säätämiseen. Artikkeli esittelee tutkimukseen perustuen tunnustuksen ajoituksen merkitystä systematisoivan uudenlaisen kategorisoinnin pohjautuen siihen, miten lieventämisperusteen taustasyitä on korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä arvioitu. Kategorisointi perustuu siihen, mitä tietoja viranomaisilla on ollut hallussa tapahtuneesta rikoksesta tai rikoksen tekijästä sillä hetkellä, kun tunnustus on tehty. Kategorisoinnissa soveltamistilanteet jaetaan kahteen yläkategoriaan: A) rikos tai tekijän yhteys rikokseen ei lainkaan viranomaisten tiedossa; ja B) rikos ja tekijän yhteys rikokseen pääosin viranomaisten tiedossa, jotka jaetaan edelleen kahteen alakategoriaan. Ajoituksen merkityksen määrittäminen on myös käytännön tilanteiden kannalta merkittävä rikosoikeudellinen kysymys.</p> Elli Myllymäki Copyright (c) 2020 Elli Myllymäki 2020-02-06 2020-02-06 13 2 8 31 10.33344/vol13iss2pp8-31 ICO rahoituskeinona https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2019-2-Kauppi <p>ICO on lohkoketjuteknologiaan perustuva rahoituskeino, joka toteutetaan laskemalla liikkeelle lohkoketjuun kytketty instrumentti eli token. Tokeneihin voidaan lohkoketjuteknologian joustavuuden vuoksi kytkeä useita erilaisia ominaisuuksia, kuten osakkeille tyypillisiä ääni- ja omistusoikeuksia tai hyödykkeille tyypillisiä osto- ja käyttöoikeuksia. Tämä artikkeli tarkasteleekin ICO:ja ilmiönä hyödyke- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen rajapinnassa, joka on oikeudellisesti ratkaisevassa asemassa, sillä hyödykemuotoiseen joukkorahoitukseen sovelletaan kuluttajansuojalainsäädäntöä ja kauppalakia siinä missä sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen sovelletaan rahoitusmarkkinasääntelyä, kuten joukkorahoituslakia ja arvopaperimarkkinalakia. Artikkelissa arvioidaan tokeneita erityisesti suhteessa arvopaperimarkkinaoikeudelliseen arvopaperikäsitteeseen ja havaitaan sijoitusmuotoisten tokenien täyttävän siirtokelpoisen arvopaperin määritelmän. Lisäksi artikkelissa nostetaan esille hyödykemuotoisiin tokeneihin liittyviä ongelmakohtia ja arvioidaan mahdollisuuksia näiden ongelmakohtien paikkaamiseen nykylainsäädännön puitteissa. Voimakkaasti EU-oikeuteen pohjautuvan tarkastelun ohella artikkeli nostaa esille kotimaiseen arvopaperikäsitteeseen liittyviä näkökohtia ja sisältää lyhyen katsauksen Yhdysvalloissa käytyyn aihepiiriä koskevaan keskusteluun.</p> Niko Kauppi Copyright (c) 2020 Niko Kauppi 2020-02-06 2020-02-06 13 2 32 63 10.33344/vol13iss2pp32-63 Osakkeiden arvonmenetys tuloverotuksessa https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2019-2-Rautapaa <p>Tässä artikkelissa kuvataan osakkeiden lopullista arvonmenetystä tuloverolain (1535/1992) mukaisessa verotuksessa. Artikkelin tarkoituksena on ollut tulkita ja systematisoida vallitsevaa oikeustilaa hyödyntämällä sekä oikeustieteellistä että liiketaloustieteellistä kirjallisuutta, oikeuskäytäntöä ja virallislähteitä.</p> <p>Aihepiirin merkitys yksittäisille verovelvollisille voi olla huomattavankin merkittävä. Esimerkiksi yrityksen konkurssitilanteen pitkittyessä osakkeiden hankintamenon vähentämisen viivästyminen voi aiheuttaa merkittäviäkin kustannuksia verovelvolliselle, jotka voidaan korjata vasta myöhempinä verovuosina. Tämän oikeustilan selventämiseksi Verohallinto onkin antanut useita ohjeita pörssiyritysten osakkeiden arvonmenetyksen vähentämisestä. Verohallinto on ohjeissaan painottanut erityisesti arvonmenetyksen lopullisuuden vahventavia prosessuaalisia seikkoja. Sen sijaan korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään johdonmukaisesti katsonut taloudellisilla seikoilla olevan huomattavaa merkitystä.</p> <p>Artikkelin johtopäätöksissä kuvataan, kuinka arvonmenetyksen lopullisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä taloudelliset että prosessuaaliset seikat. Tässä valossa Verohallinnon omaksuma linja prosessuaalisten seikkojen painottamisesta näyttäytyy huomattavasti korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöä suppeampana.</p> Ville Rautapää Copyright (c) 2020 Ville Rautapää 2020-02-06 2020-02-06 13 2 76 93 10.33344/vol13iss2pp76-93 Selective Fiscal Measures and the Definition of the Relevant Reference Framework in the Light of Cases C‑106/09 P, Commission v Gibraltar and C‑203/16 P, Heitkamp BauHolding v Commission https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2019-2-Immonen <p>Artikkeli käsittelee verotukseen liittyviä valtiontukia ja tarkemmin verotustoimenpiteiden valikoivuuskriteeriä (selektiivisyys). Valtiontuen määrittämistä verotukseen liittyvissä tilanteissa ja verotuen valikoivuuden juridista arvioimista voidaan pitää suhteellisen haasteellisena, koska arvioinnissa tulee selvittää relevantti viitekehys, jota vasten verotustoimenpidettä tulee tarkastella. Viitekehyksen määrittämisellä on erityistä merkitystä, koska itse veroedun olemassaolo voidaan osoittaa ainoastaan suhteessa niin sanottuun ”normaaliin” verotukseen. &nbsp;Relevantin viitekehyksen käsite on edelleen tulkinnallisesti avoin, vaikka Euroopan unionin tuomioistuin on 2000-luvulla tarkastellut valikoivuusanalyysiä useissa verotukseen liittyvissä tapauksissa.&nbsp;<em>Gibraltar</em>-ennakkoratkaisu laajensi olennaisella tavalla valikoivuuskriteerin ja sitä kautta SEUT 107(1) artiklan tulkintaa.&nbsp;<em>Heitkamp BauHolding</em>-ennakkoratkaisu vahvistaa edellä mainitun tulkintalinjan sekä määrittää entistä tarkemmin SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaa. Laajasta oikeuskäytännöstä huolimatta valikoivuusarviointi ja erityisesti relevantin viitekehyksen määrittäminen näyttävät edelleen tulkinnanvaraisilta.</p> Hanna-Mari Immonen Copyright (c) 2020 Hanna-Mari Immonen 2020-02-06 2020-02-06 13 2 64 75 10.33344/vol13iss2pp64-75 Juristina Twitterissä https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2019-2-Maatta Tapio Määttä Copyright (c) 2020 Tapio Määttä 2020-02-06 2020-02-06 13 2 94 96 10.33344/vol13iss2pp94-96 Toimitukselta https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2019-2-Storberg Heidi Storberg Copyright (c) 2020 Heidi Storberg 2020-02-06 2020-02-06 13 2 4 6 10.33344/vol13iss2pp4-6 Front matter https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2019-2-Front_matter Helsinki Law Review Copyright (c) 2020 Pykälä ry 2020-02-06 2020-02-06 13 2 1–7 1–7