Hoitotiede https://journal.fi/hoitotiede <p>Hoitotiede-lehden tarkoituksena on välittää tietoa hoitotieteestä ja sen tutkimustuloksista sekä toimia tieteellisenä keskustelufoorumina. Lehti julkaisee hoitamiseen ja sen perusteisiin, alan koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita ja hoitotieteen alueeseen liittyviä erilaisia katsauksia sekä ’Puhutaan tieteestä’- ja ’Tutkimuksesta lyhyesti’ -käsikirjoituksia.</p> <p>Hoitotiede -lehdelle on myönnetty vertaisarviointitunnus vuonna 2016. Vertaisarviointitunnus on Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan rekisteröimä tavaramerkki, jolla merkitään tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneet artikkelit. Tunnus kertoo, että kyseisen julkaisun vertaisarviointi on toteutettu kansainvälisen tiedeyhteisön noudattamien laadullisten ja eettisten vaatimusten mukaisesti. </p> <div class="page"> <p> <br /><br /></p> </div> fi-FI marja.harkanen@uef.fi (Marja Härkänen) anja.terkamo-moisio@uef.fi (Anja Terkamo-Moisio / Toimitussihteeri ) to, 21 maalis 2024 14:00:46 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Ei oppi ojaan kaada – Hoitotieteellinen tutkimus koulutuksen tukena https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144404 Marja Härkänen, Anja Terkamo-Moisio Copyright (c) 2024 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144404 ke, 20 maalis 2024 00:00:00 +0200 Terveysalan opettajien kokemuksia luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksista COVID-19-pandemia-ajan etätyön aikana https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144405 <p>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla terveysalan opettajien kokemuksia luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksista COVID-19-pandemia-ajan etätyön aikana. Tutkimusaineisto kerättiin terveysalan opettajilta (n=10) puolistrukturoiduin teemahaastatteluin yhdestä yliopistosta ja yhdestä ammattikorkeakoulusta vuoden 2021 kevään aikana. Tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa ja haastattelut tehtiin Teams-etäyhteyden välityksellä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Terveysalan opettajat kokivat luontoliikunnan hyödylliseksi hyvinvointinsa ylläpitämisessä pandemia-ajan etätyön aikana. Luontoliikunnan harrastamista tuki esihenkilöiden ja työyhteisön kannustava ja motivoiva asenne. Lisäksi luontoliikunta lisäsi työyhteisön yhteisöllisyyttä. Luontoliikunnan koettiin edistävän opettajien fyysistä ja psykososiaalista hyvinvointia ja auttavan selviytymään arjen henkisistä haasteista. COVID-19-pandemiarajoitusten aikana luontoliikuntakoettiin tärkeäksi sosiaaliseksi tapahtumaksi,koska luonnossa voitiin tavata ystäviä terveysturvallisesti. Lisäksi tutkimuksen tulokset osoittivat, että luonnon ja luontoliikunnan koettiin edistävän aivoterveyttä ja laskevan stressitasoa. Intensiteetiltään rauhallisen luontoliikunnan koettiin palauttavan ja aktivoivan parhaiten. Koska luontoliikunnalla koettiin olevan myönteinen vaikutus terveysalan opettajien hyvinvointiin,<br>tulisi työyhteisöä kannustaa ja tukea luontoliikunnan harrastamiseen korkeakoulutusta kehitettäessä. Tulevaisuudessa tulisikin tutkia terveysalan opettajien etätyön hyvinvointivaikutuksia kansallisesti sekä pandemia-ajan jälkeen yleistyneen hybridiopetuksen vaikutuksia etenkin kognitiivisen ergonomian näkökulmasta.</p> Satu-Lilja Kurkinen, Heli-Maria Kuivila, Kristiina Mikkonen, Jonna Juntunen, Sari Pramila-Savukoski, Erika Jarva Copyright (c) 2024 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144405 ke, 20 maalis 2024 00:00:00 +0200 Ammattilaisten ja ammattiin opiskelevien kokemuksia läheisensä menettäneiden kokemusasiantuntijoiden pitämistä puheenvuoroista https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144412 <p>Kokemusasiantuntijakoulutukset ovat sisällöltään ja laajuudeltaan vaihtelevia. Tutkimuksesta saatua tietoa ammattilaisten ja ammattiin opiskelevien kokemuksista liittyen kokemuspuheenvuoroihin voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijakoulutuksen kehittämisessä.