https://journal.fi/idantutkimus/issue/feed Idäntutkimus 2021-04-27T11:23:50+03:00 Katja Lehtisaari katja.lehtisaari@helsinki.fi Open Journal Systems <p>Idäntutkimus on ainoa Suomessa ilmestyvä Venäjän ja itäisen Euroopan kysymyksiä käsittelevä tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuhtina tietopakettina, jossa tutkijat ja muut alan asiantuntijat lähestyvät lehden teemaa tieteellisissä artikkeleissa, kolumneissa, esseissä ja kirja-arvosteluissa.</p> <p>Lehden julkaisut ovat avoimesti saatavilla 6 kk viiveajan jälkeen.</p> https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107836 Kirjallisuuden kautta Venäjän pohjoiseen 2021-04-27T11:23:50+03:00 Katja Lehtisaari viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107838 Boris Šerginin pohjoinen 2021-04-27T11:23:22+03:00 Mika Perkiömäki viets-idantutkimus@helsinki.fi <p>Artikkeli tarkastelee ekokriittisestä näkökulmasta neuvostoaikaisen kirjailijan Boris Šerginin pomorien kansanperinteeseen perustuvista kertomuksista koostuvan tuotannon pohjoisen kuviteltua maantiedettä sekä sen suhdetta luontoon muun muassa kristinuskon ja neuvostomodernisaation konteksteissa. Se esittää, että Šerginin tuotanto rakentaa pomorien narratiivista identiteettiä, jolle keskeisiä ovat rikas elämä meren ehdoilla luonnonvarojen puolesta köyhällä alueella, kristinusko, vanha kulttuuriperintö sekä yhä uusien pohjoisten alueiden hallinta uusien teknologioiden avulla. Šerginiä Venäjän pohjoisen sakraalin maantieteen ja venäläisen kirjallisuuden pohjoisen tekstin kautta lukeva tutkimus on hahmottanut Venäjän Pohjolan kollektiivista identiteettiä keskittyen sen mytopoeettisiin merkityksiin. Tämä artikkeli tuo Šerginin materiaalisen ympäristön vahvemmin esiin ja tarkastelee Šerginin pohjoisen tekstin tutkimusta osana pomorien narratiivista identiteettiä.</p> <p>The North of Boris Shergin</p> <p>This article examines from an ecocritical perspective the imagined geography of the North in Boris Shergin’s works, a Russian writer of the Soviet period, whose stories were based on Pomor folklore. It studies the interconnections of nature and people in Shergin’s stories in the contexts of Christianity and Soviet modernisation. The article argues that rich life by and from the sea in an area poor in natural resources, Christianity, rich cultural heritage, and mastering new northern regions with the help of new technologies are central for the narrative identity of the Pomors whom Shergin’s oeuvre concerns. The research on Shergin from the points of view of the sacral geography of northern Russia and the northern text of Russian literature has outlined the collective identity of the Russian North, focusing on its mythopoetic meanings. This article builds more strongly on the material environment in Shergin’s stories and considers the research on Shergin’s northern text as part of the narrative identity of the Pomors.</p> 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107839 Kolonialistiset välitilat Pienen pimeyden kuukaudessa 2021-04-27T11:22:55+03:00 Karina Lukin viets-idantutkimus@helsinki.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan nenetsikirjailija Vasili Ledkovin romaania <em>Pienen pimeän kuukausi </em>(<em>Mesjats maloi temnoty</em>), joka on historiallinen, porojen kollektivisoinnista 1920- ja 30-lukujen Nenetsien kansallisessa piirikunnassa kertovat teos. Romaania tulkitaan kyläproosan keinoja ja keskustelutilaa hyödyntävänä tekstinä, joka nostaa esiin porojen omistamiseen ja ihmisen ja poron vuorovaikutukseen tulleiden muutosten aiheuttamia ristiriitoja sekä kollektivisointiin liittyvää väkivaltaa. Lukutapaa luonnehtii jälkikoloniaalinen ote, jossa painottuu vähintään kahdenlaisten tulkintojen yhtäaikainen läsnäolo ja niiden limittyminen toisiinsa. Analyysissä keskitytään tekemään ymmärrettäväksi poron ja ihmisen välistä suhdetta poropaimentolaiskäytänteissä ja tuodaan esiin, miten romaanin hahmojen erilaiset tavat toimia heijastavat nenetsien konventioita tai asettuvat niitä vastaan. Samalla osoitetaan, että teksti tuottaa myös sosialistisen realismin ja neuvostoliittolaisen kyläproosan perinteen mukaisia mielikuvia, ja pohditaan, miten nämä ovat osa romaanin tarjoamaa kriittistä katsetta nenetsien menneisyyteen.