https://journal.fi/hoitotiede/issue/feed Hoitotiede 2023-12-18T21:29:46+02:00 Marja Härkänen marja.harkanen@uef.fi Open Journal Systems <p>Hoitotiede-lehden tarkoituksena on välittää tietoa hoitotieteestä ja sen tutkimustuloksista sekä toimia tieteellisenä keskustelufoorumina. Lehti julkaisee hoitamiseen ja sen perusteisiin, alan koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita ja hoitotieteen alueeseen liittyviä erilaisia katsauksia sekä ’Puhutaan tieteestä’- ja ’Tutkimuksesta lyhyesti’ -käsikirjoituksia.</p> <p>Hoitotiede -lehdelle on myönnetty vertaisarviointitunnus vuonna 2016. Vertaisarviointitunnus on Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan rekisteröimä tavaramerkki, jolla merkitään tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneet artikkelit. Tunnus kertoo, että kyseisen julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. </p> <div class="page"> <p> <br /><br /></p> </div> https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142088 Muistiinpanoja tiedejulkaisemisesta 2023-12-17T13:29:13+02:00 Marja Härkänen Marja Hult 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142069 Näyttöön perustuva hoitotyö perusterveydenhuollon vastaanotoilla 2023-12-16T16:58:18+02:00 Holappa Sanna Anna-Maria Tuomikoski Anne Oikarinen Kirsi Kivelä Arja Holopainen Pirjo Kaakinen <p><span data-contrast="auto">Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilöstön näyttöön perustuvan hoitotyön (NPH) osaamista ja sen toteutumista perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Aineisto kerättiin NPH:n toteutuminen ja NPH:n osaaminen -mittareilla sähköisenä kyselynä vuonna 2020. Kyselyn vastausprosentti oli 71,4 (n=50). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Hoitohenkilöstön itsearvioitu NPH:n osaaminen oli vahvinta näytön hyödyntämisessä ja arvioinnissa. Heikoiten hoitohenkilöstö hallitsi näytön tuottamisen ja NPH:n prosessin kokonaisuudet. Tietotestillä arvioituna hoitohenkilöstön osaaminen oli itsearvioitua heikompaa. Organisaation NPH:n käyttöönottoa tukevat rakenteet ja hoitotyön osallistumismahdollisuudet toiminnan kehittämiseen arvioitiin riittämättömiksi. Hoitotyön johtajien tuki NPH:ssä arvioitiin hyväksi ja työyksikön käytänteet kohtalaisen riittäviksi. Hoitohenkilöstö oli sitoutunut NPH:ön ja piti sitä tärkeänä asiakkaan hoidolle. NPH:tä tukevat organisaation rakenteet ja sitä tukevat työyksikön käytänteet edistivät NPH:n osaamista sekä hoitotyön johtajien tuki oli merkityksellinen työyksikön NPH:n käytänteiden toteutumiselle ja hoitohenkilöstön sitoutumiselle.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Perusterveydenhuollon vastaanotoilla on useita kehittämiskohteita NPH:n toteutumiseksi. Vahvistamalla hoitohenkilöstön NPH:n osaamista, hoitotyön johtajien roolia NPH:ssä ja NPH:tä edistäviä rakenteita, voidaan NPH:n toteutumista edistää perusterveydenhuollon vastaanotoilla.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142070 Toisen lukuvuoden sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskentaosaaminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät 2023-12-16T17:09:22+02:00 Anna-Leena Nousiainen Heli-Maria Kuivila Sami Sneck Miro Koskenranta Kristina mikkola <p><span data-contrast="auto">Lääkehoito on yksi riskialtteimmista potilasturvallisuuden osa-alueista, jossa sairaanhoitajan tehtävät ovat laaja-alaiset. Lääkitysturvallisuuden toteutuminen edellyttää sairaanhoitajalta itsenäistä lääkehoidon osaamista, sillä sairaanhoitaja toimii lääkehoitoprosessissa lääkehoito-osaamisensa perusteella. Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan osalla työelämässä toimivista sairaanhoitajista on haasteita lääkelaskujen osaamisessa. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota laadukasta lääkelaskennan opetusta ja mahdollistaa sairaanhoitajaopiskelijan lääkelaskentaosaamisen kehittyminen työelämän edellyttämälle tasolle sairaanhoitajakoulutuksen aikana.