Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus <p>Idäntutkimus on ainoa Suomessa ilmestyvä Venäjän ja itäisen Euroopan kysymyksiä käsittelevä tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa tuhtina tietopakettina, jossa tutkijat ja muut alan asiantuntijat lähestyvät lehden teemaa tieteellisissä artikkeleissa, kolumneissa, esseissä ja kirja-arvosteluissa.</p> <p>Lehden julkaisut ovat avoimesti saatavilla 6 kk viiveajan jälkeen.</p> fi-FI mika.perkiomaki@helsinki.fi (Mika Perkiömäki) jari.v.parkkinen@jyu.fi (Jari Parkkinen) ke, 22 kesä 2022 13:32:04 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Ikääntyvät venäjänkieliset ja ylirajainen terveyspalveluiden käyttö https://journal.fi/idantutkimus/article/view/114477 <p>Tutkimme Suomessa asuvien ikääntyvien venäjänkielisten ylirajaista terveyspalvelujen käyttöä ja käytön syitä. Analysoimme vuonna 2019 kerättyä CHARM-kyselyaineistoa ja syvennämme tuloksia haastatteluaineiston temaattisen analyysin avulla. Lähes 30 prosenttia yli 50-vuotiaista Suomessa asuvista venäjänkielisistä oli käynyt kyselyä edeltävän vuoden aikana Suomen ulkopuolella lääkärissä. Ulkomailla lääkärissä käynti oli yleisempää naisilla, työttömillä, korkeasti koulutetuilla sekä vastaajilla, joiden kotitalouden nettotulot olivat yli 2 500 euroa kuukaudessa. Kansalaisuus jossain muussa maassa kuin Suomessa lisäsi käytön todennäköisyyttä ja pidempi asumisaika Suomessa puolestaan vähensi sitä. Eläminen kroonisen sairauden kanssa sekä täyttämätön hoidontarve olivat yhteydessä ylirajaiseen palveluiden käyttöön. Kyselyaineistossa tärkeimmiksi syiksi palveluiden ylirajaiselle käytölle nousivat halvempi hinta, nopeampi hoitoon pääsy ja omankieliset palvelut. Haastatteluaineistossa esiintyivät nämä samat syyt, mutta esiin nousivat myös koetut pettymykset suomalaisessa terveydenhuollossa. Tulokset osoittavat, että ikääntyvät venäjänkieliset kohtaavat monenlaisia esteitä hoitoon pääsylle ja toimivalle hoidolle Suomessa. Sivuutetuksi tulemisen kokemukset ja väärinymmärrykset voivat johtaa avun hakemiseen Suomen ulkopuolelta. Terveyspalvelujen laatua ja saavutettavuutta tulisi kehittää vastaamaan moninaistuvan ikääntyvän väestön tarpeita.</p> <p> </p> <p>In this article, we examine the transnational use of health services and the reasons given for their use by older Russian-speaking migrants living in Finland. We analyse the CHARM survey data collected in 2019, and elaborate the results with thematic analysis of the interview data. Almost 30 per cent of Russian-speakers over the age of 50 living in Finland had seen a doctor outside Finland in the year before the survey. Visiting a doctor abroad was more common among women, the unemployed, the highly educated and respondents with a net household income of more than 2,500 euros per month. Having citizenship in a country other than Finland increased the likelihood of use and having a longer period of residence in Finland reduced it. People living with a chronic illness and those who had an unmet need for care used more health services abroad. In the survey data, the main reasons for the cross-border use of services were cheaper prices, faster access to treatment and the delivery of services in one’s own language. These same reasons appeared in the interview material, but the interviewees also mentioned perceived disappointments with Finnish health care. The results show that older Russian-speakers face a variety of barriers to accessing and navigating care in Finland. Experiences of misunderstanding and of being ignored can lead to seeking help from outside Finland. The quality and accessibility of health services should be developed to meet the needs of a diversifying ageing population.</p> Laura Kemppainen, Veera Koskinen, Nuriiar Safarov, Sirpa Wrede, Antero Olakivi, Anne Kouvonen Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/114477 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 ”Kansainvälisyys on asenne jokapäiväisessä elämässä” https://journal.fi/idantutkimus/article/view/112848 <p>Viimeisten vuosikymmenien aikana korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on määrittänyt korkeakoulujen kehitystä kaikkialla maailmassa ja siitä on tullut myös merkittävä tutkimusaihe. Aiemman tutkimuksen perusteella korkeakoulutuksen kansainvälistymistä voi pitää monisyisenä ja ristiriitaisena prosessina. Tässä artikkelissa lähestyn kansainvälistymistä opiskelijanäkökulmasta tutkimalla suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä kansainvälistymisestä. Valikoin tutkittaviksi Venäjän ja itäisen Euroopan