Hoitotiede

Sairaanhoitajien koulutussäätiö – hoitotieteen tutkimuksen tukija

Helena Leino-Kilpi — 2024-12-16

HUSin hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus - tutkimusnäyttöä ja sen käyttöä potilaan parhaaksi

Toni Haapa — 2024-12-16

Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus Pohjois-Savon hyvinvointialueella - tutkimuksesta laatua hoitotyöhön, kuntoutukseen ja palveluihin

Virpi Jylhä — 2024-12-16

Terveydenhuollon henkilöstön ja johtajien kokemuksia muutoksen johtamisesta

Laura Olkkonen — 2024-12-16

Terveydenhuollon laajat uudistukset ja hoitotyön johtajien keskeinen rooli niiden toteuttamisessa ovat vahvistaneet muutosjohtamisosaamisen merkitystä. Tätä on korostanut lisäksi COVID-19 pandemian edellyttämä palveluiden uudelleen järjestely.

Tässä tutkimuksessa kuvataan terveydenhuollon henkilöstön ja johtajien kokemuksia muutoksesta ja sen johtamisesta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin ennen COVID-19 pandemiaa (09/19–01/20) sekä sen loppuvaiheessa (01–03/22). Haastatteluihin osallistui yhteensä 33 hoitotyön johtajaa ja 12 henkilöstön edustajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Muutosjohtamisen koettiin olevan osa päivittäisjohtamista, jossa johtajia kuvattiin muutoksen mahdollistajina. Muutosjohtamisosaamista pidettiin keskeisenä ja siihen toivottiin lisäkoulutusta. Henkilöstön osallistamisen muutokseen varhaisessa vaiheessa koettiin vähentävän muutosvastarintaa ja edistävän muutoksen toteutusta. Muutosjohtamisen haasteeksi tunnistettiin tiedottamisen ja viestinnän puutteet, samoin kuin useista saman aikaisista muutoksista johtuva muutosväsymys.

Organisaatioiden tulisi tunnistaa hoitotyön johtajien keskeinen rooli muutoksen toteutuksessa ja tarjota heille säännöllisesti mahdollisuuksia muutosjohtamisen osaamisen kehittämiseen koulutuksen avulla. Huomiota tulisi kiinnittää myös osallistamisen rakenteisiin ja viestintäkäytänteisiin kehittämällä niitä muutostyötä tukeviksi. Tutkimuksessa tulisi huomioida myös sosiaalihuollon konteksti monialaisen työskentelyn lisääntyessä myös terveydenhuollossa.

Hoitotyön lähiesihenkilöiden kokemuksia tunneälyjohtamisesta sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisissa työyhteisöissä

Eini Kemppainen — 2024-12-16

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön lähiesihenkilöiden kokemuksia tunneälyjohtamisesta sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisissa työyhteisöissä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla hoitotyön lähiesihenkilöiltä (n=14). Aineisto kerättiin loka-joulukuussa 2021 kahdesta julkisesta ja yhdestä yksityisestä sosiaali- ja terveysalan organisaatiosta kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköistä sekä sairaaloiden poliklinikoilta ja vuodeosastoilta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.

Tulosten mukaan hoitotyön lähiesihenkilöiden kokemuksissa tunneälyjohtamisesta sosiaali- ja terveysalan monikulttuurisissa työyhteisöissä korostui vahva tunnetietoisuus, työntekijöiden arvostaminen, vastavuoroisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja suvaitsevaisuuden varmistaminen. Lähiesihenkilöiden vahva tunnetietoisuus ilmeni omien tunteiden tunnistamisena ja hallintana sekä työyhteisön tunneilmapiirin huomioimisena. Työntekijöiden arvostamista kuvasivat inhimillinen kohtaaminen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen mahdollistamisessa korostui avoimen ja osallistavan vuorovaikutuksen luominen, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja monipuolinen palautekulttuuri. Lähiesihenkilöiden kokemus suvaitsevaisuuden varmistamisesta ilmeni yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden huomioimisena.

