Hoitotiede

Perusterveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia potilaiden työkyvyn tuen tarpeen systemaattisesta tunnistamisesta ja työkykykoordinaattoritoiminnasta

Mon, 31 Mar 2025 00:00:00 +0300

Perusterveydenhuollossa tehtiin kokeilu, jossa hoitajien ja lääkärien tuli systemaattisesti tunnistaa ja kirjata potilastietojärjestelmään jokaisen työikäisen potilaan käynnin yhteydessä, onko potilaalla työkyvyn tuen tarve ja liittyikö käynnin syy työhön. Tehtyjen merkintöjen perustella potilaat ohjautuivat työkykykoordinaattorille. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusterveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia tästä kokeilusta.

Tutkimusaineisto koostui 12 perusterveydenhuollon ammattilaisen haastattelusta, mitkä toteutettiin loppuvuodesta 2021. Aineisto analysoitiin induktiivisella teema-analyysillä.

Potilaan työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen koettiin tarpeelliseksi eikä sitä pidetty erityisen haastavana, jos se tapahtui sopivissa vastaanottotilanteissa. Perusterveydenhuollon ammattilaiset kuitenkin toivoivat selkeämpää viestintää kokeilusta sekä palautetta tekemistään merkinnöistä ja potilaiden ohjautumisesta. Työkykykoordinaattorit koettiin tärkeänä lisänä perusterveydenhuollossa, joskin heidän toimenkuvansa vaikutti jääneen epäselväksi.

Työkyvyn tuen tarpeen systemaattinen tunnistaminen perusterveydenhuollossa vaikuttaa olevan mahdollista ja tarpeellista, mutta sen suunnittelussa tulee huomioida perusterveydenhuollon ammattilaisten näkemykset. Perusterveydenhuollossa työskentelevän työkykykoordinaattorin koettiin voivan vähentää perusterveydenhuollon ammattilaisten potilaan hoitoketjuihin liittyvää selvittelytyötä.

Hoitotyön johtajien kokemuksia roolistaan ja valmiuksistaan digitaalisten palveluiden ja järjestelmien käyttönotossa perusterveydenhuollossa

Ira Färlin, Arja Häggman-Laitila, Anja Terkamo-Moisio — Mon, 31 Mar 2025 00:00:00 +0300

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio tarjoaa asiakkaille ja potilaille uudenlaisia palvelukanavia, muuttaen samalla alan ammattilaisten ja johtajien toimintaa ja toimintatapoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yhden suomalaisen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien kokemuksia valmiuksistaan ja rooleistaan digitaalisten palveluiden ja järjestelmien käyttöönotossa. Aineisto koostui hoitotyön johtajien (n=12) teemahaastatteluista, jotka toteutettiin heinä-marraskuussa 2022. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tulokset osoittavat hoitotyön johtajien kokevan tarvitsevansa digitaalisten palveluiden ja järjestelmien käyttöönotossa henkilökohtaisten valmiuksien lisäksi muutosjohtamisen, operatiivisen sekä yhteistyön johtamisen hallintaa. Hoitotyön johtajat kokivat henkilöstön tukijan ja informaation välittäjän roolinsa keskeisenä käyttöönottoprosesseissa. Käyttöönottoprosessin hallinnan roolit vaihtelivat varautujasta ja koordinaattorista osaamisen varmistamiseen ja arviointiin.

Hoitotyön johtajilla on keskeinen rooli organisaatioiden monitahoisissa digitaalisten palveluiden ja järjestelmien käyttöönottoprosesseissa, johon liittyvät valmiudet tulee huomioida sekä organisaatioissa että johtamiskoulutuksessa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä edellyttää hoitotyön johtajilta kokonaisuuden hahmottamista ja koordinointia erilaiset intressit huomioiden. Digitalisaatioon kohdistuvia myönteisiä asenteita, samoin kuin hoitotyön johtajan henkilökohtaisia valmiuksia tukemalla voidaan edesauttaa digitalisaation käyttöönottoa terveydenhuollossa.

