Tiedonhausta on tullut tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme, ja älypuhelimet mahdollistavat tiedonhakuprosessin missä ja milloin tahansa. Informaation hankinnan ja sen hyödyntämisen taidot ovat tulleet entistä tärkeämmiksi, ja myös kouluoppimisessa pyritään enenevissä määrin hyödyntämään ilmiöpohjaista, tutkivaa ja ongelmalähtöistä oppimista tietoa toistavan oppimisen sijaan
Suurin osa kulloinkin tarvitsemastamme informaatiosta on koko ajan saatavillamme, vain muutaman klikkauksen päässä. Nykyään oppilaat voivat etsiä ja hankkia sellaista tietoa, jota ei löydy oppikirjoista tai kirjastosta. Tiedonhaku ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista; Informaation etsijän on osattava valita sopiva tiedonhakukanava, hallittava erilaisia hakutermejä, osattava muodostaa tilanteeseen sopiva hakulauseke sekä kyettävä muokkaamaan hakusanoja uudelleen, mikäli haku ei tuota haluttua tulosta. Informaatiota on entistä helpommin ja nopeammin saatavilla, mutta sitä leimaa ristiriitaisuus, hajanaisuus ja epävarmuus.
Ennen Internetiä tiedonhakijat olivat yleensä informaatioalan ammattilaisia, jotka hakivat tietoa joko muille, kuten kirjastonhoitajat kirjaston asiakkaille, tai itselleen, kuten jonkin alan ammattilaiset alansa tietojärjestelmistä. Nykyään kuka tahansa voi hakea lähes mitä tahansa informaatiota Internetistä ilman minkäänlaista tiedonhakukoulutusta. Nykyään tiedonhaussa käytetäänkin laajasti erilaisia tiedonhakustrategioita ja päädytään vaihteleviin sekä usein myös ristiriitaisiin hakutuloksiin. Lisäksi tiedonhakutilanteissa ollaan nykyisin yleensä yksin – jokaisen on osattava muotoilla hakulausekkeensa itse, sen sijaan, että kysyisi neuvoa koulutetulta tiedonvälittäjältä (vrt. kirjastonhoitaja).
Lapsilla ja nuorilla on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan vaikeuksia hakulausekkeiden muodostamisessa
Large, Beheshti ja Rahman
Kiilin
Myös opettajien tiedonhakutaidot ja niihin liittyvät käsitykset on aiemmissa tutkimuksissa todettu puutteellisiksi
Aiemmissa, samalla testillä tehdyissä, tutkimuksissa
Millaisia hakulausekkeita nuoret ja opettajat muodostavat?
Minkä pituisia hakulausekkeet ovat ja millaisia hakusanoja niissä käytetään?
Millaisia virheitä tai puutteita hakulausekkeissa ilmenee?
Miten hakulausekkeissa käytetään hakuoperaattoreita?
Miten hakulausekkeen muodostamisen taidot ja tavat eroavat sukupuolen ja kouluasteen mukaan sekä opettajien ja nuorten välillä?
Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millaisia hakulausekkeita nuoret ja heidän opettajansa muodostavat annetussa tiedonhakutilanteessa, ja mitä asioita nuorille tulisi hakulausekkeisiin liittyen opettaa, jotta he jatkossa löytäisivät tarvitsemansa informaation helpommin Internetistä.
Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa kerättiin vuosina 2014–2015 tutkimusaineistoa 12–22-vuotiaiden nuorten (N=3222) sekä peruskoulun ja lukion opettajien (N=573) tieto- ja viestintätekniikkataidoista. Testaukset toteutettiin pääasiassa Varsinais-Suomen yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa selainpohjaisen kysely- ja testiympäristön avulla. Nuorten testaustilanteet olivat valvottuja, eikä testatuilla ollut mahdollisuutta hyödyntää Internetiä tehtävien ratkaisemiseen. Testaukset tehtiin oppilaitoksissa luokka tai koulu kerrallaan. Tutkimusaineistoon kuuluvista 3222 nuoresta poikia on 52 prosenttia (n=1671) ja tyttöjä 48 prosenttia (n=1550). Yläkoululaisia on 40 prosenttia (n=1279), lukiolaisia 32 prosenttia (n=1032) ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita 28 prosenttia (n=911). Nuorten keskiarvoikä on 15,9 vuotta.
