Informaatiotutkimus

Tutkimusdatan saatavuustiedot tieteellisissä artikkeleissa

2023-01-20T14:08:51+02:00

Selvityksessä kartoitettiin kuinka yleinen Data Availability Statement (DAS) on Tampereen yliopiston tutkijoiden julkaisemissa vertaisarvioiduissa artikkeleissa (n = 2085) sekä millaista tietoa tutkimusdatasta ja sen jakamisesta saadaan DAS-ilmoitusten avulla. Data Availability Statement löytyi noin joka neljännestä artikkelista. DAS-ilmoitusten yleisyyttä ja datan avoimuutta tarkasteltiin muun muassa kustantajan kansainvälisyyden, Julkaisufoorumi-tasojen ja julkaisun avoimuuden kautta. Selvityksessä havaittiin, että avoimesti julkaistuissa artikkeleissa on suhteellisesti enemmän DAS-ilmoituksia ja avointa dataa kuin maksumuurin takana olevissa artikkeleissa. Data on tallennettu arkistojen lisäksi usein artikkelin yhteyteen. Lisäksi monet tutkijat säilyttävät dataa itse ja lupaavat jakaa sitä pyydettäessä. Tutkijan jakaessa dataa lähes aina rajoitteeksi on mainittu ”reasonable request”. Datan jakamattomuudelle yleisimpiä perusteluja ovat sensitiivinen data, lainsäädäntö ja omistajuus.

Ajankohtaista ja kiperää tiedekustantamisessa ja -julkaisemisessa

2023-03-09T10:52:51+02:00

We discuss in this article the 17th Munin Conference on Scholarly Publishing which took place in Tromsø, Norway, end of 2022. The Munin Conference is an annual conference on scholarly publishing and communication, primarily revolving around open access publishing, open research data and open science. In the conference special focus was on copyright issues, including experiences on rights retention strategy, and on discussing open science infrastructures. We also reflect the flipped format-method used in the conference and the pre-workshop on publishing ethics.

Hyvinvointi-, hius- ja kauneusalan ammatteihin opiskelevat kriittisinä nettilukijoina

2023-02-18T10:29:40+02:00

Tutkimuksessa selvitettiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden (hyvinvointi-, hius- ja kauneusala) kriittistä nettilukutaitoa. Lisäksi tarkasteltiin aikaisemman tiedon, tekstien lukemisjärjestyksen ja perustelutaitojen yhteyttä siihen, kuinka hyvin opiskelijat osasivat arvioida luotettavia (varmentaminen) ja epäluotettavia (kyseenalaistaminen) nettitekstejä sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista. Tutkimukseen osallistui 82 opiskelijaa, joista valtaosa oli 15–18-vuotiaita. Opiskelijat lukivat ja arvioivat kaksi luotettavaa ja kaksi epäluotettavaa tekstiä sokerin vaikutuksista. Opiskelijat arvioivat kirjoittajan asiantuntijuutta, tarkoitusperiä, julkaisupaikkaa ja evidenssin laatua ja perustelivat kutakin arviotaan valitsemalla yhden neljästä annetusta vaihtoehdosta. Tehtävän lopussa opiskelijoita pyydettiin asettamaan tekstit järjestykseen niiden luotettavuuden perusteella. Opiskelijoiden aikaisempaa tietoa sokerista arvioitiin oikein-väärin-väittämillä. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden kriittisessä nettilukutaidossa oli huomattavia eroja. Vajaa viidesosa opiskelijoista ei osannut varmentaa tai kyseenalaistaa tekstien luotettavuutta. Lähes puolet opiskelijoista valitsivat epäluotettavan tekstin kahden luotettavimman joukkoon. Mitä paremmin opiskelijat osasivat perustella luotettavuutta, sitä paremmin he osasivat varmentaa ja kyseenalaistaa luotettavuutta sekä erottaa luotettavat tekstit epäluotettavista.

Monta muutosta ja uudistuksia, mutta jotain pysyvääkin

2023-05-10T19:54:14+03:00