Kehollinen tieto vai sosiaalinen media?
Nuorten naisten terveystiedon kognitiiviset auktoriteetit
Authors
Liisa KomminahoTiedostot
Näytä PDF
Julkaistu numerossa Vol 39 Nro 2–3 (2020) julkaisussa Informaatiotutkimus.
Informaatiotutkimus on Informaatiotutkimuksen yhdistyksen kustantama tieteellinen aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Lehti julkaisee tieteenalaansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia kuten artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä. Informaatiotutkimus on alan ainoa suomalainen vertaisarvioitu tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.
Lähdeviitteet
Alhabash, S., & Ma, M. (2017). A tale of four platforms: Motivations and uses of facebook, twitter, instagram, and snapchat among college students? Social Media + Society, 3(1). https://doi.org/10.1177%2F2056305117691544
Burbules, N. C. (2001). Paradoxes of the web: The ethical dimensions of credibility. Library Trends, 49(3), 441.
Cox, A. M., Griffin, B., & Hartel, J. (2017). What everybody knows: Embodied information in serious leisure. Journal of Documentation, 73(3), 386–406. https://doi.org/10.1108/JD-06-2016-0073
Jansen, B. J., Sobel, K., & Cook, G. (2011). Classifying ecommerce information sharing behaviour by youths on social networking sites. Journal of Information Science, 37(2), 120–136. https://doi.org/10.1177/0165551510396975
Khoo, C. (2014). Issues in information behaviour on social media. LIBRES: Library and Information Science Research Electronic Journal, 24(2), 75–96
Lloyd, A. (2014). Informed bodies: Does the corporeal experience matter to information literacy practice? Information experience: Approaches to theory and practice (pp. 85–99). Emerald Group Publishing Limited. https://doi.org/10.1108/S1876-056220140000010003
McKenzie, P. J. (2003). A model of information practices in accounts of everyday-life information seeking. Journal of Documentation, 59(1), 19–40. https://doi.org/10.1108/00220410310457993
Neal, D. M., & McKenzie, P. J. (2011). Putting the pieces together: Endometriosis blogs, cognitive authority, and collaborative information behavior. Journal of the Medical Library Association: JMLA, 99(2), 127–134. https://doi.org/10.3163/1536-5050.99.2.004
Niemelä, R. (2006). Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen: Laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta. Oulun Yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9514282906
St Jean, B., Jindal, G., & Chan, K. (2018). "You have to know your body!": The role of the body in influencing the information behaviors of people with type 2 diabetes. Library Trends, 66(3), 289–314. https://doi.org/10.1353/lib.2018.0004
Wilson, P. (1983). Second-hand knowledge: An inquiry into cognitive authority. Greewood Press.
Yates, C. (2015). Exploring variation in the ways of experiencing health information literacy: A phenomenographic study. Library and Information Science Research, 37(3), 220–227. https://doi.org/10.1016/j.lisr.2015.04.003
Tiedot
| DOI | |
|---|---|
| Julkaistu |
lokakuu 28, 2020
|
| Numero | |
| Osasto |
Informaatiotutkimuksen päivät
|
| Avainsanat | kehollinen tieto, kognitiiviset auktoriteetit, terveystieto [http://www.yso.fi/onto/yso/p7532], sosiaalinen media [http://www.yso.fi/onto/yso/p20774] |
| Viittaaminen |
Komminaho, L. (2020). Kehollinen tieto vai sosiaalinen media? Nuorten naisten terveystiedon kognitiiviset auktoriteetit. Informaatiotutkimus, 39(2–3), 93–97. https://doi.org/10.23978/inf.98634
|
| Lisenssi |
Copyright (c) 2020 Liisa Komminaho  Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä. Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan. Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite mainitaan. |