Potilaiden tyytymättömyys koettuun hoidon laatuun perusterveydenhuollossa

Saimi Ali-Tolppa, Anna Sadeharju, Meeri Koivula, Toini Pemmari, Anja Rantanen — Mon, 31 Mar 2025 00:00:00 +0300

Tämän integratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden tyytymättömyyttä koettuun hoidon laatuun perusterveydenhuollossa. Tiedonhaku tehtiin CINAHL, Medline, Nursing & Allied Health Database ja Medic -tietokantoihin vuosirajauksella 2013–2023 sekä käsihaulla valittujen tutkimusten lähdeluetteloista. Katsaukseen valittiin 15 tutkimusartikkelia laadunarvioinnin jälkeen. Analyysi suoritettiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Potilaiden tyytymättömyys liittyi siihen, että potilaan odotukset eivät täyttyneet sekä siihen, että potilas ei kokenut tulleensa kohdatuksi. Potilaan odotukset eivät täyttyneet, kun potilaan uskomukset tarpeellisesta hoidosta olivat ristiriidassa tarjotun hoidon kanssa, potilaan odotukset terveydenhuollon ammattilaisen toiminnasta tai hoidon sisällöstä eivät täyttyneet tai terveydenhuollon ammattilainen ei määrännyt potilaan toivomaa hoitoa. Potilas ei kokenut tulleensa kohdatuksi terveydenhuollon ammattilaisen kiireen, epäammatillisen asenteen, epäonnistuneen ohjauksen ja riittämättömän huomioinnin vuoksi sekä siksi, että potilaaseen ei luotettu oman terveytensä asiantuntijana.

Katsauksen löydöksiä voidaan hyödyntää potilaskokemuksen parantamisessa perusterveydenhuollossa. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee kohdata potilaat ammatillisesti sekä huomioida potilaita yksilöllisesti. Perusterveydenhuollon palveluiden resursoinnissa on huomioitava, että terveydenhuollon ammattilaisilla on riittävästi aikaa potilaan kohtaamiselle, tutkimiselle ja ohjaamiselle.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevän hoitoalan henkilöstön kinestetiikan itsearvoitu osaaminen

Mon, 31 Mar 2025 00:00:00 +0300

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevän hoitoalan henkilöstön itsearvioitua kinestetiikan osaamisen tasoa. Kohderyhmän muodosti yhden hyvinvointialueen kolmen kaupungin ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevä henkilöstö. Aineisto kerättiin kinestetiikan itsearviointimittarilla vuonna 2022. Itsearviointimittarin osa-alueet olivat: asenne liikkumisen tukemiseen, toimiminen liikkumisen avustamistilanteissa, tieto kinestetiikan käsitteistä ja taito käyttää kinestetiikkaa. Kyselyyn vastasi 150 henkilöä ja vastausprosentti oli 29. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Hoitoalan henkilöstö itsearvioi asenteensa liikkumisen tukemiseen sekä toimimisen liikkumisen avustamistilanteissa erittäin hyväksi, sekä tiedon kinestetiikan käsitteistä ja taidon käyttää kinestetiikkaa hyviksi. Kinestetiikkaa opiskelleet arvioivat osaamisensa avustustilanteessa, kinestetiikan käsitteissä ja kinestetiikan taidoissa paremmaksi kuin muut vastaajat. Lisäksi käytännön ohjauksiin osallistuneiden osaaminen avustustilanteessa oli parempaa kuin muiden vastaajien. Kinestetiikan yhdyshenkilönä toimineet arvioivat kinestetiikan käsitteiden osaamisensa muita paremmaksi. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitoalan henkilöstön koulutustarpeiden tunnistamisessa, kuntouttavan hoitotyön edistämisessä ja ympärivuorokautisen hoidon laadun kehittämisessä.