</span><span data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Tämän rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden</span> <span data-contrast="auto">lääkelaskentaosaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin erään ammattikorkeakoulun yhden kampuksen opiskelijarekisteristä ja oppimisympäristön lääkelaskutenttitilastoista syyslukukauden 2019 ja kevätlukukauden 2021 aikana. Tutkimuksen toteuttaminen edellytti kyseisen ammattikorkeakoulun myöntämää tutkimuslupaa. Kohderyhmänä olivat toisen lukuvuoden sairaanhoitajaopiskelijat (n=174). Sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskentaosaamista mitattiin hyväksyttyyn suoritukseen käytettyjen lääkelaskutenttikertojen pohjalta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Tutkimustulosten mukaan monimuotokoulutus, menestyminen edeltävissä yksilöteoriatenteissä sekä toisen asteen ammatillinen tutkinto olivat yhteydessä opiskelijan lääkelaskentaosaamiseen. Uudistetun lääkelaskennan prosessimallin mukaan opiskelleet sairaanhoitajaopiskelijat suoriutuivat lääkelaskentatenteissä muita opiskelijoita paremmin. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajakoulutuksen lääkelaskentaopetuksen kehittämistyössä.</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142085 Perhelähtöinen hoito synnyttäneiden osastolla vanhempien ja henkilökunnan arvioimana ennen ja jälkeen Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutuksen 2023-12-17T13:12:55+02:00 Heli Mäkelä Hannakaisa Niela-Vilén Kaisa Lemström Tuula Kuivalainen Anna Axelin <p><span data-contrast="auto">Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida synnyttäneiden vuodeosaston perhelähtöisyyden toteutumista sekä vanhempien että henkilökunnan kokemana ennen ja jälkeen Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutusintervention (VVM-koulutus).</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisella ennen‒jälkeen-asetelmalla. Aineisto kerättiin synnyttäneiden vuodeosastolta vuosina 2016 ja 2019. Molempina mittausajankohtina vanhemmat (n=82 ja n=76) ja perheiden hoitoon osallistuva henkilökunta (n=54 ja n=36) arvioivat yksikön perhelähtöisen hoidon toteutumista FCCQ-perhelähtöisyysmittarilla, joka sisältää 20 Likert -asteikollista väittämää perhelähtöisyydestä. Mittarin korkeampi arvo kuvaa perhelähtöisempää hoitoa (min 1,0 ja max 4,0). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Vanhemmat arvioivat perhelähtöisen hoidon toteutuvan keskimäärin hyvin (ka 3,54 ja ka 3,60), samoin kuin henkilökunta (ka 3,32 ja ka 3,35). Vanhempien (p=0,376) tai henkilökunnan (p=0,377) arvioissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Synnyttäneiden vuodeosaston perhelähtöinen hoito oli lähtötilanteessa hyvällä tasolla. Vanhempien ja henkilökunnan arviot sen toteutumisesta olivat samansuuntaiset. Henkilökunnan arvio oli vanhempien arviota kriittisempi, mikä kuvastaa kykyä tunnistaa perhelähtöisiä toimintatapoja sekä toimia niiden mukaisesti. Koulutusinterventiota voi kuitenkin olla tarpeen kehittää vastaamaan paremmin synnyttäneiden vuodeosastojen tarpeisiin.</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142086 Hoitohenkilökunnan kokemuksia ikääntyneille tehdyistä etähoitokäynneistä 2023-12-17T13:18:24+02:00 Johanna Vuorela Mervi Roos Meeri Koivula <p><span data-contrast="auto">Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilöstön kokemuksia ikääntyneiden etähoitokäyntien toteuttamisen edellytyksistä kotihoidossa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 aikana haastattelemalla kuutta kotihoidossa etähoitokäyntejä toteuttavaa hoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Etähoitokäyntien toteuttamisen edellytyksiä olivat etähoitokäynteihin kohdistuvien ennakkoasenteiden muuttaminen, asiakkaiden soveltuvuuden arvioiminen etähoitokäynteihin, etukäteisvalmisteluiden tekeminen ennen etähoitokäyntien aloittamista, teknologian toimivuus sekä yhteydensaannin varmistaminen asiakkaaseen.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Etähoitokäyntien avulla on mahdollista tukea ikääntyneiden asiakkaiden kotona asumista. Etähoitokäyntien soveltuvuuden arvioinnissa asiakkaalle on tärkeää huomioida ikääntyneen toimintakyky. Etähoitokäyntien kokeiluilla voidaan varmistaa asiakkaan soveltuvuus etähoitokäynteihin. Hoitohenkilöstön olisi tärkeää tuntea iäkäs kotihoidon asiakas ja heidän kotiympäristönsä ennen kuin etähoitokäynnit aloitetaan. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ikääntyneiden etähoitopalveluiden käyttöönottoa ja kehittämistä.