</p> <p>Colonial in-betweens in <em>The Month of the Small Darkness</em></p> <p>The article discusses the Nenets writer Vasili Ledkov’s historical novel <em>The Month of the Small Darkness</em>, which describes the collectivisation of the reindeer in the Nenets national district in the 1920s and 1930s. The novel is analysed as a text using the textual and poetic strategies of the discursive space created by what was called the village prose movement. At the same time, the novel brought out the violence related to collectivisation and the ambivalence produced by changes in the ownership of the reindeer and the interaction between the humans and reindeer. The novel is read from a postcolonial perspective, emphasising at least two kinds of simultaneous interpretative models and the way they fold into each other. The analysis focuses on understanding the relationship of reindeer and humans in the practices of nomadic reindeer-herding and on explaining the differing actions of the characters and their relations with Nenets conventions or Soviet ideologies. According to the interpretation, the novel gains its critical gaze towards the Soviet past from its position within socialist realism and the discourses of the village prose movement that are, as such, hybrid forms of literature.</p> 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107840 ”Pohjoisen teksti” – kirjallisuudentutkimus kansallisen eetoksen rakentajana? 2021-04-27T11:22:27+03:00 Arja Rosenholm viets-idantutkimus@helsinki.fi Elena Trubina viets-idantutkimus@helsinki.fi <p>Artikkeli käsittelee venäläisten kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoiden 2000-luvulla kehittämää ”pohjoisen tekstin” (<em>Severnyj tekst</em>) kulttuurista konseptia. Aineistona ovat artikkelikokoelmat (2014–2017), joissa erityisesti Arkangelin Pohjoisen (arktisen) federaatioyliopiston tutkijat esittelevät pohjoisen tekstin konseptia ja sen soveltamista kaunokirjallisuuteen. Artikkeli tarkastelee konseptia geopoetiikan ja geokulttuurin näkökulmista ja kysyy, mikä on kirjallisuudentutkimuksen rooli alueellisen identiteetin luomisessa ja kansakuntaa rakentavien ideologisten merkitysten synnyttämisessä. Kulttuurisemioottinen konsepti yhdistää kielen, kirjallisuuden, filosofian ja tilan tutkimuksen. Kyse on pohjoista kartoittavasta metatekstistä (<em>sverhtekst</em>), joka esittää pohjoisen alueen ”sakraalin maantieteen” mytopoeettisena tilana ja jonka retoriikka luodessaan kansallista ja etnistä yhtenäisyyttä sulauttaa toisiinsa alueellisia ja valtion rajoja.</p> <p>The “Northern Text” – literary studies creating a national ethos?</p> <p>Regional narratives are actively examined in area studies and Slavic studies, but it is less-known how artistic renderings of spatial belonging and regional identity become included in current state ideologies. Drawing on cultural semiotics, geopoetics and geoculture, we highlight how the concept of the Northern text is applied to the text corpus of Russian literature on the North. Having examined the collections of articles published by Russian scholars based in Arkhangelsk in Northwest Russia in 2014–2017, we show, first, that the concept of the Northern Text combines language, literature, philosophy and space-oriented research in cultural semiotics; second, that the image of the northern region has been read through “sacred geography”; and third, that the rhetoric of the concept creates national and ethnic unity in the nation by merging the borders of the region and the state.