Hoitotiede

Yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa lisääntymisterveyden tutkimukseen

2024-06-18T14:59:50+03:00

Lapsen osallisuuden vahvistaminen neuvolassa

2023-10-25T22:47:46+03:00

Raskauden ehkäisyyn liittyvän ohjauksen laatu nuorten arvioimana

2024-06-18T08:15:51+03:00

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten arvioita raskauden ehkäisyyn liittyvästä ohjauksen laadusta ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä. Aineisto kerättiin Ohjauksen laatu –mittarilla nuorilta (n=110), jotka olivat asioineet Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosteri) alueella ehkäisyneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa raskauden ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Aineisto kerättiin ajanjaksolla 2.12.2021–11.3.2022 ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastaajista suurin osa (76 %) oli opiskelijoita, opiskeli toisella asteella (60 %) ja seurusteli (72 %). Ehkäisyn aloittamisen pääasiallinen syy oli raskaaksi tulemisen ehkäiseminen. Raskauden ehkäisyyn liittyvä ohjaus arvioitiin riittäväksi terveydentilaan liittyen, mutta puutteelliseksi elintapoihin, sukupuolitauteihin sekä ehkäisymenetelmiin ja sukupuolitautien testaamiseen liittyen. Vuorovaikutus oli pääosin hyvää, mutta ohjaus ei aina toteutunut asiakaslähtöisesti. Nuoria kannustettiin harvoin ottamaan kumppani mukaan ohjaukseen. Ohjauksen resursseja pidettiin hyvinä ja henkilökuntaa osaavana. Ohjaus edisti nuorten seksuaalitietoutta ja seksuaalista autonomiaa. Viikon sisällä vastaanottoajan saaneet ja yhteydenottamisen helpoksi kokeneet olivat tyytyväisempiä ohjauksen laatuun kuin vastaanottoajan myöhemmin saaneet
tai yhteydenoton haastavaksi kokeneet. Ohjauksen laatu oli kokonaisuudessaan hyvää, mutta enemmän huomiota tulee kiinnittää asioiden riittävään ja asiakaslähtöiseen käsittelyyn.

Tulehduksellista reumasairautta sairastavien naisten pelot raskauden suunnittelussa

2024-03-22T10:37:50+02:00

Tulehduksellista reumasairautta sairastavilla naisilla on usein pelkoja, jotka liittyvät heidän sairauteensa ja lääkehoitoonsa. Nämä pelot voivat vaikuttaa raskauden suunnittelua koskevan päätöksen tekemiseen ja toivottuun lapsilukumäärään.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tulehduksellista reumasairautta
sairastavien naisten pelkoja raskauden suunnittelussa.
Tutkimusaineisto kerättiin yksilöteemahaastatteluilla tulehduksellista reumasairautta sairastavilta naisilta (n=12) joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan tulehduksellista reumasairautta sairastaville naisille aiheuttivat pelkoa tunnesäätelytaitojen riittämättömyys, hyvinvointia uhkaavat terveysriskit, elämänmuutokseen sopeutuminen ja raskauden suunnitteluun liittyvä suuri vastuu. Pelot liittyivät pääosin heidän sairauteensa ja osa peloista oli samankaltaisia kuin ei-reumasairautta sairastavilla naisilla. Tulosten perusteella tulehduksellista reumasairautta sairastavat naiset ja heidän perheensä tarvitsevat luotettavaa tietoa ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kokonaisvaltaista tukea raskauden suunnitteluun, jotta he osaavat käsitellä pelkojaan ja uskaltavat yrittää raskautta.

Raskauspahoinvointia kokevan odottajan kohtaaminen terveydenhuollossa

2023-11-03T14:44:24+02:00

Raskauspahoinvointi on odottavien äitien keskuudessa yleistä ja sitä voidaan yleensä hoitaa kotona. Vakavampi raskauspahoinvointi tai hyperemeesi heikentää odottajan elämänlaatua vaatien oikeanlaista kohtaamista ja hoitoa terveydenhuollon ammattilaisilta. Vakavaa raskauspahoinvointia kokeva saattaa kuitenkin kokea terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisen vähättelevänä tai kyseenalaistavana. Raskauspahoinvointia kokevan odottajan kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisesta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa ja kansainvälisestikin kovin vähän.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten terveydenhuollon ammattilaisten kohtaaminen näyttäytyy raskauspahoinvointia kokevalle odottajalle. Tutkimus toteutettiin kuvailevana laadullisena poikittaistutkimuksena. Aineisto kerättiin helmikuussa 2023 kirjallisesti raskauspahoinvointia kokeneilta naisilta (n=34) ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Terveydenhuollon ammattilaisten kohtaaminen näyttäytyi tämän tutkimuksen aineiston perusteella raskauspahoinvointia kokeville odottajille Suomessa kovin vaihtelevasti. Odottajat kokivat riittämätöntä hoidonsaantia, terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisista ongelmista johtuvaa huonoa kohtaamista sekä terveydenhuollon ammattilaisten kielteistä suhtautumista. Toisaalta kohtaaminen koettiin myös hyvinvointia edistävänä. Tätä tietoa voidaan käyttää raskauspahoinvointia ja hyperemeesiä kokevien odottajien kohtaamisen ja hoidon kehittämiseksi terveydenhuollossa.

