Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Kirjoittajan ohjeet

Vuosikirjan toimituskunta käyttää Microsoft Word -tekstinkäsittelyohjelmaa, joten lehteen tarkoitetut kirjoitukset tulee lähettää muokattavissa olevina .doc- tai .docx-tiedostoina. Jos kirjoittajalla on käytössään joku muu tekstinkäsittelyohjelma, tulee kirjoitus toimittaa toimituskunnalle rtf-tiedostona (Rich Text Format). Kun kirjoittaja on lähettänyt tekstinsä toimituskunnalle, se ei enää ota vastaan uutta tiedostoa. Mikäli kirjoittaja katsoo, että esimerkiksi pieni muutos (lisäys, korjaus tms.) on välttämätön, kirjoittajan tulee ottaa yhteyttä toimituskuntaan sopiakseen menettelytavasta, jolla muutos tehdään. Toimituskunta tarvittaessa neuvoo kirjoittajaa henkilökohtaisesti ja tekee tarvittaessa tekniset muokkaukset tekstiin. Toimituskunta myös tarkastaa kieliopin.  

Asetukset ja tyylit

Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä, sisennyksiä ja kappaleiden tasauksia ei pidä tehdä. Kursivointia käytetään 1) julkaisujen nimissä (Genos, Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja) 2) vieraskielisissä ilmaisuissa (de facto) sekä 3) sukutauluissa päähenkilön puolison ja lasten nimissä. Lihavointia käytetään ainoastaan sukutaulujen päähenkilöiden nimissä. Leipätekstissä lihavointia ei käytetä lainkaan. Numeroiden (4–5) ja vuosilukujen (2004–2005) välissä käytetään puolipitkää viivaa (ajatusviiva, n-dash). Sarkainten, sisennysten ja tavutuksen ja otsikkotyylien käyttöä on vältettävä.  

Viitteet ja lähteet

Käsikirjoitusvaiheessa kirjoittajan tulee käyttää alaviitteitä (engl. Word-ohjelmassa footnotes). Taittovaiheessa toimituskunta muuttaa alaviitteet loppuviitteiksi, joka on varsinaisen julkaisun viittausformaatti. Viite merkitään:

  1. a) pääsääntöisesti lauseen loppuun pisteen jälkeen. (Koko kappaleen lopussa

pisteen jälkeen oleva viite viittaa koko edeltävään kappaleeseen.)

  1. b) keskelle lausetta yksittäisen sanan perään ainoastaan silloin, kun se viittaa

kyseiseen sanaan, termiin, tapahtumaan, ilmiöön tms. Kirjoittaja voi antaa viitteissä myös sellaista lisätietoa, joka syystä tai toisesta ei sovi leipätekstiin; on suositeltavaa laatia leipätekstistä mahdollisimman helppolukuista ja siirtää toissijainen aineisto viitteisiin.  

  1. a) Kirjallisuusviitteet

Kirjallisuuteen perustuvissa viitteissä käytetään kirjoittajan/toimittajan sukunimeä ja teoksen painovuotta. Kun viitataan teoksen tiettyyn kohtaan, tulee mainita kaksoispisteenjälkeen myös ao. sivu.

1) Virtaranta 1961: 55–66.

2) Huurre & Vahtola 1992: 48.

3) Mäkelä ym. 2003: 33–67; ym.-merkintää käytetään, kun kirjoittajia on enemmän kuin kaksi.  

Kun teoksen kirjoittajaa tai toimittajaa ei ole mainittu, viitataan siihen kirjan nimellä, joka kursivoidaan:

Todistuskappaleita Suomen historiaan II 1898, 55–102.  

Sukututkimuksessa usein käytetyistä lähdejulkaisuista voidaan viitteissä käyttää vakiintuneita lyhenteitä (esim. FMU, REA). Viitteissä lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (;).  