Monikulttuurisen työyhteisön tunneälyjohtaminen edellyttää laaja-alaista osaamista. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa on tärkeä tunnistaa monikulttuuristen työyhteisöjen tunneälyjohtamiseen liittyvät osaamisvaatimukset ja tarjota lähiesihenkilöille täydennyskoulutusta.

Lähijohtajan transformationaalisen johtamistyylin yhteys hoitotyösensitiivisiin tuloksiin ikääntyvien ympärivuorokautisessa hoidossa

Saija Puolanmaa — 2024-12-16

Hoitotyön johtamistyylillä on sekä myönteisiä että kielteisiä yhteyksiä hoitotyösensitiivisiin asiakas- ja hoitotyöntekijätuloksiin. Tutkimukset johtamistyyleistä ovat kohdistuneet pääosin sairaalaympäristöön sekä hoitotyöntekijätuloksiin. Niitä on niukasti ikääntyneiden ympärivuorokautisesta hoidosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön lähijohtajan transformationaalisen johtamistyylin yhteyttä ikääntyvien ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hoitotyöntekijä- ja asiakastuloksiin. Tutkimus toteutui yhteyksiä etsivänä monimenetelmätutkimuksena ja aineistotriangulaationa yhdistäen poikkileikkausasetelmalla kerättyjä kyselyaineistoja ja asiakasrekisteritietoja. Kohderyhmän henkilöstö (N=2492) työskenteli seniorikeskuksissa (n=10) ja palvelutaloissa (n=8). Aineisto kerättiin syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana. Vastaajia oli yhteensä 503 ja vastauksia saatiin 152 työyksiköstä. RAI-järjestelmän asiakasrekisteriaineistossa arvioituja asiakkaita oli 2118. Hoitohenkilöstö arvioi lähijohtajansa transformationaalisen johtamisen toteutuvan pääosin hyvällä tasolla ja se oli myönteisesti yhteydessä hoitohenkilöstön oman työn arvostukseen, työaikoihin vaikuttamismahdollisuuksiin sekä työn hallintaan. Transformationaalinen johtaminen välittyi näiden henkilöstötulosten kautta iäkkäiden asiakkaiden hoitotyösensitiivisiin tuloksiin vähentäen haitallista monilääkitystä, vajaaravitsemusta sekä kuntoutuksen puutetta. Myönteisten henkilöstö- ja asiakastulosten vuoksi transformationaalista johtamistyyliä ja erityisesti palautteen saantia ja palkitsemista sekä hoitoprosessin toteutumista tulisi seurata, arvioida ja tukea systemaattisesti.

Sairaanhoitajien kokeman työuupumuksen yhteys johtamistyyleihin ja koettuun psykologiseen turvallisuuteen

Jenna Järvinen — 2024-12-16

Työuupumus on lisääntynyt hoitoalalla erityisesti nuorilla hoitajilla. Tutkimuksissa on havaittu, että erilaiset johtamistyylit ovat työuupumukseen suoraan tai epäsuoraan yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokeman psykologisen turvallisuuden sekä tukea antavan ja tuhoavan johtamisen yhteisvaikutuksia sairaanhoitajien kokemaan työuupumukseen. Yhden sosiaali-, terveydenhuollon ja kasvatusalan ammattiliiton kautta tammi-helmikuussa 2023 kerätystä aineistosta analysoitiin vastaushetkellä työssä olleiden sairaanhoitajien vastausaineisto (n=2057). Aineistosta muodostettiin kaksi regressiomallia, joilla analysoitiin erikseen tukea antavan ja tuhoavan johtamisen ja psykologisen turvallisuuden yhteyksiä työuupumukseen.