valtakunnallisten asiantuntijaopintojen (VIExpert) suorittajat, koska aluetutkimusta on pidetty yhtenä esimerkkinä kansainvälistymisestä jo vuosikymmenien ajan. Toteutin tutkimuksen avoimista kysymyksistä koostuvan verkkokyselyn avulla. Aineiston analyysissä käytin lähilukua. Tutkimus osoittaa, miten kansainvälistymisen määrittelyssä tärkeinä tekijöinä näyttäytyvät kielet sekä Suomesta että Suomeen suuntaava akateeminen liikkuvuus. Kieliin ja liikkuvuuteen keskittyvän näkökulman haastaa näkemys, jonka mukaan korkeakoulutuksen kansainvälistyminen koskee kaikkea opetuksen sisältöä sekä yliopistojen akateemista henkilökuntaa ja kaikkia opiskelijoita. Näin opiskelijoiden näkemyksessä korostuu myös kansainvälistymisen jokapäiväisyys, joka samalla häivyttää näkyvistä kansainvälistymisen taustalla vaikuttavat toimijat.</p> <p> </p> <p>Over the past decades, internationalisation has become one of the key issues in higher education. Respectively, the topic has gained prominence as a subject of academic research. According to various studies, the internationalisation of higher education is a multifaceted and controversial process. In this article, internationalisation is approached from student perspective. The empirical data were gathered among the students of Expertise in Russian and Eastern European Studies (ExpREES). The data were gathered by an e-survey made up of open questions. Close reading was used to analyse the data. According to the results, students frame both languages and academic mobility as core issues of internationalisation and challenge their special role by emphasising that internationalisation concerns all curricula as well as all academic staff and students. Hereby, internationalisation is dealt with as an inherent part of everyday academic life, whilst the various actors behind the policy of internationalisation and their impact on the internationalisation process become blurred.</p> Sigrid Kaasik-Krogerus Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/112848 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Ylirajaiset traumakulttuurit ja Sofi Oksasen Puhdistus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/113904 <p>Tutkin artikkelissani Sofi Oksasen <em>Puhdistusta </em>(2008) ylirajaisen traumakulttuurin näkökulmasta. Keskittyessään Viron lähihistoriaan ja eri sukupolville periytyvän tahallisen ja tahattoman unohtamisen taakkaan <em>Puhdistus </em>tuo esiin Suomessa vähemmälle huomiolle jääneitä Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan traumahistorioita. Tutkin <em>Puhdistusta </em>sekä vastaanoton että teosanalyysin kannalta. Niiden lisäksi nostan esiin kirjailijan roolin yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Hyödynnän artikkelissa muisti- ja traumatutkimuksen, ylirajaisuuden tutkimuksen sekä postkoloniaalisen tutkimuksen tuoreimpia näkökulmia. Aluksi kartoitan Itä-Euroopan ylirajaista muisti- ja traumakulttuurien kenttää historioitsija Timothy Snyderin tappotanner-käsitteen (<em>Bloodlands</em>) avulla sekä sijoitan Oksasen ”Gulag-kirjallisuuden” kenttään. Sen jälkeen tarkastelen Oksasta traumakulttuurin kierrättäjänä, joka on julkisissa rooleissa, kirjailijana, kustantajana ja historioitsijana, tuottanut ylirajaista kulttuurista muistia. Käsittelen myös <em>Puhdistuksen </em>herättämää keskustelua muistojen kansallisesta omistusoikeudesta Suomessa ja Virossa. Artikkelini osoittaa, että Oksanen on traumahistorioiden kierrättäjänä ja kansallista lähtökohtaa purkavalla otteellaan hämmentänyt keskustelua kirjallisuudesta historian tuottajana.</p> <p> </p> <p>In this article, I will study the work of the Finnish-Estonian writer Sofi Oksanen by concentrating on her internationally acclaimed novel, <em>Purge</em> (2008). In Finland, the novel raises the question of the burden of remembering in post-Soviet and Eastern Europe trauma histories in the spirit of new global memory studies, where memories are considered to transfer different social constellations and political contexts. In the article, I study Oksanen’s novel and its reception by bringing together the most recent discussions of trauma theory, transborder studies and postcolonial studies. First, I chart the field of transborder trauma cultures by using Timothy Snyder’s concept of the Bloodlands – by which he refers to the area of Eastern Europe whose populations were subjected to Soviet, Nazi and then again Soviet genocidal practices. Secondly, I discuss Oksanen as a cultural agent, who has dedicated much of her versatile cultural agency to mediating the memory of the 20th-century Soviet terror in Estonia to the Finnish and international public – as a writer, publisher and editor. The analysis of the novel and its reception in both Finland and Estonia enables us to look at Oksanen’s ways of engaging in the debates concerning memory and historical knowledge from a transcultural perspective.