Opettajien (N=573) taidot testattiin samalla testillä kuin nuortenkin. Opettajien testaukset toteutettiin organisaatioittain. Valtaosa osallistuneista 33 organisaatioista sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa. Mukana on tasaisesti sekä muutaman opettajan maaseutukouluja että yli 50 opettajan kaupunkialueilla sijaitsevia oppilaitoksia. Oppilaitokset osallistuivat tutkimukseen rehtorin tai sivistystoimen johtajan päätöksellä. Kaikissa aineistoon sisältyvissä opettaja-organisaatioissa vastausprosentti oli yli 74. Tutkimusaineistoon kuuluvista 573 opettajasta miehiä on 28 prosenttia (n=160) ja naisia 72 prosenttia (n=413). Alakoulujen opettajia on 298, yläkoulujen opettajia 225 ja lukioiden opettajia 83. Lukumäärät ylittävät koko aineiston opettajien yhteismäärän, koska osa opettaa useammalla kouluasteella. Aineiston opettajien keski-ikä on 45 vuotta (25–64 v).
Tässä tutkimuksessa analysoidaan laajaan tieto- ja viestintätekniikkatestiin
Tehtävänannossa pyrittiin mahdollisimman autenttiseen vaikutelmaan, joten vastauksessa tarvittavat hakuoperaattorit käyttöesimerkkeineen annettiin tehtävään kuuluneessa ohjeessa (ks.
Hakulauseketehtävässä puuttuvia eli tyhjiä vastauksia oli nuorilla 451 ja opettajilla 56, ja ne jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Näin ollen hakulausekkeiden luokittelussa analysoitiin 2771 nuorten ja 517 opettajien hakulauseketta pisteyttämällä ja luokittelemalla ne yksitellen ennalta määriteltyjen kriteereiden mukaan. Aluksi hakulausekkeet pisteytettiin asteikolla 0–3 ja luokiteltiin aineistolähtöisesti kuuteen kategoriaan: (1) oikea tai lähes oikea vastaus (2,5–3 p), (2) liian yksinkertainen hakulauseke, (3) hakuoperaattoreiden puutteellinen tai virheellinen käyttö, (4) verkko-osoitteen muodostaminen hakukenttään, (5) kysymyksen tai pyynnön esittäminen hakukoneelle sekä (6) muu vastaus (eli tehtävään liittymätön vastaus tai "en tiedä" -vastaus). Joihinkin hakulausekkeisiin olisi sopinut useampi luokitus, mutta luokittelu ratkaistiin valitsemalla aina heikoin vaihtoehto. Jos jokin hakulauseke esimerkiksi oli liian yksinkertainen ja siitä puuttui hakuoperaattorien käyttö, luokiteltiin se luokkaan "liian yksinkertainen hakulauseke". Pisteytyksessä ja hakulausekkeiden luokittelussa käytettiin kahta tarkastajaa ja yhteisiä pisteytyskriteerejä pisteytyksen luotettavuuden lisäämiseksi. Tätä artikkelia varten hakulausekkeet luokiteltiin yksitellen myös kielen (suomi/englanti), sanamäärän ja hakuoperaattoreiden määrän mukaan. Näissä luokitteluissa käytettiin vain yhtä luokittelijaa, koska luokat ovat selkeät; sanamäärät, kielen ja hakuoperaattoreiden määrän voi luokitella vain yhdellä tavalla.
Hakulauseketehtävässä oli mahdollista saada kolme pistettä. Niin opettajat (ka 0,93) kuin nuoretkaan (ka 0,67) eivät saavuttaneet keskimäärin edes kolmasosaa tarjolla olleista pisteistä, siitä huolimatta että tarvittavat hakuoperaattorit oli annettu tehtävässä. Lukiolaiset saivat keskimäärin 0,90 pistettä yltäen näin lähes opettajien tasolle keskiarvopisteissä, kun yläkoululaiset saivat tehtävästä keskimäärin vain hieman yli puoli pistettä (0,54). Tyttöjen ja poikien keskiarvopisteissä ei ollut eroa. Sen sijaan miesopettajat pärjäsivät hakulausekkeen muodostamisessa naisopettajia tilastollisesti merkitsevästi paremmin (miesopettajien ka 1,13 ja naisopettajien ka 0,85, p-arvo: 0,000). Parhaiten hakulausekkeen muodostamisessa pärjäsivät nuorimmat eli alle 36-vuotiaat opettajat (ka 1,25), jonka jälkeen keskiarvopisteet laskivat tasaisesti yli 55-vuotiaiden opettajien keskiarvopisteiden ollessa enää 0,67. On kuitenkin todettava, että vanhimmatkin opettajat pärjäsivät tehtävässä keskimäärin kaikenikäisiä nuoria paremmin tai ainakin yhtä hyvin (yli 55-vuotiaat saivat samat keskiarvopisteet kuin nuoretkin), vaikkakin lukiolaisten keskiarvopisteiden tasolle ylsivät vain alle 45-vuotiaat opettajat.