  1. b) Arkistoviitteet

Arkistoviitteen perusrakenne on seuraava:

1) säilyttävä arkisto

2) arkistonmuodostaja

3) sarjataso (tarvittaessa myös signumi)

4) asiakirja

5) sivunumero  

Esimerkiksi: KA Militaria 433, Hämeen läänin jalkaväkirykmentti, Pääkatselmusrulla 1738: 57. TKA Turun raastuvanoikeus, Perukirjat 1796: nro 34.

KA Ilomantsin kihlakunnan kruununvoudin arkisto, Cb:7 Katselmuspöytäkirjat 1796–1797: 20.6.1796.

KA Ansioluettelokokoelma, Adolf Fredrik Neiglickin ansioluettelo 1841. KA Kiteen seurakunnan arkisto, IAa:1 Piispantarkastusten pöytäkirjat: 31.1.1683.

KA Karkun SAY (kokoonpanoluettelo) 1600–1619: 58.  

Seuraavien kotimaisten aineistojen kohdalla noudatetaan kevyempää viittausjärjestelmää:

Voudin- ja läänintilit: KA 9271:236.

Tuomiokirjat: KA Uudenkaarlepyyn raastuvanoikeus 5.2.1690: 25–28. KA Ilmajoen käräjät 16.8.1794: 126–126v.  

Arkistonmuodostajista, sarjoista ja asiakirjoista käytetään niiden oikeita arkistoluetteloissa esiintyviä nimiä. Muut kuin suomenkieliset nimet voidaan lisäksi kääntää sulkuihin artikkelin kielelle.

Arkistoaineiston lähdeviitteissä viitataan aina alkuperäiseen aineistoon, ei puhtaaksikirjoitettuihin kopioihin, mikrojäljenteisiin tai digitoituihin aineistoihin. Kotimaisissa arkistoissa säilytettäviin aineistoihin viitattaessa fyysinen jäljenne (useimmiten mikrofilmi tai -kortti) ilmoitetaan ainoastaan poikkeustapauksissa, esimerkiksi kun on havaittu virhe mikrofilmiluettelossa.

Erityisesti ulkomaisissa arkistoissa säilytettäviin lähteisiin viitattaessa on huolehdittava, että lukijalle annetaan täydelliset tiedot aineiston löytämiseksi. Kun lähteenä on käytetty ulkomaisessa arkistossa säilytettävää aineistoa, joka on käytettävissä fyysisenä jäljenteenä suomalaisissa yleisarkistoissa, jäljenteen numero ilmoitetaan viitteen lopuksi suluissa.  

  1. c) Internet-lähteet

Internet-lähteiden (esim. tietokannat tai verkkosivustot, joiden sisältämä aineisto on saatavana ainoastaan verkosta – ei siis esimerkiksi Digitaaliarkiston aineistot) osoitteet merkitään viitteisiin. Mikäli lähteellä ei ole selkeästi havaittavaa nimeä, voi kirjoittaja nimetä lähteen itse ja käyttää nimeä tekstissä tai viitteissä. Internet-lähteen merkitsemisen esimerkkejä:

  1. Yle Elävä arkisto: Sisällissota 1918 – punaiset muistot.
  1. Museoiden luettelointiohje.

 Lähdeluettelo

Artikkelikäsikirjoituksen loppuun laaditaan lähdeluettelo, joka voi koostua erilaisista osioista. Jos artikkelissa on käytetty arkistolähteitä, niistä laaditaan järjestyksessä ensimmäiseksi erillinen lähdeluettelo (”Arkistolähteet”), jossa viitteissä käytetyt arkiston lyhenteet kirjoitetaan auki.

Esimerkkejä arkistolähteiden kirjaamistavoista:   Kansallisarkisto (KA) Läänintilit. 7208, Turun läänin maakirja 1641 Riksarkivet Tukholma (SE/RA) Ämnessamlingar, Personhistoria Biografica 1500t–1800t.  

