https://journal.fi/idantutkimus/issue/feed Idäntutkimus 2024-07-11T15:04:00+03:00 Mika Perkiömäki mika.perkiomaki@helsinki.fi Open Journal Systems <p>Idäntutkimus on ainoa Suomessa ilmestyvä Venäjän ja itäisen Euroopan kysymyksiä käsittelevä tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuhtina tietopakettina, jossa tutkijat ja muut alan asiantuntijat lähestyvät lehden teemaa tieteellisissä artikkeleissa, kolumneissa, esseissä ja kirja-arvosteluissa.</p> <p>Lehden julkaisut ovat avoimesti saatavilla 6 kk viiveajan jälkeen.</p> https://journal.fi/idantutkimus/article/view/146489 Pilakuvilla vapaan maailman puolesta 2024-06-18T08:10:04+03:00 Igor Ponotševnyi Pylsy Mika 2024-07-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/idantutkimus/article/view/142766 Telegramin hyödyntäminen sodanvastaisuuden mobilisoinnissa Venäjällä 2024-01-31T18:49:16+02:00 Hanna Mäkinen Saara Kuikka <p>Tutkimuksessa tarkastellaan venäläisten sodanvastaisten toimijoiden viestintää sosiaalisessa mediassa yhteiskunnallisen liikkeen harjoittaman mobilisaation näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään laadullisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, miten venäläinen sodanvastainen liike pyrkii Telegram-viestipalvelua hyödyntäen vaikuttamaan seuraajiinsa ja vahvistamaan kannatustaan sekä motivoimaan liikkeen kannattajia toimimaan sen tavoitteiden eteen. Tutkimuksen havaintojen mukaan venäläiset sodanvastaiset toimijat hyödyntävät tarkastelun kohteena olevia Telegram-kanavia ja -ryhmiä ensisijaisesti yhtäältä tiedon jakamiseen ja tilannekuvan muotoiluun sekä toisaalta aktivismin koordinointiin, toimintaedellytysten parantamiseen ja osallistumisen kynnyksen madaltamiseen. Niissä tiedonvälitys ja tietoisuuden lisääminen sodasta ja sen vaikutuksista kytkeytyy kiinteästi osaksi mielipiteisiin vaikuttamista ja toimintaan kannustamista tilannetulkintojen luomisen myötä.</p> <p> </p> <p>The study focuses on communication by Russian anti-war activists on social media from the perspective of the mobilisation practised by a social movement. Using the method of qualitative theory-driven content analysis, the study explores how the Russian anti-war movement aims to influence its followers and strengthen its support, as well as motivating its supporters to act, by using the Telegram messaging platform. The study shows that Russian anti-war activists use Telegram channels and groups in particular, firstly, in sharing information and forming interpretations of the current situation, and secondly, in coordinating activism, improving opportunities for activity and making participation easier. While activists simultaneously spread information and raise awareness of the war, and create interpretations of the situation, their use of Telegram is connected to influencing opinion and encouraging activity.</p> 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/142965 Feministinen sodanvastainen liike ja mediavälittyneisyyden mahdollisuusrakenne 2024-02-02T12:02:43+02:00 Saara Ratilainen Daniil Zhaivoronok <p>Artikkeli tutkii Venäjän Feminististä sodanvastaista liikettä (FAS), joka perustettiin helmikuussa 2022. Liikettä määrittää aktivistien maastapako ja liikkeen aktioiden sijoittuminen yhtaikaa niin Venäjälle kuin sen rajojen ulkopuolelle. Artikkelin aineistona toimivat liikkeen aktivistien haastattelut ja mediadata. Analyysissa sovelletaan mediatutkimuksen näkökulmia sosiaalisten liikkeiden tutkimukseen hyödyntäen mediavälittyneisyyden mahdollisuusrakenteen (Cammaerts 2012) teoreettista kehystä ja arvioidaan, miten FAS käyttää ylirajaista mediaa pääasiallisena toiminnan kenttänään sotilaallisen kriisin aikana. Tulokset paljastavat, että FAS hyödyntää taitavasti mediatyökaluja jäsenten hankintaan, kansainvälisen mediahuomion kiinnittämiseen ja poliittisten vaatimustensa levittämiseen. Lisäksi liike on käynnistänyt hankkeita, jotka tarjoavat suoraa apua sodan ja poliittisen sorron kohteeksi joutuneille. Se on myös määritellyt diskursiivisesti uudelleen feminismin roolia sota-aikana. Mediaan toiminnan kenttänä liittyy kuitenkin myös merkittäviä haasteita, jotka toisinaan rasittavat aktivistien sisäistä dynamiikkaa ja heikentävät liikkeen ydinsanomia. Analyysi valottaa mediavälitteisen feministisen aktivismin monimutkaisia prosesseja sota-ajan kontekstissa ja Venäjän feministisen liikkeen merkitystä oppositioyhteisöjen ylläpitämisessä voimakkaan repressiivisissä olosuhteissa.