Peräti 80 prosenttia nuorista ja 71 prosenttia opettajista käytti hakulausekkeessaan vain 1–3 sanaa. Yleisin sanamäärä oli sekä nuorilla (38 %) että opettajilla (36 %) kaksi sanaa. Hakuoperaattorimerkkejä (esim. site:, OR, -) ei laskettu sanoiksi. Täydet pisteet sai esimerkiksi näillä hakulausekkeilla:
Yksisanaisia hakulausekkeita oli nuorilla hieman yli joka kymmenennellä ja opettajilla seitsemällä prosentilla. Poikien hakulausekkeista 15 prosenttia oli yksisanaisia ja tyttöjen lausekkeista kymmenesosa. Nuorten yksisanaisten hakulausekkeiden hakusanana oli useimmiten
Nuorista kaksi kolmesta kirjoitti hakulausekkeensa suomeksi ja kolmannes englanniksi. Opettajista puolet kirjoitti hakulausekkeensa englanniksi. Hakulausekkeissa kaksi usein toistuvaa sanaa Pluto ja ESA ovat kansainvälisiä. Jos hakulausekkeessa oli näistä vain jompikumpi tai molemmat sanat, eikä mitään muuta, jonka perusteella kielen olisi voinut määrittää, hakulauseke luokiteltiin englanninkieliseksi. Valtaosa (60 %) nuorten englanninkielisistä hakulausekkeista olikin 1–2-sanaisia. Vastaavasti suomenkielisistä hakulausekkeista 40 prosenttia oli alle kolmesanaisia. Englanninkieliset hakulausekkeet olivat siis yleisesti ottaen yksinkertaisempia kuin suomenkieliset. Pojat kirjoittivat hakulausekkeensa tyttöjä useammin englanniksi. Kouluasteella ei ollut juurikaan yhteyttä hakulausekkeen kielivalintaan.
Täydet kolme pistettä sai, jos osasi muodostaa tehtävänannon mukaisen eli kattavan ja syntaksiltaan oikeanlaisen hakulausekkeen, jossa molempia tarvittavia hakuoperaattoreita (
Yläkoululaisten ja ammattikoululaisten hakulausekkeista liian yksinkertaisia oli yli puolet ja lukiolaisten sekä opettajien hakulausekkeista 45 prosenttia (ks.
Pluto lapset (tyttö, ammatillinen oppilaitos)
ESA lapsille (poika, lukio)
Joskus yksinkertainen hakulauseke voi olla tarkoituksenmukainen ja säästää aikaa ja vaivaa, mutta tässä tehtävässä yksinkertaiset hakulausekkeet eivät tuota toivottua hakutulosta, sillä sanalla
Seuraavissa hakulausekesitaateissa nuoret ovat yrittäneet rajata Disney-hahmosta kertovat sivut pois siinä kuitenkaan onnistumatta, sillä hakutulokset antavat pelkästään Pluto-koirasta kertovia hakutuloksia etusivulle.
Pluto ei koira (poika, ammatillinen oppilaitos)
pluto epä-koira (poika, yläkoulu)
Osa liian yksinkertaisista hakulausekkeista oli aihepiiriltään niin laajoja, että on vaikea ymmärtää, miten testattavat ovat ajatelleet niiden johtavan tehtävässä pyydetylle tarkasti määritetylle sivulle.
lastensivut (poika, ammatillinen oppilaitos)
tähtitiede (poika, yläkoulu)
avaruus (poika, ammatillinen oppilaitos)
kuvaton (poika, yläkoulu)
wikipedia (poika, yläkoulu)
planeetat (poika, yläkoulu)
Mikäli hakulauseke ei ollut liian yksinkertainen, mutta siinä ei ollut käytetty tehtävässä pyydettyjä hakuoperaattoreita tai niitä oli käytetty väärin, hakulauseke luokiteltiin kategoriaan "Hakuoperaattoreiden puutteellinen tai virheellinen käyttö". Nämä hakulausekkeet olivat siis toimivampia kuin "liian yksinkertaisiksi" luokitellut hakulausekkeet, mistä kertoo myös se, että "liian yksinkertaisen" hakulausekkeen muodostaneet nuoret saivat hakulauseketehtävästä keskimäärin 0,6 pistettä, kun taas puutteellisen/virheellisen hakulausekkeen muodostaneilla nuorilla keskiarvopisteet olivat 1,3.