Imetysongelmat, imetystuki ja imetyksen toteutuminen FinLapset-kyselytutkimuksessa

2023-09-14T13:22:17+03:00

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata imetysongelmien yhteyttä imetyksen toteutumiseen ja siihen saatuun tukeen. Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2020 toteuttaman FinLapset-vauvatiedonkeruun synnyttäneiden vanhempien vastauksia (N=8876). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Imetysongelmat ovat yleisiä, sillä lähes kaikilla vastaajilla oli kokemuksia imetysongelmista. Valtaosa imetysongelmia kokeneista koki niitä hyvin harvoin tai joskus, mutta 7 % koki imetysongelmia usein tai jatkuvasti. Yleisimpiä imetysongelmia olivat imemiseen liittyvät ongelmat, äidin vointiin liittyvät ongelmat sekä vaikeudet ymmärtää vauvan käyttäytymistä tai viestintää. Imetysongelmista maidon riittävyyteen liittyvät ongelmat vähensivät selvimmin täysimetystä. Niin raskausaikana kuin synnytyksen jälkeen ammattilaisilta ja vertaistuelta saatu imetystuki ehkäisi imetysongelmia ja edisti imetyksen jatkumista pidempään.

Äidit tarvitsevat imetystukea imetysongelmista selvitäkseen, jotta imetys voi jatkua suunnitellusti. Tulosten avulla imetystukea voidaan kehittää ehkäisemään imetysongelmia ja ratkaisemaan niitä aiempaa paremmin. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä terveydenhuollon ammattilaisten imetystä koskevia koulutuksia sekä suunniteltaessa äitejä ja vauvoja hoitavien yksiköiden käytäntöjä imetystä tukeviksi.

Vauvan koliikki koskettaa - koliikkivauvaperheiden kokemuksia saamastaan tuesta ja kosketushoidoista

2023-08-22T12:45:06+03:00

Artikkelin tarkoitus on kuvata koliikkioireista kärsivien vauvojen vanhempien kokemuksia perheiden saamasta tuesta ja kosketushoidoista. Tavoitteena on, että koliikkivauvojen hoitoa voitaisiin kehittää perheiden tarpeita kohtaavaksi. Lisäksi vanhempien kokemusten pohjalta voidaan arvioida kosketushoitojen koettuja hyötyjä.
Osana Vauvan koliikki koskettaa – tutkimusta toteutettuihin teemahaastatteluihin osallistui 51
koliikkivauvaperhettä 2/2021–10/2022 välisenä aikana. Tutkimuksessa vauvat saivat neuvolahoidon lisäksi jotain seuraavista hoidoista: osteopatiaa, vyöhyketerapiaa, silittelyä. Verrokkiryhmän vauvat saivat normaalia neuvolahoitoa. Haastattelut toteutettiin noin kuukauden kuluttua hoitojen päätyttyä. Aineisto analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulokset kuvaavat vanhempien kokemuksia koliikkivauvan vanhemmuudesta, vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen puutteista, kokemuksia kosketushoidoista sekä vanhempien kehittämisideoita hoidosta ja tuesta. Vanhemmat kokivat koliikkivauvan vanhemmuuden vaativaksi ja stressaavaksi, joka heijastui myös fyysisinä oireina. Vauvan runsas itkuisuus vaikutti myös sosiaalisiin suhteisiin. Keinoja koliikin hoitoon oli vähän ja neuvoloista saatu tuki koettiin riittämättömänä. Vanhemmat hakivat apua myös neuvolapalveluiden ulkopuolelta. Kosketushoitoihin osallistuminen toi perheille helpotusta. Hoidot rauhoittivat vauvaa, vaikka hoidot eivät kaikkia vauvoja auttaneetkaan samalla tavalla. Vanhemmat toivoivat perheiden tarpeita paremmin...

Lasten polion hoitotyö suomalaisissa 1950–1960-lukujen sairaanhoidon oppikirjoissa

2023-08-14T14:16:45+03:00

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata polioon sairastuneiden lasten hoitotyötä suomalaisissa sairaanhoidon oppikirjoissa 1950–1960 luvuilla, sekä selvittää, miten tieto polion hoitotyöstä muuttui tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona.

Päätutkimusaineistona olivat Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla sairaanhoitajakoulutuksessa käytettyjen sairaanhoitoa sekä lääketiedettä käsittelevien oppikirjojen (n=14) kuvaukset polion hoitotyöstä. Toissijaisena aineistona käytettiin Sairaanhoitaja-lehdissä 1950–1960-luvuilla julkaistuja artikkeleita, sekä lasten sairaanhoitoa ja kehitystä kuvaavia oppikirjoja. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.

Tulosten mukaan polion hoitotyö oli samanlaista sekä lapsi-, että aikuispotilaiden kohdalla.
Lasten hoitotyötä käsittelevissä oppikirjoissa ei huomioitu poliota sairastavien lasten hoidon erityispiirteitä. Lisäksi aineistosta tunnistettiin kolme pääteemaa: polion hoidon perusta, poliopotilaan hoitajan osaamisvaatimukset sekä poliopotilaan kaksi roolia. Tulosten perusteella polion hoitotyössä ei tapahtunut muutosta 1950–1960-lukujen aikana ja hoitotyö oli hoitajakeskeistä.

Tulokset rakentavat hoitotieteen tietoperustaa tuottamalla ymmärrystä polion hoitotyön historiasta ja auttavat ymmärtämään poliopotilaiden asemaa tarkasteluaikana. Jatkossa tarvitaan kokemuksiin perustuvaa tutkimusta polion hoidosta.