Alkuun

Korkeakoulujen päättötöiden epistemologinen tausta
suomalaisten ammattikorkeakoulukäytäntöjen multimodaalisen retoriikan analyysia

Authors

Juha Kämäräinen
Jarmo Saarti
Itä-Suomen yliopiston kirjasto
https://orcid.org/0000-0001-6565-0969

DOI

https://doi.org/10.23978/inf.98648

Tiedostot

Näytä PDF

Julkaistu numerossa Vol 39 Nro 2–3 (2020) julkaisussa Informaatiotutkimus.

Informaatiotutkimus on Informaatiotutkimuksen yhdistyksen kustantama tieteellinen aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Lehti julkaisee tieteenalaansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia kuten artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä. Informaatiotutkimus on alan ainoa suomalainen vertaisarvioitu tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.

Lähdeviitteet

Björn, I., Pöllänen, P., & Saarti, J. (2018). ”We Have Decided to Guarantee the Continuity of the Universities Long-Time Funding”: The Political Rhetoric of the Ministers of Education and the Reform of University Funding During 2005—2015 In Finland. Slovak Journal of Political Sciences, 18(1). Retrieved from http://sjps.fsvucm.sk/index.php/sjps/article/view/67

Gorichanaz, T. (2017). Applied epistemology and understanding in information studies. Information Research, 22(4), paper 776. Retrieved from http://InformationR.net/ir/22-4/paper776.html (Archived by WebCite® at http://www.webcitation.org/6vNzS3f4X)

Hall H., Cruickshank P., & Ryan B. (2018). Exploring Information Literacy Through the Lens of Activity Theory. In: Kurbanoğlu S., Boustany J., Špiranec S., Grassian E., Mizrachi D., & Roy L. (editors) Information Literacy in the Workplace. ECIL 2017 (pp. 803–812). Communications in Computer and Information Science, vol 810. Cham: Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-74334-9_81

Hébert, L. (2006). The actantial model. Signo. Rimouski (Quebec). Retrieved from http://www.signosemio.com/greimas/actantial-model.asp

Heylighen, F. (1997). Objective, subjective and intersubjective selectors of knowledge. Evolution and Cognition, 3(1), 63–67.

Kämäräinen, J. (2017). Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä: aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus, väitöskirja, informaatiotutkimus, Oulun yliopisto.

Kämäräinen J., Moore E., Mönkkönen I., & Saarti J. (2015). Systemic Disturbances in Thesis Production Processes. In: Kurbanoglu S., Boustany J., Špiranec S. & Grassian E. & Mizrachi D. & Roy L. (editors) Information Literacy: Moving Toward Sustainability. ECIL 2015 (pp. 489-498). Communications in Computer and Information Science, vol 552. Cham: Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-28197-1_49

Yu, L. (2015). Back to the fundamentals again: a redefinition of information and associated LIS concepts following a deductive approach. Journal of Documentation, 71(4), 795-816. https://doi.org/10.1108/jd-12-2014-0171

Tiedot

DOI
Julkaistu
lokakuu 28, 2020
Numero
Osasto
Informaatiotutkimuksen päivät
Avainsanat ammattikorkeakoulut [http://www.yso.fi/onto/yso/p10564], opinnäytteet [http://www.yso.fi/onto/yso/p1380], tietoteoria [http://www.yso.fi/onto/yso/p15994]
Viittaaminen
Kämäräinen, J., & Saarti, J. (2020). Korkeakoulujen päättötöiden epistemologinen tausta: suomalaisten ammattikorkeakoulukäytäntöjen multimodaalisen retoriikan analyysia. Informaatiotutkimus, 39(2–3), 98–100. https://doi.org/10.23978/inf.98648
Lisenssi

Copyright (c) 2020 Juha Kämäräinen, Jarmo Saarti

Creative Commons License

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.

Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite mainitaan.