Käytetyistä verkkolähteistä (www) laaditaan myös erillinen luettelo (”Verkkolähteet”) osoite ja viittauspäivämäärä mukaan sisällyttäen. Sen sijaan sähköisessä muodossa oleva tutkimuskirjallisuus ja sähköisessä muodossa käytetty alkuperäinen fyysinen arkistoaineisto sijoitetaan osioihin Kirjallisuus tai Arkistolähteet. Esimerkkejä verkkolähteiden kirjaamistavoista:

1) Yle Elävä arkisto: Sisällissota 1918 – punaiset muistot. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/05/sisallissota-1918-punaiset-muistot> (luettu 14.4.2018). 2) Museoiden luettelointiohje. <https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja ohjeet/museoalan-kehittäminen> (luettu 18.5.2018).  

Kirjallisuudesta (sisältäen tutkimuskirjallisuuden, lähdejulkaisut, painetut lähteet ja esim. matrikkelit) laaditaan lähdeluettelon loppuun erillinen luettelo (“Kirjallisuusluettelo”). Teoksista mainitaan:

1) kirjoittajan/kirjoittajien/toimittajan/toimittajien nimet

2) julkaisuvuosi

3) artikkelin/teoksen nimi

4) artikkelin kyseessä ollen sivunumerot

5) sarja, jossa teos on julkaistu

6) kustantajan kotipaikka (Huom.! Kustantajan kotipaikka on eri asia kuin painopaikka.)

7) kustantaja   Verkosta löytyvän artikkelin tai teoksen verkko-osoitteen jälkeen merkitään viittauspäivämäärä paitsi niissä tapauksissa, joissa lähteellä on pysyvä osoite (esim. doi-numero).

Esimerkkejä: Falck, Henrik 1993: Den tavastländska släkten Willand. Genealogiska Samfundet i Finlands Årsbok 43, 59–102. Helsingfors: Genealogiska Samfundet i Finland.

Heino, Ulla 2009: Kauppaneuvos Lars Sacklén (1724–1795). Kansallisbiografia- verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: SKS. Verkkojulkaisu <http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=7> (luettu 16.9.2020).

Katajala, Kimmo (toim.) 1995: Manaajista maalaisaateliin. Tulkintoja toisesta historian, antropologian ja maantieteen välimaastossa. Helsinki: SKS.

Laitinen, Vilho, Evert Lappalainen & Kauko Kyyrö (toim.) 1955: Heinjoki. Kertomuksia ja kuvia Heinjoen pitäjästä. Vihti: Heinä-säätiö.

Keskinen, Jarkko 2012: Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845. Turun yliopisto. Verkkojulkaisu <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5150-5> (luettu 1.8.2020).

Mäkinen, Anssi 2003: Viipurin läänin 1500-luvun voudintilit sukututkijan apuna. Genos 75(1): 10–21.

Rabow-Edling, Susanna 2010: From one imperial periphery to another: the experience of a governor’s wife in Russian Alaska. (Esitelmä 4). Internationella Konferensen om Ryska Amerika, Sitka 2010. Verkkojulkaisu <http://2010rac.com/papers.shtml> (luettu 12.9.2012).

Uotila, Kari 2003: Keskiajan kirkot ja linnat. Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Veijo Kaitanen, Esa Laukkanen & Kari Uotila (toim.), 366–374. Helsinki: SKS.

Valokuvaajan tekijänoikeusopas. Helsinki: Musta Taide, Finnfoto, 1998.  

Graafiset sukutaulut

Graafisten sukutaulujen (ns. viivataulun) suhteen ovat seuraavat seikat tärkeitä:

1) Sukutaululla pitää olla otsikko.

2) Se lähetetään toimituskunnalle .docx.- tai pdf. -tiedostona. Jälkimmäisessä tapauksessa on huolehdittava, että tiedosto on resoluutioltaan riittävän suuri ja että siihen ei voi tehdä muutoksia sen jälkeen, kun se on lähetetty toimituskunnalle. Suositeltavaa on, että sukututkimusartikkelin kirjoittaja laatii yhden tai useamman graafisen sukutaulun (ns. viivataulun), jotta lukija hahmottaa helpommin artikkelin sisällön. Mikäli kaavion teko ei onnistu tekstinkäsittelyohjelmalla, voi sen lähettää myös paperilla postitse tai neuvotella asiasta toimituskunnan kanssa.  

