Ruotsi ja Suomi toimijoina suhteessa Natoon: lingvistisiä huomioita

Kirjoittajat

• Hanna Laitinen Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33345/idantutkimus.163471

Avainsanat:

Suomi, Ruotsi, Nato, Tass, toimijuus, systeemis-funktionaalinen kieliteoria, diskurssianalyysi, tekstianalyysi, versioanalyysi

Abstrakti

Tämä artikkeli tarkastelee versioanalyysin avulla kolmen Venäjän valtiollisen uutistoimiston Tassin julkaiseman uutisen suhdetta toisiinsa. Keskiössä on, millaisen toimijuuden Tass konstruoi Ruotsille ja Suomelle niiden hakeutumisessa Natoon ja aiemmin puolueettomuuden kehityksessä
sekä miten uutisten ilmestymisaika vaikuttaa representointiin. Yksittäiset Ruotsia ja Suomea käsittelevät uutiset on julkaistu ennen virallisen Nato-prosessin alkua mutta yhteinen maita käsittelevä koonti vasta sen jälkeen. Tarkastelu hyödyntää teksti- ja diskurssianalyysiä sekä systeemis-funktionaalista kieliteoriaa sanaston, rakenteiden ja prosesseihin liittyvien valintojen analyysissa. Ruotsin toimijuus kuvataan suoraviivaisena, aktiivisena ja hivenen petollisena, kun taas Suomen toimijuus näyttäytyy passiivisena, hankalana ja henkilöityneenä. Myös uutisten ilmestymisajankohta vaikuttaa Tassin esittämään käsitykseen toimijuudesta. Kun Nato-päätös on tehty, toimijuus näyttäytyy yhtäältä suoraviivaisena
mutta toisaalta hankalana, kun esimerkiksi Turkin vastustus on tullut ilmi.

Arvioidut julkaisut