Sairaanhoitajien kokemuksia iäkkään potilaan palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistamisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä

Riina Kyllönen, Ulla-Kaarina Petäjä, Anja Terkamo-Moisio — Mon, 31 Mar 2025 00:00:00 +0300

Palliatiivisen hoidon tarve lisääntyy maailmanlaajuisesti väestön ikääntyessä. Osa iäkkäistä potilaista jää palliatiivisen hoidon ulkopuolelle hoidontarpeen tunnistamisen haasteiden takia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia iäkkäiden palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistamisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä.

Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat iäkkäitä potilaita hoitavat sairaanhoitajat (N= 14). Aineisto kerättiin yksilöllisin teemahaastatteluin huhtikuun ja elokuun 2023 välisenä aikana ja
analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Sairaanhoitajat kuvasivat iäkkäiden potilaiden palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistamista haastavana, eikä sen koettu toteutuvan aina oikea-aikaisesti. Palliatiivisen hoitotyön tavoitteina kuvattiin elämänlaadun vaalimista sekä tarpeettomien hoitokokeiluiden tai sairaalasiirtojen välttämistä. Osallistujat kuvasivat kommunikaatioon ja sairauskohtaisiin eroavaisuuksiin liittyvien tekijöiden olevan yhteydessä iäkkäiden palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistamiseen. Lisäksi tunnistamiseen nähtiin vaikuttavan terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen, yhteistyö sekä henkilökohtaiset ominaisuudet tai organisaation toimintatavat ja resurssointi.

Iäkkäiden potilaiden oikea-aikainen palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen on merkityksellistä heidän elämänlaatunsa kannalta, minkä takia siihen liittyvää osaamista tulisi kehittää sekä organisaatioissa että koulutuksen eri tasoilla. Kansalaisten tietoisuutta palliatiivisesta hoidosta tulisi vahvistaa yhteiskunnallisen keskustelun avulla.

Suomalaisten myönteiset mielikuvat vanhustyöstä vuoden 2022 kansalaiskyselyssä

Johanna Finskas, Sanna Koskinen, Anu Jansson — Mon, 31 Mar 2025 00:00:00 +0300

Ikääntyneiden määrän kasvun ja eliniän pidentymisen seurauksena vanhustyön tarve on kasvanut, mutta alan houkuttelevuus ei. Vanhustyön vetovoimaisuuden ja arvostuksen lisäämiseksi tarvitaan toimia, joista yksi tärkeimmistä on työn myönteisten tekijöiden esiin nostaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kansalaisten vanhustyöhön liittämiä myönteisiä mielikuvia. Aineistona käytettiin Vanhustyön Keskusliiton vuonna 2022 teettämän kansalaiskyselyn osaa, jossa kartoitettiin kansalaisten (n=2055) mielikuvia vanhustyöstä Suomessa. Temaattisen analyysin avulla avovastauksista (n=1806) koostuvasta aineistosta tunnistettiin kolme myönteisen mielikuvan teemaa: viisas vanhus, osaava työntekijä ja ainutlaatuinen työ. Viisas vanhus kuvattiin sydämelliseksi ja arvokkaan elämänkokemuksen omaavaksi henkilöksi. Osaava työntekijä tunnistettiin paitsi ammattitaitoiseksi myös hyväksi ihmiseksi ja tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Vanhustyö nähtiin ainutlaatuisena, rikkaana ja palkitsevana työnä sekä hellänä hoitona ja huolenpitona. Kansalaisten esiintuomiin myönteisiin mielikuviin huomion kiinnittäminen ja niiden vahvistaminen on vanhustyön vetovoimaisuuden ja arvostuksen lisääntymisen kannalta tärkeää.

Uusi aikakausi Hoitotiede-lehdelle

Satu Kajander-Unkuri; Riikka Ikonen — Mon, 31 Mar 2025 00:00:00 +0300