Sosiaalisen median kommenttien analyysi multimodaalisesta näkökulmasta digitaalisen journalismin ja poliittisen viestinnän tutkimuksessa
DOI:
https://doi.org/10.23978/inf.111071Avainsanat:
affordanssi, digitaalinen journalismi, kommentit, multimodaalisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p25633], poliittinen viestintä [http://www.yso.fi/onto/yso/p13723], sosiaalinen media [http://www.yso.fi/onto/yso/p20774]Abstrakti
Societal discussions flow on social media platforms that are studied by researchers in multiple ways and through various kinds of data sets that are extracted from them. In the studies of these discussions, multimodality unravels the semiotic modes that are communication resources through which meanings are socially and culturally created and expressed. In addition, the viewpoint of affordances can be used for viewing the functions of social media platforms and their discussions. Furthermore, this review was conducted to better understand how social media comments are researched from the perspective of multimodality in the context of digital journalism and political communication. A systematic literature review and qualitative content analysis were used as methods. The review discovered that the studies under review were not that high in multimodality and that text as an individual mode was the most common one. Furthermore, Twitter was the most researched platform and the one where the use of modes was more thoroughly explained.
Lähdeviitteet
Bossetta, M. (2018). The Digital Architectures of Social Media: Comparing Political Campaigning on Facebook, Twitter, Instagram, and Snapchat in the 2016 U.S. Election. Journalism & Mass Communication Quarterly, 95(2), 471–496. https://doi.org/10.1177/1077699018763307
Boulianne, S. (2015). Social media use and participation: a meta-analysis of current research, Information, Communication & Society, 18(5), 524–538. https://doi.org/10.1080/1369118X.2015.1008542
boyd, d. m. (2010). Social Network Sites as Networked Publics: Affordances, Dynamics, and Implications. Teoksessa Z. Papacharissi (toim.), Networked self: Identity, community, and culture on social network sites (ss. 39–58). Routledge.
Bruns, A. (2018). Gatewatching and news curation: Journalism, social media, and the public sphere. Digital Formations, 113. Peter Lang Publishing.
Chen, G. M., & Pain, P. (2017). Normalizing Online Comments, Journalism Practice, 11(7). 876–892. https://doi.org/10.1080/17512786.2016.1205954
Debus, M., Stuckenschmidt, H., & Wessler, H. (2015). On the use of different modalities in political communication: Evidence from German election manifestos. Teoksessa J. Wildfeuer (toim.), Building bridges for multimodal research. International perspectives on theories and practices of multimodal analysis (ss. 211–225). Peter Lang.
Djonov, E., & Van Leeuwen, T. (2018). Social media as semiotic technology and social practice: the case of ResearchGate’s design and its potential to transform social practice. Social Semiotics, 28(5), 641–664. https://doi.org/10.1080/10350330.2018.1504715
Haasio, A., Mattila, M., Ojanperä, A., & Kannasto, E. (2018). Terrori-isku tiedontarpeiden virittäjänä: Turun puukotusten aiheuttamat tiedontarpeet. Informaatiotutkimus, 37(2). https://doi.org/10.23978/inf.71157
Harju, A. A., & Huhtamäki, J. (2021) ‘#hellobrother needs to trend’: methodological reflections on the digital and emotional afterlife of mediated violence. International Review of Sociology, 31(2), 310–341. https://doi.org/10.1080/03906701.2021.1947951
Hiippala, T. (2017). The multimodality of digital longform journalism. Digital journalism, 5(4), 420–442. https://doi.org/10.1080/21670811.2016.1169197
Kahne, J., & Bowyer, B. (2018). The Political Significance of Social Media Activity and Social Networks. Political Communication, 35(3), 470–493. https://doi.org/10.1080/10584609.2018.1426662
Kannasto, E. (2020). Personal Brand of a Politician in an Election Campaign – Political Personas on Facebook. Persona Studies, 6(1), 12–14. https://doi.org/10.21153/psj2020vol6no1art943
Kim, Y., & Chen, H.-T. (2016). Social media and online political participation: The mediating role of exposure to cross-cutting and like minded perspectives. Telematics and Informatics, 33, 320–330. https://doi.org/10.1016/j.tele.2015.08.008
Kress, G. (2010). Multimodality. A Social Semiotic Approach to Contemporary Communication. Routledge.