</p> Riitta Jytilä Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/113904 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Suojärveläisten ylirajaiset suhteet 1930-luvun Neuvostoliitossa https://journal.fi/idantutkimus/article/view/113912 <p>Tämä artikkeli analysoi 1930-luvulla Suojärveltä Neuvostoliittoon lähteneiden laittomien maahanmuuttajien eli loikkareiden ylirajaisia suhteita ja niiden merkitystä heidän kohtalolleen Gulag-järjestelmässä. Tutkimus perustuu loikkareiden lähettämiin kirjeisiin, jotka on koottu Etsivän keskuspoliisin Sortavalan alaosaston kokoelmaan. Artikkelissa lähestytään suojärveläisten ylirajaisten suhteiden merkitystä tiedonvälityksen, avunannon ja kansalaisuuden kautta. Tutkimus tuo esille sen, kuinka tiedon sisältö sekä ylirajaisen ja rahallisen avun suunta muuttuivat suojärveläisten suhteissa, kun he joutuivat Gulag-järjestelmän piiriin. Lisäksi tutkimus tuo esille suojärveläisten erilaiset selviämisstrategiat sekä Suomen ja Neuvostoliiton kansalaisuuden merkityksen ylirajaisten suhteiden ylläpitämiseksi.</p> <p> </p> <p>This article analyses transnational relations between illegal immigrants from Suojärvi and their relatives and friends in Finland in the 1930s. The article analyses the impact of these relations in their lives in the Soviet Union and in the Gulag system. The article is based on a study of letters which the people from Suojärvi sent from the Soviet Union. The letters, which are part of the archival collection of the Finnish state police, are analysed through three different aspects: information, aid and citizenship. The study of these letters reveals that the content of information as well as the direction of transnational and financial assistance changed in the Gulag system. It also reveals different survival strategies that the people from Suojärvi adopted and the meaning of citizenship in maintaining transnational relations.</p> Ira Jänis-Isokangas Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/113912 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Abstracts in English https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119850 Laura Kemppainen, Veera Koskinen, Nuriiar Safarov, Antero Olakivi, Sirpa Wrede, Anne Kouvonen, Sigrid Kaasik-Krogerus, Riitta Jytilä, Ira Jänis-Isokangas Copyright (c) 2022 https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119850 ke, 15 kesä 2022 00:00:00 +0300 Transihmisyys Balkanilla https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119849 Aleksandar Crnogorac, Dragana Cvetanović Copyright (c) 2022 https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119849 ke, 15 kesä 2022 00:00:00 +0300 Ketkä olivat ”uuden ajattelun” takana? https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119477 Vesa Oittinen Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119477 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Fenja - varkaiden jargon https://journal.fi/idantutkimus/article/view/116473 Ossi Granat Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/116473 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Rajojen ylityksiä hyvässä ja pahassa https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119572 Mika Perkiömäki Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119572 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Diskursiivinen venäläisyys transnationaalissa mediatilassa https://journal.fi/idantutkimus/article/view/115762 Teemu Oivo Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/115762 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Viron neuvostoaika 2010-luvun silmin https://journal.fi/idantutkimus/article/view/117868 Wiivi-Maria Jouttijärvi Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/117868 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Venäjän ja Valko-Venäjän tutkijoiden keskustelutilaisuus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/116535 Igor Mikeshin; Kersti Tainio Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/116535 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300 Kirjallisuussuhteiden alkutaipaleella https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119458 Tomi Huttunen Copyright (c) 2022 Idäntutkimus https://journal.fi/idantutkimus/article/view/119458 ke, 22 kesä 2022 00:00:00 +0300