Oikeaa vastausta lukuun ottamatta puutteellisen tai virheellisen hakulausekkeen muodostaneet saivat hakulauseketyypittelyssä keskimäärin parhaimmat pisteet. Tämä oli siis toiseksi paras kategoria oikean vastauksen jälkeen. Tähän luokkaan luokiteltiin opettajien ja lukiolaisten hakulausekkeista yli kolmannes, ammattikoululaisten lausekkeista viidesosa ja yläkoululaisten lausekkeista 16 prosenttia (ks.
ESA taivaankappale Plutosta lapsille (tyttö, yläkoulu)
Avaruusjärjestö ESA Pluto lapsille (opettaja)
Virheellistä hakuoperaattorien käyttöä oli huomattavasti vähemmän kuin hakuoperaattoreiden puutteellista käyttöä. Hakuoperaattoreita virheellisesti käytti kolme prosenttia nuorista ja neljä prosenttia opettajista. Suurin osa hakuoperaattoreiden virheellisestä käytöstä oli väärän hakutermin
realistinen -kuva -plutosta -lapsille (tyttö, yläkoulu)
ESA -pluto -lapset (poika, yläkoulu)
avaruusjärjestö -lapset -taivaankappale Plutosta (poika, lukio)
www.google.fi, avaruusjärjestö esa -lapsille -taivaankappale -pluto (opettaja)
Edelliset sitaatit poistavat mahdollisuuden saada haluttu sivu hakutuloksiin. Miinusmerkillä eli NOT-poistolla olisi tässä tehtävässä tullut poistaa Pluto-hahmoon liittyvät sivut hakutuloksista (esim. -koira tai -disney). Seuraavaksi eniten hakuoperaattoreiden virheellistä käyttöä esiintyi lainausmerkkien käyttämisenä koko hakulausekkeen ympärillä.
"Euroopan avaruusjärjestö Pluto" (tyttö, yläkoulu)
"ESA lapset avaruus pluto" --koirapluto" (tyttö, yläkoulu)
"taivaankappale Pluto lapset" (opettaja)
Edellä esitettyjen hakulausekkeiden avulla haluttua sivua ei löydy, koska hakukone yrittää etsiä sivua, jossa olisi koko hakulauseke siinä muodossa kuin se on esitetty. Osassa tapauksista hakukone tosin itse korjaa väärän lainausmerkkien käytön, ja ilmoittaa etsivänsä tuloksia hakulausekkeelle ilman lainausmerkkejä.
Yläkoululaisista 17 prosenttia, ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista yhdeksän prosenttia, lukion opiskelijoista kahdeksan prosenttia ja opettajista seitsemän prosenttia yritti muodostaa hakulausekkeen sijasta verkko-osoitetta hakukenttään (ks.
http://www.esa.int/lapset/pluto-piirroshahmot (poika, yläkoulu)
http:/esa.int/lapsilletaivaankappaleplutosta.fi (tyttö, yläkoulu)
http://www.planetpluto.com (poika, yläkoulu)
http://www.esa.int/ pluto/children --cartoon (opettaja)
On vaikea sanoa, mitä testattavat ovat ajatelleet muodostaessaan verkko-osoitteita, vaikka tehtävässä pyydettiin laatimaan hakulauseke tietyn tehtävänannon mukaan. Tekaistut verkko-osoitteet eivät luonnollisestikaan vieneet halutulle sivulle, eivät edes Google-hakuun kirjoitettuna.
Kaikkien kouluasteiden opiskelijoista yhtä suuri osa eli noin kuusi prosenttia ja opettajista joka sadas kirjoitti hakukenttään kysymyksen tai pyynnön hakukoneelle. Kysymykset ja pyynnöt hakukoneelle olivat usein pitkiä ja vain harvoin alle kolmisanaisia.