Laaksonen, S.-M. & Pöyry, E. (2018). Pahastumista vai politiikkaa: Sosiaalisen median kohut affektiivisessa keskustelukulttuurissa. WiderScreen, 21(3). Haettu 25.10.2021 http://widerscreen.fi/numerot/2018-3/pahastumista-vai-politiikkaa-sosiaalisen-median-kohut-affektiivisessa-keskustelukulttuurissa/
Marchionni, D. M. (2013. Journalism-as-a-Conversation: A Concept Explication. Communication Theory, 23, 131–147. https://doi.org/10.1111/comt.12007
Markham, A., & Buchanan, E. (2017). Research Ethics in Context. Decision-Making in Digital Research. Teoksessa M. T. Schäfer & K. van Es (toim.), The Datafied Society. Studying Culture through Data. Amsterdam University Press.
McNair, B. (2003). An Introduction to Political Communication (3rd ed). Routledge.
Newman, N., Fletcher, R., Schulz, A., Andi, S., & Nielsen, R. K. (2020). Reuters Institute Digital News Report 2020. Haettu 23.8.2021 https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/sites/default/files/2020-06/DNR_2020_FINAL.pdf
Nikula, S. (2020). Viivoihin vangitut: ristikkokuvien ilmaisukeinot ja vihjeiden ymmärtäminen sosiosemiotiikan näkökulmasta. Media & viestintä, 43(4), 345–365. https://doi.org/10.23983/mv.100620
Pettersson, K. & Sakki, I. (2020) Analysing Multimodal Communication and Persuasion in Populist Radical Right Political Blogs. Teoksessa M. A. Demasi, S. Burke, C. Tileagă (toim.), Political Communication. Palgrave Studies in Discursive Psychology. Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1007/978-3-030-60223-9_7
Pink, S., Ruckenstein, M., Willim, R., & Duque, M. (2018). Broken data: Conceptualising data in an emerging world. Big Data & Society, 5(1), https://doi.org/10.1177/2053951717753228
Rantasila, A. (2018). Tahmaiset affektit. Fukushima Daiichin ydinonnettomuus YLE:n uutisoinnin verkkokommenteissa. Lähikuva, 31(3), 30–45. https://doi.org/10.23994/lk.76570
Salonen, M., Olbertz-Siitonen, M., Uskali, T., & Laaksonen, S.-M. (in review). Conversational gatekeeping – Social interactional practices of post-publication gatekeeping.
Steensen, S., Grøndahl Larsen, A. M., Benestad Hågvar, Y., & Kjos Fonn, B. (2019). What Does Digital Journalism Studies Look Like? Digital Journalism, 7(3), 320–342. https://doi.org/10.1080/21670811.2019.1581071
Stöckl, H. (2004). In between modes. Language and image in printed media. Teoksessa E. Ventola, C. Cassily, & M. Kaltenbacher (toim.), Perspectives on Multimodality (ss. 9–30). John Benjamins Publishing Company. https://doi.org/10.1075/ddcs.6.03sto
Suominen, J., Saarikoski, P., & Vaahensalo, E. (2019). Digitaalisia kohtaamisia. Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. Gaudeamus.
Tieteen termipankki. 23.8.2021. Kielitiede:kielellinen merkki. Haettu 23.8.2021 https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kielellinen merkki.
Treem, J. W., Leonardi, P. M., & van den Hooff, B. 2020. Computer-mediated communication in the age of communication visibility. Journal of Computer-Mediated Communication, 25(1), 44–59. https://doi.org/10.1093/jcmc/zmz024
Turtiainen, R. & Östman, S. (2013). Verkkotutkimuksen eettiset haasteet: Armi ja anoreksia. Teoksessa S.-M. Laaksonen, J. Matikainen & M. Tikka (toim.), Otteita Verkosta (ss. 49–67). Vastapaino.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2021 Margareta Salonen, Elisa Kannasto, Laura Paatelainen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.
Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite mainitaan.
