Informaatiotutkimus https://journal.fi/inf <p>Informaatiotutkimus (vuoteen 1995 Kirjastotiede ja informatiikka) on Informaatiotutkimuksen yhdistyksen kustantama tieteellinen aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Lehti julkaisee tieteenalaansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia kuten artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä. Informaatiotutkimus on alan ainoa suomalainen vertaisarvioitu tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.</p> <p>Vuodesta 2008 lähtien Informaatiotutkimus on ilmestynyt sekä avoimena verkkojulkaisuna että painettuna vuosikirjana. <strong><span style="font-weight: 400;">Vuodesta 2018 lähtien lehti ilmestyy yksinomaan verkkojulkaisuna. </span></strong>Lehden koko aineisto vuodesta 1981 lähtien on avoimesti saatavissa verkkojulkaisussa.</p> <ul> <li class="show">ISSN 1797-9129 (Verkkojulkaisu)</li> <li class="show">ISSN 1797-9137 (Painettu julkaisu)</li> </ul> <p>Lehden toiminnan mahdollistavat Informaatiotutkimuksen yhdistyksen jäsen- ja kannatusmaksut sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta ohjautuva opetus- ja kulttuuriministeriön tuki. Em. tahojen taloudellisen tuen ja palveluiden (ml. seminaaritoiminta) lisäksi lehti hyötyy Suomen tiedekustantajien liitto ry:n tarjoamista ohjeistuksista ja koulutuksista.</p> <p>Lehti on&nbsp;rekisteröity luetettavien tieteellisten open access -lehtien <a href="https://doaj.org/">DOAJ-hakemistoon</a>.</p> <p>&nbsp;</p> Informaatiotutkimuksen yhdistys ry fi-FI Informaatiotutkimus 1797-9137 <p>Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu <a href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen</a> -lisenssillä.</p> <p>Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.</p> <p>Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen&nbsp;julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite mainitaan.</p> Uuden päätoimittajan tervehdys https://journal.fi/inf/article/view/90698 Mikael Laakso Copyright (c) 2020 Mikael Laakso http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2020-03-31 2020-03-31 39 1 1–3 1–3 10.23978/inf.90698 Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2019 https://journal.fi/inf/article/view/90666 Elina Late Copyright (c) 2020 Elina Late https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/deed.fi 2020-03-31 2020-03-31 39 1 4–7 4–7 10.23978/inf.90666 Musiikin suomalainen tagaus Bandcamp-artistifoorumilla https://journal.fi/inf/article/view/88557 <p>Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisten harrastaja-musiikintekijöiden tapoja asiasanottaa (tagata) omaa musiikkiaan Internetin Bandcamp-palvelussa. Kuvaamme heidän asiasanavalintojaan, motiivejaan ja näkemyksiään sanavalintojen hyödyllisyydestä potentiaalisille kuuntelijoille. Tutkimuksen pohjana on 67 verkkokyselyyn saatua määrällistä ja laadullista vastausta. Tuloksena havaitaan, ettei selkeä enemmistö artisteista käyttänyt juuri lainkaan aikaa musiikkinsa genre- tai sisällönkuvailuun ja ettei artistien iällä, koulutusasteella tai statuksella ollut merkitystä tagien valintaan. Toisaalta lähes kaikki vastaajat myös käyttivät joitakin ulkoisia lähteitä sisällönkuvailuunsa ja pyrkivät markkinointietujen hakemisen sijasta täsmällisyyteen. Keskeisimmäksi tekijäksi nousi musiikin löydettävyys, mutta noin viidennes vastaajista ilmoitti myös hakeneensa jotakin tiettyä estetiikkaa, kuten esimerkiksi huumoria tai ”asennetta” valinnoillaan. He eivät pitäneet itseään erityisen osaavina sisällönkuvaajina, mutta silti vain alle neljännes vastaajista edes harkitsi asiasanojensa vaihtamista uusiin. Analysoimalla avointa, käyttäjälähtöistä asiasanoitusta artikkeli tuottaa uutta tietoa sekä sisällönkuvailun että folksonomioiden tutkimukselle.</p> Niko Kolehmainen Tuomas Harviainen Copyright (c) 2020 Niko Kolehmainen, Tuomas Harviainen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2020-03-31 2020-03-31 39 1 8–26 8–26 10.23978/inf.88557 Automaattinen asiasanoitus Radio- ja televisio-ohjelmatietokanta Ritvassa https://journal.fi/inf/article/view/88107 <p>National Audiovisual Institute’s (KAVI) radio and television archive started a joint project with the Finnish broadcasting company (Yle) and the National Library of Finland to develop automated indexing using program subtitles as a source. Project relies on Annif tool originally developed by Osma Suominen. Annif is built upon a combination of existing natural language processing and machine learning tools. It is designed to be multilingual and it can support any subject vocabulary.&nbsp; Annif can use several different backends. During the spring and summer of 2019, 313 Yle programmes were jointly annotated by KAVI and Yle for Annif testing. Analysis was made using a cross-validation technique. It was noted that television programme may be produced so that the central theme is not mentioned at all.&nbsp; When a brief programme description was included, the results improved. Results and quality were promising and the project will continue.</p> Tommi Lehtonen Juha Piukkula Copyright (c) 2020 Tommi Lehtonen, Juha Piukkula http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2020-03-31 2020-03-31 39 1 27–45 27–45 10.23978/inf.88107 Verkkokeskusteluiden historiaa tutkimassa https://journal.fi/inf/article/view/88770 <p>Arvio teoksesta Suominen, J., Saarikoski, P. &amp; Vaahensalo, E. 2019. Digitaalisia kohtaamisia: verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. Helsinki: Gaudeamus. 323 s.</p> Ari Haasio Copyright (c) 2020 Ari Haasio https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/deed.fi 2020-01-03 2020-01-03 39 1 46–50 46–50 10.23978/inf.88770 On the relationships between information theories and their computing implications https://journal.fi/inf/article/view/88993 <p>A Review of Antonio Badia’s The Information Manifold: Why Computers Can’t Solve Algorithmic Bias and Fake News (MIT Press, 2019). 352 pages.</p> Tuomas Harviainen Copyright (c) 2020 Tuomas Harviainen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2020-02-03 2020-02-03 39 1 51–53 51–53 10.23978/inf.88993