Kuvitus

Kuvat tulee toimittaa ensisijaisesti sähköisessä muodossa joko .jpg- tai .tiff -tiedostona siten, että kuva on skannattu normaalikoossaan ja se sisältää 1:1-kokoisena vähintään 300 pikseliä tuumalla (vähimmäiskoko 2 mb). Kuvien tulee siis olla painokelpoisia eli resoluutioltaan riittävän suuria. Teknisesti heikkotasoisia kuvia ei julkaista.

Kirjoittajan laatii kuviin kuvatekstit, joista käy ilmi varsinaisen kuvatekstin lisäksi kuvan lähde (kuva-arkisto, asiakirjakopion lähde, valokuvaajan nimi). Kirjoittaja vastaa kuvien käyttöoikeudesta. Kirjoittaja voi merkitä artikkeliin ehdotuksensa kuvan sijaintipaikasta.

Toimituskunta varaa oikeuden ratkaista kuvan sijoittelu. Toimituskunta neuvoo tarvittaessa kuviin liittyvissä kysymyksissä.  

Sukutaulu-malli

Roomalainen numerointi kertoo sukupolvien määrän. Sukutauluissa edetään siten, että ensiksi käsitellään kantavanhempien vanhimman lapsen jälkeläiset ja sen jälkeen siirrytään käsittelemään seuraavaksi vanhimman lapsen jälkeläiset jne. Puolison edelliset ja tulevat puolisot merkitään alaviitteeseen. Mallia kannattaa ottaa aiemmin ilmestyneistä Genoksista. Huomaa, mitkä nimet on kirjoitettava kursiivilla ja mitkä lihavoidulla sekä sukutaulun rakenne.  

Taulu 7 IV Julius Pentinpoika Knaapila (taulusta 3), s. n. 1683 Pälkäneellä, haud. 28.4.1728 Pälkäneellä. Pälkäneen Kirvun Knaapila I:n rusthollari 1707–1728. – Puoliso 1) Maria, haud. 1723 Pälkäneellä. –Puoliso 2) 27.12.1723 Pälkäneellä Sofia Tuomaantytär Kirvusta, s. n. 1702, k. 11.9.1762 Pälkäneellä. Piti taloa vuonna 1729.[1] V Lapsia (kaikki s. Pälkäneellä)

  1. Pentti kast. 15.8.1711. Taulu 8.
  1. Poikalapsi, haud. 29.6.1716.
  1. Johannes, kast. 27.12.1717, haud. 31.5.1724 Pälkäneellä.
  1. Matti kast. 24.2.1721 Pälkäneellä, mainitaan Knaapilassa 1744–1750. Taulu 9.
  1. Liisa s. 29.9.1724. Taulu 10.
  1. Kaisa s. 25.9.1727. Taulu 11.

Mikäli syntyneiden luettelossa on syntymäaika ja kastepäivä, niin tauluun otetaan syntymäpäivä. Mikäli on merkitty vain kastepäivä, niin silloin otetaan se. Oheisessa tapauksessa syntymäpäivää ei ole aina merkitty, koska syntyneiden luettelosta löytyi vain kastepäivä. Eri sukututkimusohjelmilla tulostetut sukutaulut eivät kelpaa sellaisenaan, vaan ne on kirjoitettava uudelleen Word-tekstinkäsittelyohjelmalla (ilman muotoiluja).  

 

Anvisningar för utforming och inlämning av material

Redaktionen för årsboken använder ordbehandlingsprogrammet Microsoft Word. Manuskript avsedda för publikation ska därför skickas in som redigerbara filer i formatet .doc eller .docx. Om författaren använder ett annat ordbehandlingsprogram ska manuskriptet skickas till redaktionen som en rtf-fil (Rich Text Format).