<br>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työssään surevia kohtaavien ammattilaisten ja ammattiin opiskelevien kokemuksia läheisensä menettäneiden<br>kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroista. Tutkimuksen aineistona toimi kokemusasiantuntijoiden erilaisissa tilaisuuksissa ammattilaisilta tai opiskelijoilta saama palaute (N=586). Aineisto kerättiin vuosina 2020–2021 osana Surevan kohtaaminen-toimintaa. Palautteen antajista 79% oli opiskelijoita ja 16%&nbsp; ammattilaisia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Ammattilaiset ja ammattiin opiskelevat saivat läheisensä menettäneen&nbsp; kokemusasiantuntijan pitämästä puheenvuorosta tietoa kolmannen sektorin palveluista, surevan kohtaamisesta, surevan ammatillisesta auttamisesta, surusta ja kuolemasta. Ammattilaiset ja ammattiin opiskelevat kokivat heidän tunneherkkyytensä, valmiutensa, toimintatapansa sekä hoidollisen vuorovaikutuksensa<br>kehittyneen. Kokemuspuheenvuoroista saatua tietoa voidaan hyödyntää surevan auttamisessa. Kokemuspuheenvuorot lisäävät ammattilaisten ja ammattiin<br>opiskelevien valmiuksia työskennellä surevien kanssa. Kokemusasiantuntijakoulutuksissa tulisi myös jatkossa keskittyä kokemusasiantuntijan oman tarinan työstämiseen. Kokemuspuheenvuoroja tulee kehittää varaamalla niille lisää aikaa ja huolehtimalla etäyhteyden toimivuudesta. </p> Sirja Seppänen, Anna Liisa Aho Copyright (c) 2024 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144412 ke, 20 maalis 2024 00:00:00 +0200 Hoitotyön koulutusohjelmien opettajien arvio sateenkaari-ihmisiin ja heidän terveyteensä liittyvistä opetussisällöistä ja opetuksen toteuttamisesta https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128162 <p>Sateenkaari-ihmisillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden seksuaalinen suuntautuminen ja/tai sukupuolen ilmaisu ja identiteetti poikkeavat yhteiskunnan normeista. Sateenkaari-ihmiset kokevat monitahoista syrjintää yhteiskunnassa, myös terveydenhuollossa. Sateenkaari-identiteetti ja siitä kertomatta jättäminen voivat vaikuttaa hoidon saamiseen, hoitotyön laatuun ja kokemuksiin terveydenhuollossa. Sateenkaarivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tiedetään olevan muuta väestöä enemmän erilaisia terveyden haasteita.</p> <p>Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomalaisten ammattikorkeakoulujen sairaanhoidon, terveydenhoidon ja kätilötyön koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sateenkaari-ihmisiin liittyviä opetussisältöjä ja opetuksen toteuttamista opettajien arvioimana. Verkkokysely toteutettiin huhtikuun ja syyskuun 2021 välillä 19 korkeakoulussa. Kyselyyn vastasi 67 opettajaa.</p> <p>Sateenkaari-ihmisiä koskevien opetussisältöjen arviot vaihtelivat vähästä hyvään. Kätilötyön opettajat arvioivat sateenkaari-ihmisiin ja heidän terveyteensä liittyvää opetusta olevan hieman enemmän, riittävämmin ja monipuolisemmin, kuin opettajat muilla opetusaloilla. Aiheen opetuksen toteuttamisen käytettiin keskimäärin kolme tuntia koulutusohjelman aikana. Eri opetusmenetelmiä arvioitiin käytettävän vähäisestä kohtalaiseen. <br>Vähäinen ja toteutukseltaan vaihteleva opetus tuottaa epätasaista osaamista alan ammattilaisille. Oppilaitoksille tulisi muodostaa sateenkaari-ihmisten terveyteen liittyvien aiheiden opetusta tukeva rakenne. Sisältö tulisi huomioida myös yleissairaanhoitajan 180 opintopisteen kokonaisuuden osaamistavoitteissa.</p> Anna Tiainen, Mervi Roos, Jari Kylmä Copyright (c) 2024 Hoitotiede https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128162 to, 21 maalis 2024 00:00:00 +0200 Osastonhoitajien johtamistyön arvoja sairaalaorganisaatioissa, pitkittäistutkimus https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144413 <p>Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen arvoja ja arvoihin liittyvien ilmiöiden muutosta vuosien 2000 ja 2018–2019 välillä. Ryhmähaastattelututkimus toteutettiin vuosina 2000 (kolme ryhmää, 9 osastonhoitajaa) ja 2018–2019 (kuusi ryhmää, 21 osastonhoitajaa). Laadullisen tutkimuksen aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Keskeisinä arvoina osastonhoitajien kliinisen työn johtamisessa jäsentyivät aineistoissa ihmislähtöisyys ja vastuullisuus. Ihmislähtöisyys liittyi potilaslähtöisen hoitotyön johtamiseen ja toimintaan työntekijöiden kanssa.&nbsp; Vastuullisuus liittyi osastonhoitajien johtamisvastuuseen odotusten ristitulessa sekä johtamiseen velvollisuutena. Sairaalaorganisaation osastonhoitajien<br>johtamistyön arvot jäsentyivät aineistoissa samoihin teemoihin, vaikka keruuväli oli 18– 19 vuotta. Kummassakin aineistossa osastonhoitajat odottivat henkilöstöltä enemmän itseohjautuvuutta. Osastonhoitajien tasapainoilu työntekijän ja työyhteisön asioiden välillä tuli esille voimakkaammin 2018–2019 aineistossa. Osastonhoitajien kokemusten mukaan työntekijöiden henkilökohtaiset ongelmat olivat lisääntyneet ja ne vaikuttivat joissain tilanteissa&nbsp; työyhteisön ilmapiiriin. Johtamisyhteistyössä tuli esille lääkäriprofession erikoisalasuuntautuneisuus. Uusilla hyvinvointialueilla tarvitaan innostuneita sosiaali-<br>ja terveydenhuollon johtajia, jotka haluavat sitoutua arvojohtamisen kautta hoidon laadun ja turvallisuuden parantamiseen sekä toiminnan tehokkuuden lisäämiseen verkostomaisen johtamisen keinoin.