Alkuun

Informaatiotutkimuksenkin historialliset yms. ’käänteet’ ja käsitys ihmistiedosta ja -ymmärryksestä Gabriel Naudélla

Authors

Vesa Suominen
Oulun yliopisto

DOI

https://doi.org/10.23978/inf.98649

Tiedostot

Näytä PDF

Julkaistu numerossa Vol 39 Nro 2–3 (2020) julkaisussa Informaatiotutkimus.

Informaatiotutkimus on Informaatiotutkimuksen yhdistyksen kustantama tieteellinen aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Lehti julkaisee tieteenalaansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia kuten artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä. Informaatiotutkimus on alan ainoa suomalainen vertaisarvioitu tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.

Lähdeviitteet

Benediktsson, D. (1989). Hermeneutics, dimensions toward LIS thinking. Library and Information Science Research, 1989(3): 210–34.

Cavaillé J.-P. (2006). Naudé, la prudence extraordinaire du coup d’État. Des fins de la prudence dans la France des XVIe et XVIIe siècles, revue en ligne Comètes, avril 2006. (https://journals.openedition.org/dossiersgrihl/4807. Viitattu 17.8.2020).

Concilium de Trento (1566/1833). The Cathesm of the Council of Trent. Baltimore: Myers.

Damien, R. (1995). Bibliothèque et État. Presses Universitaires de France.

Damien, R. (2006). Gabriel Naudé (1600-1653) et la révolution bibliothécaire du savoir. Contemporaine 2006/2(N°82), 18-23.

Ježić, L.F. (2015). Viewing Vico within German Idealism. Philosophica 60 (2/2015). 243–250.

Lemke (1991). Gabriel Naude and the Ideal Library. Syracuse University Library Associates Courier, 26(1), 27-44.

Mali, J. (1989). Science, Tradition, and the Science of Tradition. Science in Context 3(1), 143-173.

Naudé, G. (1625). Apologie povr tovs les grands personnages qui ont elle fauffemcnt foupçonncz de magie. Paris: Targa.

Naudé, G. (1633/1641). Bibliographie politiqve. Paris: Qvillavme Ele.

Soll, J. (2003). Empirical History and the Transformation of Political Criticism in France from Bodin to Bayle. Journal of the History of Ideas, 64(2), 297-316. https://doi.org/10.1353/jhi.2003.0030

Talja, S., Tuominen, K., & Savolainen, R. (2005). “Isms” in information science: constructivism, collectivism and constructionism. Journal of Documentation, 61(1), 79–101. https://doi.org/10.1108/00220410510578023

Vico, G. (1744/2015). La Scienza nuova 1744. Laboratorio dell’ISPF. doi: 10.12862/ispf15L101

Tiedot

DOI
Julkaistu
lokakuu 28, 2020
Numero
Osasto
Informaatiotutkimuksen päivät
Avainsanat Naudé, Gabriel, kirjastohistoria [http://www.yso.fi/onto/yso/p26375], aatehistoria [http://www.yso.fi/onto/yso/p18805], historiankirjoitus [http://www.yso.fi/onto/yso/p16911], historianfilosofia [http://www.yso.fi/onto/yso/p17101]
Viittaaminen
Suominen, V. (2020). Informaatiotutkimuksenkin historialliset yms. ’käänteet’ ja käsitys ihmistiedosta ja -ymmärryksestä Gabriel Naudélla. Informaatiotutkimus, 39(2–3), 144–147. https://doi.org/10.23978/inf.98649
Lisenssi

Copyright (c) 2020 Vesa Suominen

Creative Commons License

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.

Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite mainitaan.