&nbsp;&nbsp;</span><span data-ccp-props="{}">&nbsp;</span></p> 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142087 Muistisairaan hyvän elämän mahdollistava ympärivuorokautisen hoivan asuinympäristö 2023-12-17T13:22:01+02:00 Hannele Siltanen Heidi Parisod Riitta Suhonen Arja Holopainen <p><span data-contrast="auto">Muistisairaus heikentää ihmisen toimintakykyä johtaen vähitellen riippuvuuteen toisista ihmisistä. Moni muistisairas viettää elämänsä viimeiset vuodet ympärivuorokautista hoivaa tarjoavassa yksikössä, joten asuinympäristöllä on erityinen merkitys muistisairaan elämänlaadulle ja hyvinvoinnille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata muistisairaan hyvän elämän mahdollistavaa ympärivuorokautisen hoivan asuinympäristöä.</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Tutkimusaineisto kerättiin kansalaisille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille kohdennetuilla, avoimia kysymyksiä sisältävillä kyselyillä vuonna 2018. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Tutkimukseen osallistuneiden kansalaisten (n=108) ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden (n=124) näkemysten mukaan hyvän elämän mahdollistava ympärivuorokautisen hoivan asuinympäristö muodostuu 1) muistisairaan ja hänen läheisensä arvostavasta ja yksilöllisestä kohtaamisesta sekä 2) muistisairaan asuinpaikan kodikkuudesta ja turvallisuudesta. Arvostavassa ja yksilöllisessä kohtaamisessa muistisairasta kohdellaan kunnioittavasti, arki on toiminnallista ja mahdollistaa yhdessäolon läheisten kanssa. Asuinpaikan kodikkuus ja turvallisuus koostuvat asuinpaikan viihtyisyydestä ja rauhallisuudesta, yhteisöllisyydestä, osaavasta ja vakituisesta henkilökunnasta sekä henkilökunnan jatkuvasta läsnäolosta.</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Muistisairaan ja hänen läheisensä arvostava ja yksilöllinen kohtaaminen, sekä asuinpaikan kodikkuus ja turvallisuus, tulee ottaa huomioon kehitettäessä muistisairaiden asuinympäristöjä.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142094 Sosiaali- ja terveysalan lähiesihenkilöiden kokemuksia hoitotyön varahenkilöstöstä henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta 2023-12-17T18:56:43+02:00 Kirsi Piirainen Sanna Piirainen Suvi Kuha Minna Ylisirniö Outi Kanste <p><span data-contrast="auto">Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan lähiesihenkilöiden kokemuksia hoitotyön varahenkilöstöstä henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina kahden sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymän perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lähiesihenkilöiltä (n=18) maalis-huhtikuussa 2022. Aineisto analysoitiin deduktiivis-induktiivisella sisällönanalyysilla. Lähiesihenkilöiden kokemuksia tarkasteltiin hoitotyön varahenkilöstön 1) määrän ja kohdentumisen, 2) osaamisen ja suoriutumisen, 3) motivaation, luovuuden ja innovatiivisuuden sekä 4) organisaatiokulttuurin, työilmapiirin ja työhyvinvoinnin näkökulmista.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Tulosten mukaan hoitotyön varahenkilöstön määrä koettiin liian vähäiseksi ja varahenkilöstöä käytettiin osittain käyttöperiaatteiden vastaisesti. Hoitotyön varahenkilöstön osaaminen koettiin hyväksi, heidän ammattitaitoonsa luotettiin ja heiltä odotettiin hyvää hoitotyöstä suoriutumista. Hoitotyön varahenkilöstön motivaatio koettiin pääsääntöisesti hyväksi, ja heidän koettiin tuovan esiin hyviä kehittämisehdotuksia. Hoitotyön varahenkilöstö koettiin pääosin osaksi työyhteisöä, ja heidän ajateltiin vaikuttavan työyksiköiden organisaatiokulttuuriin ja työilmapiiriin. Lähiesihenkilöt tunnistivat hoitotyön varahenkilöstön työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet ja riippumattomuuden sekä haasteiksi työn vastuullisuuden ja eettisen kuorman.&nbsp;</span><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}">&nbsp;</span></p> <p><span data-contrast="auto">Hoitotyön varahenkilöstö koetaan merkittäväksi osaksi henkilöstövoimavarojen johtamista sosiaali- ja terveysalalla. Hoitotyön varahenkilöstön käytöllä voidaan luoda organisaatioiden toimintaan joustavuutta.</span></p> 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/142089 Terveysalan opettajan käsikirja uudistunut – näyttöön perustuvaa terveyspedagogiikkaa 2023-12-17T13:32:41+02:00 Terhi Saaranen Meeri Koivula Kristina Mikkonen Leena Salminen Jessica Hemberg 2023-12-18T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2023