Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus Idäntutkimus on ainoa Suomessa ilmestyvä Venäjän ja itäisen Euroopan kysymyksiä käsittelevä tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuhtina tietopakettina, jossa tutkijat ja muut alan asiantuntijat lähestyvät lehden teemaa tieteellisissä artikkeleissa, kolumneissa, esseissä ja kirja-arvosteluissa. Lehden julkaisut ovat avoimesti saatavilla 6 kk viiveajan jälkeen. Venäjän ja Idäntutkimuksen seura (VIETS) fi-FI Idäntutkimus 1237-6051 Kirjallisuuden kautta Venäjän pohjoiseen https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107836 Katja Lehtisaari Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 1 2 10.33345/idantutkimus.107836 Boris Šerginin pohjoinen https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107838 Artikkeli tarkastelee ekokriittisestä näkökulmasta neuvostoaikaisen kirjailijan Boris Šerginin pomorien kansanperinteeseen perustuvista kertomuksista koostuvan tuotannon pohjoisen kuviteltua maantiedettä sekä sen suhdetta luontoon muun muassa kristinuskon ja neuvostomodernisaation konteksteissa. Se esittää, että Šerginin tuotanto rakentaa pomorien narratiivista identiteettiä, jolle keskeisiä ovat rikas elämä meren ehdoilla luonnonvarojen puolesta köyhällä alueella, kristinusko, vanha kulttuuriperintö sekä yhä uusien pohjoisten alueiden hallinta uusien teknologioiden avulla. Šerginiä Venäjän pohjoisen sakraalin maantieteen ja venäläisen kirjallisuuden pohjoisen tekstin kautta lukeva tutkimus on hahmottanut Venäjän Pohjolan kollektiivista identiteettiä keskittyen sen mytopoeettisiin merkityksiin. Tämä artikkeli tuo Šerginin materiaalisen ympäristön vahvemmin esiin ja tarkastelee Šerginin pohjoisen tekstin tutkimusta osana pomorien narratiivista identiteettiä. The North of Boris Shergin This article examines from an ecocritical perspective the imagined geography of the North in Boris Shergin’s works, a Russian writer of the Soviet period, whose stories were based on Pomor folklore. It studies the interconnections of nature and people in Shergin’s stories in the contexts of Christianity and Soviet modernisation. The article argues that rich life by and from the sea in an area poor in natural resources, Christianity, rich cultural heritage, and mastering new northern regions with the help of new technologies are central for the narrative identity of the Pomors whom Shergin’s oeuvre concerns. The research on Shergin from the points of view of the sacral geography of northern Russia and the northern text of Russian literature has outlined the collective identity of the Russian North, focusing on its mythopoetic meanings. This article builds more strongly on the material environment in Shergin’s stories and considers the research on Shergin’s northern text as part of the narrative identity of the Pomors. Mika Perkiömäki Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 3 19 10.33345/idantutkimus.107838 Kolonialistiset välitilat Pienen pimeyden kuukaudessa https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107839 Artikkelissa tarkastellaan nenetsikirjailija Vasili Ledkovin romaania Pienen pimeän kuukausi ( Mesjats maloi temnoty ), joka on historiallinen, porojen kollektivisoinnista 1920- ja 30-lukujen Nenetsien kansallisessa piirikunnassa kertovat teos. Romaania tulkitaan kyläproosan keinoja ja keskustelutilaa hyödyntävänä tekstinä, joka nostaa esiin porojen omistamiseen ja ihmisen ja poron vuorovaikutukseen tulleiden muutosten aiheuttamia ristiriitoja sekä kollektivisointiin liittyvää väkivaltaa. Lukutapaa luonnehtii jälkikoloniaalinen ote, jossa painottuu vähintään kahdenlaisten tulkintojen yhtäaikainen läsnäolo ja niiden limittyminen toisiinsa. Analyysissä keskitytään tekemään ymmärrettäväksi poron ja ihmisen välistä suhdetta poropaimentolaiskäytänteissä ja tuodaan esiin, miten romaanin hahmojen erilaiset tavat toimia heijastavat nenetsien konventioita tai asettuvat niitä vastaan. Samalla osoitetaan, että teksti tuottaa myös sosialistisen realismin ja neuvostoliittolaisen kyläproosan perinteen mukaisia mielikuvia, ja pohditaan, miten nämä ovat osa romaanin tarjoamaa kriittistä katsetta nenetsien menneisyyteen. Colonial in-betweens in The Month of the Small Darkness The article discusses the Nenets writer Vasili Ledkov’s historical novel The Month of the Small Darkness , which describes the collectivisation of the reindeer in the Nenets national district in the 1920s and 1930s. The novel is analysed as a text using the textual and poetic strategies of the discursive space created by what was called the village prose movement. At the same time, the novel brought out the violence related to collectivisation and the ambivalence produced by changes in the ownership of the reindeer and the interaction between the humans and reindeer. The novel is read from a postcolonial perspective, emphasising at least two kinds of simultaneous interpretative models and the way they fold into each other. The analysis focuses on understanding the relationship of reindeer and humans in the practices of nomadic reindeer-herding and on explaining the differing actions of the characters and their relations with Nenets conventions or Soviet ideologies. According to the interpretation, the novel gains its critical gaze towards the Soviet past from its position within socialist realism and the discourses of the village prose movement that are, as such, hybrid forms of literature. Karina Lukin Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 20 35 10.33345/idantutkimus.107839 ”Pohjoisen teksti” – kirjallisuudentutkimus kansallisen eetoksen rakentajana? https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107840 Artikkeli käsittelee venäläisten kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoiden 2000-luvulla kehittämää ”pohjoisen tekstin” ( Severnyj tekst ) kulttuurista konseptia. Aineistona ovat artikkelikokoelmat (2014–2017), joissa erityisesti Arkangelin Pohjoisen (arktisen) federaatioyliopiston