Efter att författaren har skickat sitt manuskript till redaktionen tas ingen ny version av filen emot. Om författaren anser att en mindre ändring, såsom ett tillägg eller en korrigering, är nödvändig, ska författaren kontakta redaktionen för att komma överens om hur ändringen ska genomföras.

Redaktionen ger vid behov personlig rådgivning till författaren och utför tekniska redigeringar av texten när så krävs. Redaktionen granskar även språk och grammatik.

Inställningar och stilar

Stycken skiljs åt med en tom rad. Indrag och justeringar av stycken ska inte användas.

Kursivering används för:

  1. publikationers namn (Genos, Genealogiska Samfundet i Finlands Årsbok);
  2. främmande uttryck (de facto);
  3. namn på huvudpersonens make/maka och barn i släkttabeller.

Fetstil används endast för huvudpersonernas namn i släkttabeller. I brödtext används fetstil inte alls.

Mellan tal (4–5) och årtal (2004–2005) används tankstreck av typen en-dash (–).

Noter och källhänvisningar

I manuskriptstadiet ska författaren använda fotnoter (eng. footnotes i Word). Under ombrytnings- och layoutarbetet omvandlar redaktionen fotnoterna till slutnoter, vilket är publikationens egentliga hänvisningsformat.

En hänvisning placeras:

a) i regel i slutet av meningen, efter punkten. (En hänvisning som står efter punkten i slutet av ett stycke avser hela det föregående stycket.)

b) mitt i en mening, direkt efter ett enskilt ord, endast när hänvisningen gäller just detta ord, denna term, händelse eller företeelse.

Författaren kan i noterna även ge kompletterande information som av någon anledning inte lämpar sig för brödtexten. Det rekommenderas att hålla brödtexten så lättläst som möjligt och flytta sekundärt material till noterna.

a) Litteraturhänvisningar

I hänvisningar till litteratur används författarens eller redaktörens efternamn och verkets utgivningsår. Om hänvisningen gäller en specifik passage ska även sidnummer anges efter kolon.

Exempel:

  1. Virtaranta 1961: 55–66.
  2. Huurre & Vahtola 1992: 48.
  3. Mäkelä m.fl. 2003: 33–67. Förkortningen m.fl. används när det finns fler än två författare.

Om verkets författare eller redaktör inte anges hänvisas till verket genom dess titel, som kursiveras:

Tositekappaleita Suomen historiaan II 1898, 55–102.

För källpublikationer som ofta används inom släktforskning kan etablerade förkortningar användas i hänvisningar (t.ex. FMU, REA).

Flera källor i samma hänvisning skiljs åt med semikolon (;).

b) Arkivhänvisningar

Grundstrukturen för en arkivhänvisning är följande:

  1. förvaringsarkiv
  2. arkivbildare
  3. serienivå (vid behov även signum)
  4. dokument
  5. sidnummer

Exempel:

  • KA Militaria 433, Tavastehus läns infanteriregemente, Generalmönsterrulla 1738: 57.
  • TKA Åbo rådstuvurätt, Bouppteckningar 1796: nr 34.
  • KA Arkivet för kronofogden i Ilomants härad, Cb:7 Syneprotokoll 1796–1797: 20.6.1796.
  • KA Meritförteckningssamlingen, Adolf Fredrik Neiglicks meritförteckning 1841.
  • KA Kides församlings arkiv, IAa:1 Protokoll över biskopsvisitationer: 31.1.1683.
  • KA Karkku SAY (jordeboksregister) 1600–1619: 58.

För följande inhemska material används ett förenklat hänvisningssystem:

Fogde- och länsräkenskaper:

  • KA 9271:236.

Domböcker:

  • KA Nykarleby rådstuvurätt 5.2.1690: 25–28.
  • KA Ilmola ting 16.8.1794: 126–126v.

För arkivbildare, serier och handlingar används de officiella benämningar som förekommer i arkivförteckningarna. Namn på andra språk än artikelns språk kan dessutom översättas inom parentes.

I källhänvisningar till arkivmaterial hänvisas alltid till originalmaterialet, inte till avskrifter, mikrofilmskopior eller digitaliserade versioner.