Sairaanhoitajat kärsivät työuupumuksen ydinoireista eniten kroonisesta väsymyksestä ja nuori ikä lisäsi työuupumuksen kokemista. Tuhoava johtaminen lisäsi ja tukea antava johtaminen vähensi sairaanhoitajien työuupumusta. Psykologinen turvallisuus vähensi sairaanhoitajien työuupumusta. Psykologisella turvallisuudella oli merkitsevä rooli tuhoavan ja tukea antavan johtamisen ja sairaanhoitajien työuupumuksen yhteyttä muokkaavana tekijänä. Psykologisen turvallisuuden luomiseen ja vahvistamiseen tulisi kiinnittää hoitoalan työyhteisöissä huomiota osana sairaanhoitajien työuupumuksen ehkäisyä.

Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyön koulutukseen hakevien halu tehdä sairaanhoitajan työtä

Janika Jokisalo-Natukka — 2024-12-16

Sairaanhoitajat ovat maailmanlaajuisesti suurin ammattiryhmä terveydenhuollossa. Globaalin sairaanhoitajapulan vuoksi myös Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa sekä kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisia (CALD) hoitotyöntekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata CALD-hakijoiden halua tehdä sairaanhoitajan työtä ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä. Tutkimusaineisto (n=248) kerättiin verkkokyselyllä ammattikorkeakoulujen uasinfo.fi -sivustolla tammikuussa 2023 ja analysoitiin tilastollisesti. Vastaajista 86% haki parhaillaan hoitotyön koulutusohjelmiin, 58% oli naisia ja lähes puolet asui Afrikassa. Alle 10% vastaajista asui aineistonkeruun hetkellä Suomessa.

Tutkimukseen osallistuneet edustivat 39 eri kansalaisuutta. Vastaajien halua tehdä sairaanhoitajan työtä mittaavan DeWoNu-mittarin (Desire to Work in Nursing) väittämien keskiarvot vaihtelivat välillä 3.07–3.90 (vaihteluväli 1–4) mittarin kaikilla osa-alueilla (työn luonne, uramahdollisuudet, soveltuvuus hoitotyöhön, aikaisemmat kokemukset). Haluun tehdä sairaanhoitajan työtä oli yhteydessä vastaajan asuinmaanosa ja äidinkieli. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää opiskelijarekrytoinnin kohdentamisessa, opiskelijavalintaprosessissa sekä koulutusohjelmien kehittämisessä. Terveydenhuollon työvoimapulan vuoksi on jatkossa tärkeää tunnistaa CALD-hakijoiden merkitys ja rekrytoida tehokkaasti sellaisia hakijoita, jotka todennäköisesti pysyvät alalla ja jäävät Suomeen töihin.

Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksia lasten teho- ja valvontaosastolla – laadullinen tutkimus

Noora Kitkala-Murto — 2024-12-16

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksia yliopistollisen sairaalan lasten teho- ja valvontaosastolla työskentelystä. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluina tammi- ja helmikuun 2023 aikana vastavalmistuneilta sairaanhoitajilta (n=16), jotka olivat haastatteluhetkellä työsuhteessa lasten teho- ja valvontaosastolla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemukset lasten teho- ja valvontaosastolla ilmenivät oman osaamisen tunnistamisena, organisatorisina tekijöinä sekä omien odotusten kohtaamisena työelämän vaatimusten kanssa. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemusten tunnistaminen on tärkeää, jotta oikeanlaisin tukitoimin on mahdollista vahvistaa vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammatillista kasvua ja sitoutumista sairaanhoitajan ammattiin ja siten parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Erityisesti hoitotyön koulutuksen loppuvaiheessa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamiseen sekä yleisiin työelämävalmiuksiin. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksissa organisatoriset tekijät olivat merkittävässä roolissa. Myös esihenkilöiden tuki koettiin tärkeäksi ja siihen tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.