</p> 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107841 Kuvitteellisia periferioita 2021-04-27T11:21:57+03:00 Eeva Kuikka viets-idantutkimus@helsinki.fi <p>Artikkeli tarkastelee nenetsikirjailija Anna Nerkagin pienoisromaaneja <em>Nogo-suvun Aniko</em> (1976) ja <em>Valkea jäkälä</em> (1996) sekä venäläisen elokuvaohjaaja Vladimir Tumajevin näiden teosten pohjalta ohjaamaa elokuvaa <em>Valkea jäkälä</em> (2014). Lähestyn teoksia kysymällä, kuinka niissä kuvataan arktista tundraa tilana ja kuinka teoksissa kuvattu perifeerinen tila esitetään suhteessa valtakeskuksiin. Artikkelin tärkeimpinä teoreettisina viitekehyksinä toimivat geokritiikki sekä jälkikolonialistinen teoria. Nerkagin teoksissa tundra näyttäytyy muusta maasta irrallisena alkuperäiskansan toimintaympäristönä, joka kytkeytyy sekä nenetsien historiaan että näiden suhteeseen ei-inhimillisen luonnon kanssa. Erityisesti <em>Valkean jäkälän</em> voi nähdä myös kritisoivan yhteiskunnan tapaa laiminlyödä alueen asioiden hoitoa. Tumajevin elokuva puolestaan nojaa venäläisessä kulttuurissa vallitseviin käsityksiin arktisesta tundrasta ja heijastaa myös Venäjän 2000-luvulla aktivoitunutta tarvetta profiloitua arktisena suurvaltana.</p> <p>Imagined Peripheries</p> <p>Abstract: This article focuses on Nenets author Anna Nerkagi’s short novels <em>Aniko of the Clan Nogo</em> (1976) and <em>The White Moss</em> (1996) and their film adaptation <em>The White Moss</em> (2014) by Russian film director Vladimir Tumaev. I approach these works by asking how they depict the Arctic tundra as a space and how they describe the relationship between this peripheral space and the power centres. The main theoretical frameworks used are geocriticism and postcolonial theory. Nerkagi’s works depict the tundra as a region that is disconnected from the rest of the country and defined by Nenets history and the relationship with non-human nature. Especially in <em>The White Moss,</em> the reader can also notice a social critique of the neglect of the region. Tumaev’s film, on the other hand, relies on Russian cultural conceptions of the Arctic tundra and reflects Russia’s urge to be profiled as an Arctic superpower in the 2000s.</p> 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107842 Juri Vellan peilit 2021-04-27T11:21:30+03:00 Eva Toulouze viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107843 Venäjän pohjoisia kirjallisuuksia tutkimassa 2021-04-27T11:21:03+03:00 Tintti Klapuri viets-idantutkimus@helsinki.fi Karina Lukin viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107845 Markku Lehmuskallio ja hengityksen voima 2021-04-27T11:20:35+03:00 Tintti Klapuri viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107846 Suomalaisnuorten Viipuri-merkitykset ja -muistot 2021-04-27T11:20:07+03:00 Chloe Wells viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107847 Epäröinnistä venäläisissä televisiokeskusteluissa 2021-04-27T11:19:40+03:00 Hanna Laitinen viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107848 Monipuolinen tietokirja Neuvostoliiton turismista 2021-04-27T11:19:13+03:00 Pia Koivunen viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107849 Pohjoisen luostarin jatkuvuu 2021-04-27T11:18:44+03:00 Karina Lukin viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107850 Elämä on toisaalla 2021-04-27T11:18:16+03:00 Tintti Klapuri viets-idantutkimus@helsinki.fi Anni Lappela viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107851 Aleksanteri-konferenssi 2021 call for papers 2021-04-27T11:17:49+03:00 Kaarina Aitamurto viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107852 Abstracts in English 2021-04-27T11:17:21+03:00 Mika Perkiömäki viets-idantutkimus@helsinki.fi Karina Lukin viets-idantutkimus@helsinki.fi Arja Rosenholm viets-idantutkimus@helsinki.fi Elena Trubina viets-idantutkimus@helsinki.fi Eeva Kuikka viets-idantutkimus@helsinki.fi 2021-04-15T00:00:00+03:00 Copyright (c)