SAISINKO SIVUT MITÄ TUOSSA YLHÄÄLÄ LUKEE (poika, yläkoulu)
plutosta tietoa kiitos .fi (poika, yläkoulu)
Lapsille tarkoitettu sivu plutosta ilman piirroshahmoja (tyttö, ammatillinen oppilaitos)
Miten löydän planeetta Pluton? (opettaja)
What is Pluto-explanation for kids (opettaja)
Nuorilla näitä "luonnollisen kielen" hakulausekkeita esiintyi siis kuusi kertaa niin usein kuin opettajilla. Nuorten ikä ei sen sijaan vaikuttanut kysymysten ja pyyntöjen esittämiseen, vaan niitä esiintyi yhtä paljon kaikilla koulutusasteilla. Osa kysymyksistä ja pyynnöistä on esitetty ilmeisesti huumorimielessä, kuten yllä esitetyt kaksi yläkoululaisen pojan hakulauseketta. Myös
Tehtävänannon mukaisessa hakulausekkeessa tuli käyttää kahta hakuoperaattoria: site:-operaattoria rajaamaan tulos koskemaan tiettyä Internet-sivustoa (esa.int) sekä "-"-merkkiä rajaamaan Disneyn Pluto-koiran pois hakutuloksista. Aineiston analyysissa luokiteltu hakuoperaattoreiden käyttö ei liittynyt välttämättä tehtävänannossa pyydettyihin seikkoihin tai tehtävässä onnistumiseen, vaan jos hakulausekkeessa oli esimerkiksi lainausmerkit sanan "pluto" ympärillä, se luokiteltiin hakuoperaattoreiden käytöksi. Sen sijaan tapaukset, joissa hakuoperaattorin käyttö olisi johtanut virheellisiin hakutuloksiin, luokiteltiin virheelliseksi hakuoperaattorin käytöksi ja jätettiin pois tarkastelusta.
Hakuoperaattoreiden käyttö oli yllättävän vähäistä etenkin nuorten hakulausekkeissa ottaen huomioon, että niitä nimenomaan pyydettiin käyttämään ja hakuoperaattorit esimerkkeineen selitettiin tehtävänannossa (ks.
Hakuoperaattoreiden määrä nousi nuorilla hakulausekkeessa käytetyn sanamäärän mukaan. Yhden hakusanan hakulausekkeista 97 prosentissa ei ollut käytetty hakuoperaattoreita, kun taas neljän sanan hakulausekkeissa vastaava luku oli 67 prosenttia ja yli kuuden sanan hakulausekkeissa 52 prosenttia. Niillä opiskelijoilla, jotka eivät käyttäneet lainkaan hakuoperaattoreita, keskiarvopisteet olivat 0,7, yhdellä hakuoperaattorilla sai keskimäärin 1,4 pistettä ja kahdella hakuoperaattorilla keskimäärin kaksi pistettä.
Oikean vastauksen antaneista nuorista luonnollisesti kaikki käyttivät vähintään kahta hakuoperaattoria. Liian yksinkertaisen hakulausekkeen muodostaneista nuorista vain kuusi prosenttia käytti hakulausekkeissaan hakuoperaattoreita. Hakuoperaattoreiden virheellinen tai puutteellinen käyttö koski lähinnä hakuoperaattoreiden puutteellista käyttöä. Noin puolet nuorten tähän kategoriaan luokitelluista hakulausekkeista oli esitetty täysin ilman hakuoperaattoreita ja viidenneksessä niistä oli vain yksi hakuoperaattori oikeaan vastaukseen vaaditun kahden hakuoperaattorin sijaan. Suurin osa verkko-osoitteen muodostamisyrityksistä oli tehty ilman hakuoperaattoreita, mutta osa oli laittanut näihinkin jonkin hakuoperaattorin. Kysymykset tai pyynnöt hakukoneelle esitettiin lähes aina ilman hakuoperaattoria, kuten luonnollisen kielen hakulausekkeisiin hyvin sopiikin.
Tiedonhakutehtävässä pyydetyn tarkoituksenmukaisen ja kattavan hakulausekkeen hakuoperaattoreineen osasi muodostaa vain pari prosenttia nuorista ja seitsemän prosenttia opettajista. Opettajat ja lukiolaiset saivat keskimäärin lähes kolmasosan tehtävän maksimipisteistä, kun yläkoululaisten ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden pisteet olivat vain hieman yli kuudesosa maksimipisteistä. Nuorten osalta sukupuolella ei ollut hakulauseketehtävässä merkitystä; sen sijaan miesopettajat menestyivät naisopettajia tilastollisesti merkitsevästi paremmin. Kaikenikäiset opettajat pärjäsivät hakulausekkeen muodostamisessa keskimäärin kaikenikäisiä nuoria paremmin, mutta lukiolaisiin verrattuna paremmin pärjäsivät vain alle 45-vuotiaat opettajat.