</p> Mirja Ottman-Salminen, Erja Wiili-Peltola, Pasi-Heikki Rannisto, Marja Kaunonen Copyright (c) 2024 https://journal.fi/hoitotiede/article/view/144413 ke, 20 maalis 2024 00:00:00 +0200 Pilatesharjoittelun vaikuttavuus krooniseen kipuun ja liikkumisen pelkoon tuki- ja liikuntaelinsairailla aikuisilla: järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista https://journal.fi/hoitotiede/article/view/129367 <p>Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli arvioida pilatesharjoittelun vaikuttavuutta koettuun krooniseen kipuun ja liikkumisen pelkoon aikuisilla, joilla on kroonista kipua aiheuttava tuki- ja liikuntaelinsairaus. Tiedonhaku satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (RCT) tehtiin PEDro-, PubMed-, CINAHL-, Cochrane CENTRAL-, Elsevier ScienceDirect- ja Medic -tietokannoista vuosilta 2012–2022. Haku tuotti yhteensä 325 viitettä, joista lopulliseen katsaukseen valikoitui sisäänottokriteerien ja Joanna Briggs Instituutin (JBI) arviointikriteeristön perusteella 11 alkuperäistutkimusta. Katsauksessa oli mukana 582 aikuista, joista osa (n=387) oli mukana kivun meta-analyysissä ja osa (n=178) liikkumisen pelon meta-analyysissä. Neljä tutkimusta päätyi synteesiin ilman meta-analyysiä. Tutkimus osoitti, että pilatesharjoittelu on vaikuttava menetelmä kroonisen kivun lievittäjänä katsauksessa mukana olevilla kuntoutujaryhmillä ja se vähensi myös liikkumisen pelkoa erityisesti epäspesifeillä kroonisilla selkäkipuisilla aikuisilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pilatesharjoittelua voidaan suositella yhtenä lääkkeettömänä kivunlievitysmenetelmänä ja kuntoutusmuotona kroonisille tuki- ja liikuntaelinsairaille aikuisille. Tutkimusta pilateksen vaikuttavuudesta epäspesifin kroonisen selkäkivun osalta näyttä olevan paljon, mutta pilatesharjoittelun vaikuttavuudesta muiden tule-vaivojen osalta tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimusnäyttöä.</p> Paula Häivälä, Marika Tuiskunen, Tarja Pölkki, Arja Rantala Copyright (c) 2024 Hoitotiede https://journal.fi/hoitotiede/article/view/129367 to, 21 maalis 2024 00:00:00 +0200 Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijuus ja sen tutkimus Suomessa: kartoittava katsaus https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128810 <p>Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijatehtävien tavoitteena on parantaa hoidon laatua ja oikea-aikaisuutta. Urakehitysmahdollisuudet ja laajavastuisen hoitotyön asiantuntijatehtävät lisäävät myös sairaanhoitajan ammatin ja sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden veto- ja pitovoimaa. Tämä on erityisen tärkeää, koska sairaanhoitajista on työvoimapula niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomessa laajavastuisen hoitotyön tehtäviä on kehitetty 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tämän kartoittavan katsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiantuntijatehtävien kehittämisessä, juurruttamisessa ja tutkimuksessa. Haku tehtiin Scopus, CINAHL, Pubmed ja Medic tietokantoihin kesäkuussa 2022 ilman aikarajausta. Haku tuotti 1 138 viitettä, josta katsaukseen valittiin 19 alkuperäisjulkaisua. Aineisto analysoitiin narratiivisella synteesillä. Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijatehtäviä on tutkittu vielä vähän Suomessa. Vaikuttavuustutkimusta ei juurikaan ole tehty. Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan tai asiantuntijuuden määrittely vaihtelee tutkimuksissa eikä ole yksiselitteistä. Tutkimusten laatua tulisi jatkossa vahvistaa ja käsitteiden määrittelyä järjestelmällisesti kehittää. &nbsp;Laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuvien ja sairaanhoitajien kliinisen urapolun systemaattisella kehittämisellä voidaan vastata ajankohtaisiin sote-palvelujärjestelmän kehittämistarpeisiin. Tämä edellyttää kuitenkin tutkimus- ja kehittämistyötä sekä kansallista yhteistyötä työnkuvien käyttöönoton edistämiseksi.</p> Anna-Maria Tuomikoski, Mervi Flinkman, Virpi Sulosaari, Anna Suutarla, Krista Jokiniemi Copyright (c) 2024 Hoitotiede https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128810 to, 21 maalis 2024 00:00:00 +0200