Tänäkin vuonna on tieteen avoimuuden ja maksuttomuuden puolesta tehty paljon työtä. Tieteellisten julkaisujen saatavuutta estävät ja uhkaavat etenkin tiedekustantamisen kaupalliset toimijat, joiden hinnoittelu on vuosi vuodelta kasvanut merkittävästi ja tiedonvälittämisen kannalta kestämättömäksi kulueräksi
Suomessa tutkijat ovat sankoin joukoin ryhtyneet vastustamaan tällaista kehityskulkua pidättäytymällä tekemästä vertaisarviointia ja toimitustyötä kustannusjätti Elsevierin lehdille. Tämä on saanut myös kansainvälistä huomiota.
Vaan mikä on tarpeeksi? Selvää ainakin on, että FinELib-konsortiolla
Avoin tiede ja tutkimuksesta viestiminen ovat mitä parhainta vastalääkettä myös aikakautemme vitsauksille, kuten vaihtoehtoisille totuuksille ja valemedialle. Lähdekritiikin merkitys ja myös haastavuus ovat kasvaneet suuresti viime vuosina, ja siksikin me tarvitsemme tiedelehtiä.
Vaan mitä jos tiedelehteen ei ole luottaminen? Jos tiedelehti ei toimi eettisesti, on se pian entinen tiedelehti. Eettistä vastuuta kantavat toki kirjoittajatkin. Jos lukijalla, kirjoittajalla tai toimitusprosessiin osallistuneella on epäilyksiä tiedejulkaisemisen eettisyydestä, on asiantilan tarkastamiselle olemassa Suomessa omat hyvät kanavansa. – Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilta
Osallistuin kesäkuun alussa Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Kotilava-yhteishankkeen järjestämään seminaariin "Scholarly journals, politics, and freedom of speech"
Informaatiotutkimus-lehdessä toiminnan kehittäminen on aktiivista, ja onkin aivan erityinen ilo kertoa, että lehti on saanut toimituskuntaansa vahvistukseksi KTT Mikael Laakson (Hanken) ja YTT Elina Laten (TaY). – Lämpimästi tervetuloa! Vuodenvaihteessa toimituskunnasta jäävät pois pitkäaikaiset ja aktiiviset toimijat Turid Hedlund (Hanken) ja Reijo Savolainen (TaY), mutta syksyn olemme tavanomaista runsaslukuisempia – vilkas ajatustenvaihto onkin erityisesti tarpeen, kun uusia linjauksia laaditaan.
Myöhemmin tänä vuonna julkaisemme päivitetyt ja rikastetut kirjoittaja- ja vertaisarviointiohjeet. Kun ne ovat laajemmin kommentoitavissa, tiedotetaan asiasta mm. Informaatiotutkimuksen yhdistyksen (ITY ry) Facebook-sivuilla ja Twitter-tilillä. Osa lehden käytännöistä kaipaa yhtenäistämistä, mutta on asioita, joissa pohdimme millaista variaatiota tarjoamme. Esimerkiksi vertaisarvioinnin avoimuus saattaa olla yksi sellainen iso asia, jossa voisimme pilotoida (käsikirjoituksen tarjoajien ja myös arvioijien niin halutessa) täysin avointa vertaisarviointia.
Yksi toimintamme johtotähdistä on avoimuus. Tästä numerosta lähtien suosimme avoimuutta myös viitteissä. Julkaisun ollessa avoin vie DOI-tunniste (Digital Object Identifier) artikkelin alkuperäiseen (avoimeen) julkaisupaikkaan. Jos ei-avoimesta artikkelista on olemassa rinnakkaistallennettu versio, haetaan sille OA-DOI-palvelun
Vaihtoehtoisten prosessien tai ratkaisujen tarjoamisessa keskeisin kriteeri on mielekkyys, mutta merkityksellistä on myös niiden vaatima lisätyömäärä. Rikastetun toimittamisen vaatimat työtunnit ovat konkreettinen realiteetti. Ei ole yksin myönteistä, että kotimainen tiedetoimittaminen ja -julkaiseminen tapahtuvat ns. talkoovoimin silloin, jos sillä käytännössä tarkoitetaan sitä, että tämä työläs ja vastuullinen sekä erityisosaamista edellyttävä toiminta ajoittuu usein yön pimeille tunneille sen varsinaiseksi työksi katsotun jälkeen. Tilanteen parantuminen edellyttääkin niin asenteiden, prosessien kuin toiminnan rahoituspohjan kehittymistä.
Ratkaisujen ei kuitenkaan tule olla mekaanisia. Prosessien, ohjeistusten ja välineiden kehittämisestä huolimatta arvioinnin ja toimittamisen vaatima osaaminen ja usein myös työmäärä eivät ole omiaan poistumaan. Tätä aikaresurssiongelmaa eivät siis koneet eikä tekoäly poista, vaikka joitain helpotuksia voidaankin saada
Nyt käsillä oleva numero on jälleen erinomainen otos alamme monipuolisista sisällöistä. Kiitän kirjoittajia, vertaisarvioijia, kommentoijia ja toimituskuntaa arvokkaasta panoksestanne ja mielenkiintoisesta sisällöstä! Toimitussihteeri Matti Lassilaa on jälleen erityisesti kiittäminen lehden teknisten ominaisuuksien ja prosessien kehittämisestä! – Uudistuksia on edelleen myös työn alla ja testattavana, joten ei tämäkään kehitys vielä tässä ole, vaikka paljon onkin jo tehty!
Informaatiotutkimus-lehdessä ja Informaatiotutkimuksen yhdistyksessä haluamme tehdä töitä sen eteen, että tarjoamamme tieto on luotettavaa ja myös luettavaa sekä avointa ja linkittyvääkin. Avoin, ei-kaupallinen tiedejulkaiseminen ei ole kulutonta toimintaa ja rahoitusmallinsa mukaisesti se kaipaa tuekseen myös jäsentuloja. Esitänkin taas toiveen, että jos et jo ole ITY:n jäsen, niin sellaiseksi tänä vuonna liittyisit. Samaten jos koet lehden vuotuiset sisällöt kattavan painetun vuosikirjan olevan tarpeellinen, niin tilaathan sen. – Päätös vuosikirjan tulevaisuudesta perustuu sen tilaajamääriin ja kustannuksiin. Samaten otamme mielellämme vastaan palautetta jo tehdyistä uudistustöistä.
Toivotan kaikille hyvää kesää ja toivon, että tutustutte lehden koko sisältöön – vaikka jo yksin serendipisyyden ja sen tarjoamien ideoiden ja oivallusten vuoksi!
Nötössä 5.7.2017, Susanna Nykyri
Keskustelua ja toimenpiteitä voi seurata esimerkiksi Twitterissä aihetunnisteella
FinELib-konsortion sopimusneuvotteluista, ks.
TENK,
Ks. ohjelmansa
oaDOI-palvelusta, ks. https://oadoi.org/ ja https://oadoi.org/faq