tutkijat esittelevät pohjoisen tekstin konseptia ja sen soveltamista kaunokirjallisuuteen. Artikkeli tarkastelee konseptia geopoetiikan ja geokulttuurin näkökulmista ja kysyy, mikä on kirjallisuudentutkimuksen rooli alueellisen identiteetin luomisessa ja kansakuntaa rakentavien ideologisten merkitysten synnyttämisessä. Kulttuurisemioottinen konsepti yhdistää kielen, kirjallisuuden, filosofian ja tilan tutkimuksen. Kyse on pohjoista kartoittavasta metatekstistä ( sverhtekst ), joka esittää pohjoisen alueen ”sakraalin maantieteen” mytopoeettisena tilana ja jonka retoriikka luodessaan kansallista ja etnistä yhtenäisyyttä sulauttaa toisiinsa alueellisia ja valtion rajoja. The “Northern Text” – literary studies creating a national ethos? Regional narratives are actively examined in area studies and Slavic studies, but it is less-known how artistic renderings of spatial belonging and regional identity become included in current state ideologies. Drawing on cultural semiotics, geopoetics and geoculture, we highlight how the concept of the Northern text is applied to the text corpus of Russian literature on the North. Having examined the collections of articles published by Russian scholars based in Arkhangelsk in Northwest Russia in 2014–2017, we show, first, that the concept of the Northern Text combines language, literature, philosophy and space-oriented research in cultural semiotics; second, that the image of the northern region has been read through “sacred geography”; and third, that the rhetoric of the concept creates national and ethnic unity in the nation by merging the borders of the region and the state. Arja Rosenholm Elena Trubina Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 36 49 10.33345/idantutkimus.107840 Kuvitteellisia periferioita https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107841 Artikkeli tarkastelee nenetsikirjailija Anna Nerkagin pienoisromaaneja Nogo-suvun Aniko (1976) ja Valkea jäkälä (1996) sekä venäläisen elokuvaohjaaja Vladimir Tumajevin näiden teosten pohjalta ohjaamaa elokuvaa Valkea jäkälä (2014). Lähestyn teoksia kysymällä, kuinka niissä kuvataan arktista tundraa tilana ja kuinka teoksissa kuvattu perifeerinen tila esitetään suhteessa valtakeskuksiin. Artikkelin tärkeimpinä teoreettisina viitekehyksinä toimivat geokritiikki sekä jälkikolonialistinen teoria. Nerkagin teoksissa tundra näyttäytyy muusta maasta irrallisena alkuperäiskansan toimintaympäristönä, joka kytkeytyy sekä nenetsien historiaan että näiden suhteeseen ei-inhimillisen luonnon kanssa. Erityisesti Valkean jäkälän voi nähdä myös kritisoivan yhteiskunnan tapaa laiminlyödä alueen asioiden hoitoa. Tumajevin elokuva puolestaan nojaa venäläisessä kulttuurissa vallitseviin käsityksiin arktisesta tundrasta ja heijastaa myös Venäjän 2000-luvulla aktivoitunutta tarvetta profiloitua arktisena suurvaltana. Imagined Peripheries Abstract: This article focuses on Nenets author Anna Nerkagi’s short novels Aniko of the Clan Nogo (1976) and The White Moss (1996) and their film adaptation The White Moss (2014) by Russian film director Vladimir Tumaev. I approach these works by asking how they depict the Arctic tundra as a space and how they describe the relationship between this peripheral space and the power centres. The main theoretical frameworks used are geocriticism and postcolonial theory. Nerkagi’s works depict the tundra as a region that is disconnected from the rest of the country and defined by Nenets history and the relationship with non-human nature. Especially in The White Moss, the reader can also notice a social critique of the neglect of the region. Tumaev’s film, on the other hand, relies on Russian cultural conceptions of the Arctic tundra and reflects Russia’s urge to be profiled as an Arctic superpower in the 2000s. Eeva Kuikka Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 50 65 10.33345/idantutkimus.107841 Juri Vellan peilit https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107842 Eva Toulouze Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 66 73 10.33345/idantutkimus.107842 Venäjän pohjoisia kirjallisuuksia tutkimassa https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107843 Tintti Klapuri Karina Lukin Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 74 76 10.33345/idantutkimus.107843 Markku Lehmuskallio ja hengityksen voima https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107845 Tintti Klapuri Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 78 81 10.33345/idantutkimus.107845 Suomalaisnuorten Viipuri-merkitykset ja -muistot https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107846 Chloe Wells Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 82 86 10.33345/idantutkimus.107846 Epäröinnistä venäläisissä televisiokeskusteluissa https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107847 Hanna Laitinen Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 87 92 10.33345/idantutkimus.107847 Monipuolinen tietokirja Neuvostoliiton turismista https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107848 Pia Koivunen Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 93 95 10.33345/idantutkimus.107848 Pohjoisen luostarin jatkuvuu https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107849 Karina Lukin Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 95 97 10.33345/idantutkimus.107849 Elämä on toisaalla https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107850 Tintti Klapuri Anni Lappela Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 97 98 10.33345/idantutkimus.107850 Aleksanteri-konferenssi 2021 call for papers https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107851 Kaarina Aitamurto Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 99 99 10.33345/idantutkimus.107851 Abstracts in English https://journal.fi/idantutkimus/article/view/107852 Mika Perkiömäki Karina Lukin Arja Rosenholm Elena Trubina Eeva Kuikka Copyright (c) 2021-04-15 2021-04-15 28 1 100 101 10.33345/idantutkimus.107852