</p> <p> </p> <p>This article investigates Feminist Anti-War Resistance (FAR), a transnational project launched by Russian feminists opposing the full-scale invasion of Ukraine since February 2022. Using interviews with activists and media data, it applies the Mediation Opportunity Structure framework (Cammaerts 2012) to assess how FAR has navigated the media landscape to amplify its influence amidst a political crisis. The findings reveal that FAR has skilfully used media tools to recruit activists, garner international media attention and disseminate its agenda. Furthermore, the movement has launched projects providing direct aid to those affected by war and political repression and discursively redefined the role of feminism in wartime. However, the media also present challenges, sometimes straining internal dynamics among activists and diluting the movement’s core messages. The analysis sheds light on the complex processes of mediated feminist activism within a wartime context and its significance for maintaining oppositional communities under oppressive conditions.</p> 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/142813 Pietarin LHBTIQ+-aktivistien ulkopuolisuudesta ja suhteisuudesta 2024-02-14T08:35:13+02:00 Pauliina Lukinmaa <p>Venäjän lainsäädäntö ja ilmapiiri on kiristynyt 2010-luvulta lähtien vähemmistöjä ja toisinajattelijoita tukahduttavaksi. Samaan aikaan LHBTIQ+-aktivismi on usein määritelty ulkomailla mediassa ja tutkimuksessa uuskonservatiivisen Venäjän liberaaliksi saarekkeeksi. Näiden ääripäiden väliin sijoittuva suhteinen ja valtarakenteisiin kietoutunut aktivistien arki on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Tätä taustaa vasten tarkastelen artikkelissa sitä, miten LHBTIQ+-aktivistit määrittelivät identiteettejään ja toimintaansa – subjektiuttaan – 2010-luvun lopun Pietarissa. Etnografisessa tutkimuksessani lähestyn aktivismia suhteisena toimintana, jonka kautta aktivistit muodostavat subjektipositioitaan. Aktivistit lähtevät kaduille, kyseenalaistavat normeja tai vetäytyvät pienempiin yhteisöihin ja yksityisempiin tiloihin. Lisäksi tarkastelen, kuinka kansainvälisten, yhä hienosyisempien termien hyödyntäminen ja niiden kehitteleminen yhteisöllisesti voi lisätä aktivistien ylpeyttä uuskonservatiivisella Venäjällä marginalisoiduista identiteeteistään. Se vahvistaa heidän kuuluvuuden tunnettaan paikalliseen liikkeeseen, joka on samalla kansainvälisesti verkottunut.</p> <p> </p> <p>Since the 2010s, the legislation and atmosphere in Russia have increasingly suppressed its minorities and dissidents such as LGBTIQ+ (lesbian, gay and bisexual, transgender, and intersex and queer) activists. In this run of events, LGBTIQ+ activism has been defined abroad in media and research as a liberal island in neoconservative Russia. Little attention has been paid to the relative power structures located between these ends in activists’ everyday lives. Against this background, using an ethnographic research approach, I ask how activists formed their subject positions in St Petersburg in the late 2010s. I suggest that by mirroring and balancing, but also hiding and revealing these positions, activists have taken to the streets, questioned norms and retreated into smaller communities and more private spaces. I also show that increasingly more defined collective terms referring to identities have not only increased their sense of pride in Russia but also strengthened their sense of belonging to a local movement.