Helsinki Law Review https://journal.fi/helsinkilawreview <p>Helsinki Law Review’tä toimittavat Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan oikeustieteen opiskelijat. Aikakauskirjan ensisijaisena tarkoituksena on tarjota sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoille mahdollisuus kehittää akateemisen kirjoittamisen ja arvioinnin taitojaan sekä osallistua julkaisutyöhön. Aikakauskirjan julkaisija on Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö Pykälä ry.</p> <p>Aikakauskirja ilmestyy kahdesti vuodessa. Kirjoituksia julkaistaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Suomen- ja ruotsinkielisistä kirjoituksista julkaistaan lisäksi englanninkielinen tiivistelmä. Helsinki Law Review ottaa vastaan lehden tilauksia yhteisöiltä. Aikakauskirjan painettuja kappaleita on myös jaossa Pykälä ry:n toimistolla (Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki, aukioloajat ti-to klo 11.30 - 16.30.).</p> <p>Helsinki Law Review’tä ohjaa ja valvoo toimitusneuvosto, jonka jäsenet valitaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan henkilöstöstä. Jokaisesta artikkelista pyydetään nimetön referee-arviointi sopivaksi katsotulta oikeustieteen asiantuntijalta (numerosta 2/2018 eteenpäin kahdelta asiantuntijalta). Arvioijille kerrotaan, että heidän arvioimansa artikkeli on opiskelijan kirjoittama.</p> <p>Aikakauskirjaan voidaan viitata lyhenteellä <em>Hel. L. Rev</em>.</p> fi-FI mikael.hitruhin@helsinkilawreview.fi (Mikael Hitruhin) tuomas.tiihonen@helsinki.fi (Tuomas Tiihonen) ti, 23 maalis 2021 19:06:20 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Toimitukselta https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Markkanen Kalle Markkanen Copyright (c) 2021 Kalle Markkanen https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Markkanen ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200 Minne menet, velkojiensuoja yhteisöoikeudessa? https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Mahonen Jukka Mähönen Copyright (c) 2021 Jukka Mähönen https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Mahonen ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200 Oikeusvaltion ongelmat journalismin valokeilassa https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Teittinen Paavo Teittinen Copyright (c) 2021 Paavo Teittinen https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Teittinen ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200 Kiista oikeusvaltio-käsitteen merkityksestä ja EU:n arvopohjasta https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Raitio Juha Raitio Copyright (c) 2021 Juha Raitio https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Raitio ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200 Luovutetuista sukusoluista alkunsa saaneen henkilön oikeus tietää alkuperästään hedelmöityshoidoista annetun lain voimaantuloa aiemmissa tapauksissa https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Terio <p>According to the Finnish Act on Assisted Fertility Treatments (Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006), a person who may have been born from a donated gamete or embryo has, upon attaining the age of eighteen the right to know the identity of his or her donor. The aim of this article is to research whether the right to access identifying information about the donor could be guaranteed equally to those born as a result of anonymous donor conception prior to the implementation of the Act. Information about one’s origins has a great significance on one’s psychological well-being and the right to identity has been considered to form an integral part of the right to respect for private life. At the same time, donor anonymity is seen to be included in the donors’ right to respect for private life. The public authorities have both the responsibility to guarantee the fulfilment of basic rights and liberties and human rights as well as the opportunity to implement acceptable restrictions on these basic rights. Even retrospective legislation seems to be acceptable when the fulfilment of rights of one group of people strongly demand it. All things considered, donor-conceived persons’ right to know about their biological origins seems to be a valid reason to restrict the donors’ right to respect for private life to some extent and to allow retrospective legislation that guarantees all donor-conceived people the right to access information about their donors.</p> Iida Elena Teriö Copyright (c) https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Terio ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200 Liikkeen luovutuksen vaikutukset kilpailukieltosopimuksiin https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Helenius <p>This article aims to analyze and systemize the legal regime concerning the effects of a transfer of undertakings on non-compete agreements. As a rule, when an undertaking is transferred, the rights and obligations arising from the existing employment relationships should transfer to the transferee as such. However, for the non-compete agreements to be valid, employers should also have sufficient grounds when invoking the non-compete agreements. Non-compete agreements are valid between the parties of the employment contracts. Therefore, the determination of who is to be considered as the employer can affect whether the noncompete agreements should transfer to the transferee as such. The acceptable grounds for the conclusion of the non-compete agreements are versatile, and agreements based on different grounds may act differently due to transfer. Hence, the transfer of non-compete agreements to the transferee should not be considered automatic as a principle, but rather conditional.</p> Jenna Helenius Copyright (c) 2021 Jenna Helenius https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Helenius ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200 Proposed Regulation of Third-Party Funding in Investor-State Dispute Settlement https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Tamlander <p>Kolmannen osapuolen rahoitusta käytetään enenevissä määrin kanteiden rahoittamiseen sijoittajan ja valtion välisessä riitojenratkaisussa eli ISDS-menettelyssä. Kanteiden rahoittamisen ​​vastineeksi kolmas osapuoli eli rahoittaja saa osan onnistuneesta kanteesta maksettavasta mahdollisesti huomattavasta korvauksesta. Kolmannen osapuolen rahoitus on pääosin sääntelemätön rahoituskeino ja se on nähty erityisen kiistanalaisena kansainvälisen investointisuojajärjestelmän kontekstissa. Rahoituskeino nostaa esille lukuisia sääntelykysymyksiä, kuten rahoituksen aiheuttamat intressikonfliktit, rahoituksen julkistamisen, kustannusten jakamisen sekä myös kysymyksen rahoituskeinon sallittavuudesta ISDS-menettelyissä. Tämä katsaus esittelee kolmansien osapuolten rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmakohtia ISDS-menettelyissä ja käy läpi rahoituskeinoa koskevat ICSIDin ja UNCITRALin välimiesmenettelysääntöjen muutosehdotukset sekä niitä kohtaan esitetyn kritiikin.</p> Matias Tamlander Copyright (c) 2021 Matias Tamlander https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Tamlander ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200 Non-state Actors in the International Climate Change Regulatory Framework https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Bergmann <p>Global climate governance is multilateral and involves both state and non-state actors. This study sets to identify the ways in which non-state actors can access and participate in the international climate change regime under the UNFCCC and the 2015 Paris Agreement and to evaluate how they can influence law-making processes and outcomes under the agreements. The study further provides recommendations on how the involvement of non-state actors can be improved under the agreements. The study emphasizes that under the UNFCCC, non-state actors have an important role in acting as intermediaries under the orchestration governance model and in participating to the Conference of Parties and under the Paris Agreement, by exerting influence on state’s nationally determined contributions. The study suggests that the role of non-state actors in formulating nationally determined contributions and in participating to the Conference of Parties should be further formalised and that the NAZCA portal should be improved.</p> Sina Bergmann Copyright (c) 2021 Sina Bergmann https://journal.fi/helsinkilawreview/article/view/HelLRev-2020-Bergmann ma, 08 helmi 2021 00:00:00 +0200