Hyvinvointialuemuutos päihdetyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta

Eeva Ekqvist — 2024-12-16

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eräällä hyvinvointialueella päihdetyötä tekevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien (N=7) kokemuksia hyvinvointialuemuutoksesta ennen ja jälkeen muutoksen. Aineisto kerättiin terveydenhuollon ammattilaisille kohdistetuilla teemahaastatteluilla ennen hyvinvointialuemuutosta kesä-lokakuussa vuonna 2022 ja muutoksen jälkeen helmi-huhtikuussa 2023. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntämällä.

Päihdetyötä tekevät terveydenhuollon työntekijät kokivat hyvinvointialuemuutokseen ja sen valmistelutyöhön liittyvän epätietoisuuden tunnetta, joka säilyi myös muutoksen jälkeen. Työntekijät kokivat muutosprosessin irrallisena omasta työarjestaan ja sen pelättiin heikentävän niin päihdetyön hyväksi koettuja käytänteitä kuin alueellista päihdepalvelutarjontaa. Hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen muutos nähtiin keskeneräisenä ja sen koettiin vaikuttaneen päihdepalveluiden saavutettavuuteen erityisesti siten, että yhteydenottokeinot olivat osassa kunnista heikentyneet. Vaikka muutosprosessi koettiin kuormittavaksi jo valmiiksi voimavaroja vaativassa työssä, toivottiin sen tuottavan hyötyjä tulevaisuudessa.

Tiedonkulkuun panostamisella ja informatiivisella saavutettavuudella voidaan vähentää organisaatiomuutoksissa niihin liittyvää kuormittuneisuutta niin työntekijöiden kuin päihdepalveluja käyttävien asiakkaiden keskuudessa sekä ennaltaehkäistä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien kasautumista.

Vanhempien kokemuksia digitaalisen hoitopolkusovelluksen käytettävyydestä ja soveltuvuudesta kouluikäisen lapsen päiväkirurgisella hoitopolulla

Arja Rantala — 2024-12-16

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia digitaalisesta hoitopolkusovelluksesta ja sen käytettävyydestä sekä soveltuvuudesta lapsen päiväkirurgisella hoitopolulla. Aineisto kerättiin elokuun 2020 sekä elokuun 2021 välisenä aikana 7-12-vuotiaiden lasten vanhemmilta (n=25). Vanhemmat käyttivät BuddyCare-sovellusta lapsen päiväkirurgisen toimenpiteeseen liittyvällä hoitopolulla Uudessa lastensairaalassa. Aineisto kerättiin vanhemmilta puhelimitse puolistrukturoidulla (n=10) ja strukturoidulla haastattelulla (n=13) sekä suojatulla sähköpostihaastattelulla (n=2). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Tulosten mukaan vanhemmat arvioivat hoitopolkusovelluksen soveltuvuuden hyväksi ja he käyttivät sovellusta päivittäin. Vanhemmat eivät tarvinneet apua hoitopolkusovelluksen lataamisessa. Hoitopolkusovelluksen käyttäjäkokemukset sisälsivät arviointeja sovelluksesta. Kohderyhmä oli huomioitu hyvin hoitopolkusovelluksessa ja hoitopolun digitalisoiminen koettiin myönteisenä. Hoitopolkusovellus osallisti sekä lapsen että vanhemman ja se sisälsi tarpeellisen tiedon. Käyttäjäkokemuksen haasteina olivat hoitopolkusovelluksen ajoittainen toimimattomuus sekä mahdollisen toimenpiteen ajankohdan muuttuminen, eikä sovellus päivittynyt reaaliaikaisesti. Sovellusta tulisi edelleen kehittää huomioiden vanhempien käyttäjäkokemukset ja niihin liittyvät haasteet. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa digitaalisen hoitopolun hyödyllisyyttä terveydenhuollossa sekä digitaalisen hoitopolun kehittämistyössä.

Hoitotieteellinen tutkimus hyvinvointialueiden toiminnan tukena

Marja Härkänen — 2024-12-16