Suurin osa nuorten ja opettajien hakulausekkeista oli liian yksinkertaisia. Niissä oli vain yksi tai kaksi sanaa eikä niissä ollut tehtävänannosta huolimatta käytetty lainkaan hakuoperaattoreita. Näissä hakulausekkeissa huomioitavaa on etenkin niiden laajuus; nuorten hakulausekkeissa saattoi olla vain yksi paljon laajempaa informaatiokokonaisuutta koskeva sana, kuten tähtitiede tai avaruus, eikä mitään muuta. Jos nämä nuoret lähtevät etsimään tietoa esimerkiksi koulutehtäviinsä yhtä laajalla skaalalla, tarvittavan informaation löytämiseen saattaa kulua huomattavasti aikaa, mikäli sitä lopultakaan löytyy. Kiinnostavaa on myös se, että hakuoperaattorirajauksen sijaan nuoret saattoivat vain kertoa hakukoneelle suoraan mitä halusivat, kuten
Pieni osa (N=78) testattavista käytti
Hakuoperaattoreiden käyttö hakulausekkeissa oli vähäistä siihen nähden, että niitä nimenomaan pyydettiin käyttämään tehtävänannossa. Vain viidesosa kaikista nuorista käytti hakuoperaattoreita, opettajista sentään puolet. Lukiolaiset käyttivät hakuoperaattoreita kolme kertaa yleisemmin kuin yläkoululaiset, joista vain joka kymmenes käytti hakulausekkeessaan hakuoperaattoria. Tästä voidaan päätellä, että hakuoperaattoreiden käyttö on tutumpaa opettajille kuin nuorille. Nuorilla, etenkään yläkoululaisilla, ei luultavasti ole yhtä paljon kokemusta hakukoneiden käytöstä kuin opettajilla, eivätkä he ehkä ole koskaan joutuneet tekemään vaativampia hakulausekkeita. Nuoret saattavat selvitä informaationhakutarpeistaan hyvin yksinkertaisilla hauilla, ja hakuoperaattoreiden käyttö voi olla heille vierasta, ellei niitä ole koulussa erikseen opetettu. Nykyään hakukoneet osaavat korjata kirjoitusvirheitä ja vääriä hakuoperaattoreiden käyttöjä, joten helpoissa informaationhakutilanteissa pärjää hyvin yksinkertaisillakin hakulausekkeilla.
Jatkossa hakulauseketehtävien tehtävänanto tulisi suunnitella tarkemmin. Nyt testistä saadut pisteet painottuvat hakuoperaattorien käytön hallitsemiseen. Tyypilliset hakukoneiden arkikäyttäjät tarvitsevat hakuoperaattoreiden käyttöä hauissaan vain hyvin harvoin, jos koskaan. Näin ollen se, että 2/3 pisteistä riippuu juuri hakuoperaattoreiden oikeasta käytöstä, ei mittaa olennaisia arjessa tarvittavia tiedonhakutaitoja. Lisäksi hakulauseketehtävässä saattoi pärjätä pelkästään hyvällä lukutaidolla, keskittymisellä ja päättelytaidoilla: Koska hakuoperaattoriesimerkit sekä haun pääkäsitteet oli annettu tehtävässä, testissä pärjääminen riippui suurelta osin testiin osallistuneiden luetun ymmärtämisen taidoista sekä taidosta soveltaa lukemaansa informaatiota käytännössä. Lisäksi tarvittiin kärsivällisyyttä lukea tehtävänanto ja esimerkit huolellisesti ennen vastaamista. Parhaiten tiedonhakutaitoa voisi mitata aidoilla tiedonhakutehtävillä, joissa testattavien tulisi etsiä jokin informaatio Internetistä ja kirjoittaa löytämänsä vastaus (tai liittää etsittävä dokumentti) vastauskenttään. Tällaisia tehtäviä on kuitenkin tässä artikkelissa käytettyä menetelmää hankalampi toteuttaa suurelle tutkimusjoukolle siten, että testattavien hakulausekkeet ja erilaiset hakukokeilut jäisivät tutkijalle tutkimusmateriaaliksi.
Tiedonhallinnan osaaminen digitaalisissa konteksteissa korostuu kautta uusien opetussuunnitelmien
Lähteenä käytetyn ohjeen