Vid hänvisningar till material som förvaras i inhemska arkiv anges den fysiska reproduktionen (vanligen mikrofilm eller mikrokort) endast i undantagsfall, exempelvis då ett fel har konstaterats i mikrofilmsförteckningen.

Särskilt vid hänvisningar till källor som förvaras i utländska arkiv ska man säkerställa att läsaren får tillräckliga uppgifter för att kunna återfinna materialet. Om källan utgörs av material från ett utländskt arkiv som finns tillgängligt som fysisk reproduktion i finländska allmänna arkiv, anges reproduktionsnumret inom parentes i slutet av hänvisningen.

c) Källor på internet

Internetkällor (t.ex. databaser eller webbplatser vars material endast finns tillgängligt på nätet, dock inte exempelvis material i Digitalarkivet) anges med webbadress i hänvisningarna.

Om källan saknar en tydlig titel kan författaren själv ge den ett namn och använda detta i texten eller i hänvisningarna.

Exempel på hänvisningar till internetkällor:

  1. Yle Elävä arkisto: Inbördeskriget 1918 – de röda minnena.
  2. Museernas katalogiseringsanvisning.

Källförteckning

I slutet av artikelmanuskriptet ska en källförteckning upprättas. Den kan bestå av flera olika avsnitt.

Om artikeln använder arkivkällor ska dessa redovisas först i en separat förteckning (”Arkivkällor”), där de arkivförkortningar som används i hänvisningarna skrivs ut i sin helhet.

Exempel:

Riksarkivet (KA)

Landskapsräkenskaper.

7208, Åbo läns jordebok 1641.

Riksarkivet, Stockholm (SE/RA)

Ämnessamlingar, Personhistoria.

Biografica 1500-tal–1800-tal.

Även använda nätkällor (www) ska samlas i en separat förteckning (”Nätkällor”) med webbadress och datum för åtkomst.

Elektroniskt publicerad forskningslitteratur samt ursprungligt fysiskt arkivmaterial som använts i elektronisk form placeras däremot under avsnitten Litteratur eller Arkivkällor.

Exempel:

  1. Yle Elävä arkisto: Inbördeskriget 1918 – de röda minnena. <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/05/sisallissota-1918-punaiset-muistot> (läst 14.4.2018).

  2. Museernas katalogiseringsanvisning. <https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/museoalan-kehittäminen> (läst 18.5.2018).

Från litteraturen (inklusive forskningslitteratur, källpublikationer, tryckta källor och exempelvis matriklar) upprättas en separat förteckning (”Litteraturförteckning”) sist i källförteckningen.

För varje verk anges:

  1. författarens/författarnas/redaktörens/redaktörernas namn
  2. utgivningsår
  3. artikelns eller verkets titel
  4. sidnummer (för artiklar)
  5. serie där verket publicerats
  6. förlagsort (obs! inte samma sak som tryckort)
  7. förlag

Efter webbadressen till en artikel eller ett verk som finns tillgängligt på nätet anges datum för åtkomst, utom i de fall då källan har en permanent identifierare (t.ex. DOI).

Exempel:

Falck, Henrik 1993: Den tavastländska släkten Willand. Genealogiska Samfundet i Finlands Årsbok 43, 59–102. Helsingfors: Genealogiska Samfundet i Finland.

Heino, Ulla 2009: Kauppaneuvos Lars Sacklén (1724–1795). Kansallisbiografia, nätpublikation. Studia Biographica 4. Helsingfors: SKS. Nätpublikation <http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=7> (läst 16.9.2020).

Katajala, Kimmo (red.) 1995: Manaajista maalaisaateliin. Tulkintoja toisesta historian, antropologian ja maantieteen välimaastossa.Helsingfors: SKS.

Laitinen, Vilho, Evert Lappalainen & Kauko Kyyrö (red.) 1955: Heinjoki. Kertomuksia ja kuvia Heinjoen pitäjästä. Vichtis: Heinä-säätiö.