</p> 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/132106 Keskinäisriippuvuus ja energiamurros Venäjän ja Euroopan välisessä kaasukaupassa 2023-12-19T11:03:32+02:00 Akseli Väliviita <p>Tässä artikkelissa analysoin teknologisen muutoksen ja vihreän siirtymän aiheuttaman keskinäisriippuvuuden muutoksen merkitystä Venäjän federaation ja Euroopan maiden väliselle kaasukaupalle peliteorian avulla. Esittelen staattisia ja dynaamisia pelejä, jotka kuvaavat erityisesti kaasukauppaa Venäjän ja Euroopan maiden välillä. Esittelemäni pelit ovat jossain määrin relevantteja myös öljyn sekä muiden luonnonvarojen ja resurssien kaupan osalta silloin, kun kauppasuhteet ja siihen liittyvät riippuvuussuhteet ovat epäsymmetrisiä. Etsin reunaehtoja tilanteille, joissa keskinäisriippuvuus altistaa fossiilisia polttoaineita ostavan osapuolen ulkopoliittiselle vaikuttamiselle ja kyvyttömyydelle toteuttaa haluamaansa energiapolitiikkaa. Analysoin, miten esittelemieni pelien tasapainot kuvaavat Venäjän ja Euroopan välistä energiasuhdetta ja sen dramaattista muutosta vuoden 2022 hyökkäyssotaa seuranneiden tapahtumien (erityisesti Nord Stream ‑kaasuputkiston tuhoamisen) seurauksena. Esitän, että fossiilisten polttoaineiden kauppaan perustuva keskinäisriippuvuus voi tiettyjen oletusten vallitessa synnyttää konfliktitilanteita sekä estää osapuolia toteuttamasta itselleen optimaalista energiapolitiikkaa ja siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.</p> <p> </p> <p>In this article, I analyse the implications of the changes to the dynamics of mutual dependence caused by technological developments and the transition to renewable energy sources for the gas trade between Europe and Russia using game theory. I present static and dynamic games that model the gas trade between Europe and Russia. The games presented are also to some extent relevant in understanding the trade of oil and other natural resources when trade relations and trade-induced dependence relations between importers and exporters are asymmetric. I look for boundary conditions for scenarios in which mutual dependence exposes fossil fuel importers to geopolitical pressure and an inability to pursue their desired energy policy. I analyse how the equilibria solutions of the models presented correspond with the reality of the “energy relationship” and its dramatic change in the wake of events caused by the war in Ukraine in 2022 (especially the destruction of the Nord Stream pipelines). I propose that interdependency caused by fossil fuels can, under certain conditions, induce conflicts and inability to pursue a favourable energy policy and a transition to renewable energy sources.</p> 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/145174 Historiallinen taistelija normaalin Venäjän puolesta 2024-04-22T10:34:10+03:00 Jussi Lassila 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/146495 Neljästoista Aleksanteri-konferenssi 23.–25. lokakuuta 2024 2024-06-18T08:52:25+03:00 Maija Harju 2024-07-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/idantutkimus/article/view/146490 Abstract in English 2024-06-18T08:13:01+03:00 Saara Kuikka Hanna Mäkinen Saara Ratilainen Daniil Zhaivoronok Pauliina Lukinmaa Akseli Väliviita 2024-07-01T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 https://journal.fi/idantutkimus/article/view/144826 Musiikillista vastavirtaa tšekkiundergroundista 2024-04-09T08:14:19+03:00 Jouni Järvinen 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/145277 Talvisodan analogia ja Ukrainan vastarinta 2024-04-25T12:13:40+03:00 Lina Klymenko Laura Bäckström 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/144695 Ukrainan vastarinnan synty ja henki 2024-04-03T10:47:55+03:00 Jonna Alava 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/145504 Feministinen liike 2010-luvun Venäjällä 2024-05-05T09:34:20+03:00 Marja Sorvari 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/145772 Vastarinnan monet muodot 2024-05-21T09:17:04+03:00 Mika Perkiömäki 2024-07-11T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Idäntutkimus