Keskinen, Jarkko 2012: Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845. Åbo universitet. Nätpublikation <http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5150-5> (läst 1.8.2020).

Mäkinen, Anssi 2003: Viipurin läänin 1500-luvun voudintilit sukututkijan apuna. Genos 75(1): 10–21.

Rabow-Edling, Susanna 2010: From one imperial periphery to another: the experience of a governor’s wife in Russian Alaska. (Föredrag 4). Internationella Konferensen om Ryska Amerika, Sitka 2010. Nätpublikation <http://2010rac.com/papers.shtml> (läst 12.9.2012).

Uotila, Kari 2003: Keskiajan kirkot ja linnat. Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. I Veijo Kaitanen, Esa Laukkanen & Kari Uotila (red.), 366–374. Helsingfors: SKS.

Valokuvaajan tekijänoikeusopas. Helsingfors: Musta Taide, Finnfoto, 1998.

Grafiska släkttabeller

När det gäller grafiska släkttabeller (s.k. linjetabeller) är följande aspekter viktiga:

  1. Släkttabellen ska ha en rubrik.
  2. Den ska skickas till redaktionen som en .docx- eller pdf-fil. I det senare fallet ska man säkerställa att filen har tillräckligt hög upplösning och att inga ändringar kan göras i den efter att den har skickats till redaktionen.

Det rekommenderas att författaren till en släktforskningsartikel upprättar en eller flera grafiska släkttabeller (s.k. linjetabeller), så att läsaren lättare kan få en överblick över artikelns innehåll. Om det inte är möjligt att skapa diagrammet i ett ordbehandlingsprogram kan det också skickas på papper per post eller diskuteras med redaktionen.

Illustration

Bilder ska i första hand lämnas in i elektroniskt format som .jpg- eller .tiff-filer. Bilden ska vara skannad i sin originalstorlek och innehålla minst 300 pixlar per tum i skala 1:1 (minsta filstorlek 2 MB). Bilderna ska således vara tryckfärdiga och ha tillräckligt hög upplösning. Tekniskt undermåliga bilder publiceras inte.

Författaren ska utarbeta bildtexter till bilderna. Förutom själva bildtexten ska bildens källa anges (bildarkiv, källa till dokumentkopia, fotografens namn). Författaren ansvarar för att nödvändiga rättigheter till bilderna finns.

Författaren kan i artikeln ange önskemål om var en bild ska placeras. Redaktionen förbehåller sig rätten att avgöra den slutliga placeringen av bilderna.

Redaktionen ger vid behov råd i frågor som gäller illustration.

 Modell för släkttabeller

Den romerska numreringen anger generationernas antal. I släkttabellerna går man tillväga så att man först behandlar ättlingarna till stamföräldrarnas äldsta barn och därefter ättlingarna till det näst äldsta barnet osv. Tidigare och senare makar till en make eller maka anges i en fotnot.

Det lönar sig att använda tidigare utgivna nummer av Genos som modell. Observera vilka namn som ska skrivas kursivt respektive med fetstil samt släkttabellens struktur.

Tabell 7

IV Julius Pentinpoika Knaapila (från tabell 3), f. ca 1683 i Pälkäne, begr. 28.4.1728 i Pälkäne. Rusthållare på Kirvu Knaapila I i Pälkäne 1707–1728.

– Maka 1) Maria, begr. 1723 i Pälkäne.

– Maka 2) 27.12.1723 i Pälkäne Sofia Tuomaantytär från Kirvu, f. ca 1702, d. 11.9.1762 i Pälkäne. Brukade hemmanet år 1729.[1]

V Barn (samtliga födda i Pälkäne)

  1. Pentti, döpt 15.8.1711. Tabell 8.
  2. Son, begr. 29.6.1716.
  3. Johannes, döpt 27.12.1717, begr. 31.5.1724 i Pälkäne.
  4. Matti, döpt 24.2.1721 i Pälkäne, omnämnd i Knaapila 1744–1750. Tabell 9.
  5. Liisa, f. 29.9.1724. Tabell 10.
  6. Kaisa, f. 25.9.1727. Tabell 11.

Om födelsebokföringen innehåller både födelsedatum och dopdatum ska födelsedatumet användas i tabellen. Om endast dopdatumet har antecknats används detta. I exemplet ovan har födelsedatum inte alltid angetts, eftersom endast dopdatumet kunde återfinnas i födelseregistret.

Släkttabeller som skrivits ut direkt från olika släktforskningsprogram godkänns inte i sin ursprungliga form, utan ska skrivas om i Microsoft Word (utan formateringar).

 

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kaikkien käsikirjoitusten on täytettävä seuraavat vaatimukset:

  • Käsikirjoitusta ei ole julkaistu aiemmin eikä sitä ole samanaikaisesti tarjottu arvioitavaksi toisessa lehdessä (tai tästä on annettu selitys toimittajalle osoitetuissa kommenteissa).

  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word-, RTF- tai WordPerfect-muodossa.

  • Lähteiden verkko-osoitteet (URL-osoitteet) on ilmoitettu aina, kun ne ovat saatavilla.

  • Teksti on kirjoitettu yhdellä rivivälillä, käyttäen 12 pisteen fonttia. Tekstissä käytetään kursivointia alleviivauksen sijaan (paitsi URL-osoitteissa), ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu tekstin joukkoon niille kuuluviin kohtiin eikä tekstin loppuun.

  • Teksti noudattaa lehden esittelysivulla olevissa kirjoittajaohjeissa määriteltyjä tyylillisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

  • Mikäli käsikirjoitus lähetetään lehden vertaisarvioitavaan osioon, sokkoarviointia koskevia ohjeita on noudatettu. 

Checklista för inlämning av manuskript

Alla manuskript måste uppfylla följande krav:

  • Manuskriptet har inte tidigare publicerats och är inte samtidigt under prövning hos någon annan tidskrift (eller så har en förklaring lämnats i kommentarer till redaktören).
  • Manuskriptfilen är i formatet OpenOffice, Microsoft Word, RTF eller WordPerfect.
  • URL-adresser för källor har angetts där sådana finns tillgängliga.
  • Texten är skriven med enkelt radavstånd och med 12 punkters teckenstorlek. Kursivering används i stället för understrykning (utom i URL-adresser), och alla bilder, figurer och tabeller har placerats på lämpliga ställen i den löpande texten och inte samlats i slutet av manuskriptet.
  • Texten följer de stilistiska och bibliografiska krav som anges i tidskriftens anvisningar för författare.

Tekijänoikeushuomautus

Suomen sukututkimusseuran Vuosikirja on välittömästi avoin julkaisu, joka julkaistaan Journal.fi-alustalla. Tekijällä on oikeus rinnakkaistallentaa artikkelin julkaistu versio omilla alustoillaan heti julkaisun jälkeen, ja se on mahdollisuuksien mukaan linkitettävä se alkuperäiseen julkaisuun. Vuosikirja kuuluu CC BY-NC-ND -lisenssin alaisuuteen.

Upphovsdeklaration

Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja (Genealogiska Samfundet i Finlands Årsbok) är en omedelbart öppet tillgänglig publikation som publiceras på Journal.fi-plattformen. Författaren har rätt att parallellpublicera den publicerade versionen av artikeln på egna plattformar omedelbart efter publiceringen. Om möjligt ska den parallellpublicerade versionen länkas till originalpublikationen. Årsboken publiceras under licensen CC BY-NC-ND.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.

Integritetspolicyn

Namn och e-postadresser som registreras på denna publikations webbplats används endast för denna publikations ändamål och kommer inte att användas för något annat syfte eller lämnas ut till tredje part.

Läs integritetspolicyn för Journal.fi-tjänsten.

Publikationen fungerar som gemensamt personuppgiftsansvarig för tjänsten tillsammans med Vetenskapliga samfundens delegation i enlighet med vad som beskrivs i integritetspolicyn.