Informaatiotutkimus https://journal.fi/inf <p>Informaatiotutkimus (vuoteen 1995 Kirjastotiede ja informatiikka) on Informaatiotutkimuksen yhdistyksen kustantama tieteellinen aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Lehti julkaisee tieteenalaansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia kuten artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä. Informaatiotutkimus on alan ainoa suomalainen vertaisarvioitu tieteellinen aikakausjulkaisu. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.</p> <p>Vuodesta 2008 lähtien Informaatiotutkimus on ilmestynyt sekä avoimena verkkojulkaisuna että painettuna vuosikirjana. <strong><span style="font-weight: 400;">Vuodesta 2018 lähtien lehti ilmestyy yksinomaan verkkojulkaisuna. </span></strong>Lehden koko aineisto vuodesta 1981 lähtien on avoimesti saatavissa verkkojulkaisussa.</p> <ul> <li class="show">ISSN 1797-9129 (Verkkojulkaisu)</li> <li class="show">ISSN 1797-9137 (Painettu julkaisu)</li> </ul> <p>Lehden toiminnan mahdollistavat Informaatiotutkimuksen yhdistyksen jäsen- ja kannatusmaksut sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta ohjautuva opetus- ja kulttuuriministeriön tuki. Em. tahojen taloudellisen tuen ja palveluiden (ml. seminaaritoiminta) lisäksi lehti hyötyy Suomen tiedekustantajien liitto ry:n tarjoamista ohjeistuksista ja koulutuksista.</p> <p>Lehti on&nbsp;rekisteröity luetettavien tieteellisten open access -lehtien <a href="https://doaj.org/">DOAJ-hakemistoon</a>.</p> <p>&nbsp;</p> Informaatiotutkimuksen yhdistys ry fi-FI Informaatiotutkimus 1797-9137 <p>Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu <a href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen</a> -lisenssillä.</p> <p>Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.</p> <p>Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen&nbsp;julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite mainitaan.</p> Pohjoismainen tiedejulkaiseminen murroksessa – tutkittavaa ja kehitettävää monesta näkökulmasta https://journal.fi/inf/article/view/109294 Mikael Laakso Copyright (c) 2021 Mikael Laakso http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2021-06-16 2021-06-16 40 2 1–4 1–4 10.23978/inf.109294 Akatemiasampo-portaali ja -datapalvelu henkilöiden ja henkilöryhmien historialliseen tutkimukseen https://journal.fi/inf/article/view/102656 <p>AcademySampo – Academic people in Finland 1640–1899 is a portal and a Linked Open Data service on the Semantic Web. AcademySampo contains richly interlinked open data about all people that have got academic education in Finland in 1640–1899. The system is targeted to researchers and the general public for biographical and prosopographical research. This review gives an overview on how AcademySampo can be utilized in practise with its novel digital humanities tools included in the portal and by using the data service via APIs.</p> Eero Hyvönen Petri Leskinen Heikki Rantala Esko Ikkala Jouni Tuominen Copyright (c) 2021 Eero Hyvönen, Petri Leskinen, Heikki Rantala, Esko Ikkala, Jouni Tuominen http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2021-06-16 2021-06-16 40 2 28–56 28–56 10.23978/inf.102656 Tutkimusdata tieteellisenä julkaisuna https://journal.fi/inf/article/view/109094 <p>In this article we drill down to the concept of data publication. We introduce how the term research data publication is defined in academic settings and literature. We discuss how research data is published, how the data publications are reviewed or curated, and which are the current incentives for the publication of research data. These are the main questions we aim to answer to in this article.</p> <p>As conclusion we ponder how we can learn from the best practices already in place in academic communities and how to spread these further to areas which have not yet created their communication culture to cover data publications. Finally, we illustrate how we could support the development as information and data management experts.</p> Mari Elisa Kuusniemi Susanna Nykyri Copyright (c) 2021 Mari Elisa Kuusniemi, Susanna Nykyri http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2021-06-16 2021-06-16 40 2 57–71 57–71 10.23978/inf.109094 Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa https://journal.fi/inf/article/view/100523 <p>Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisten sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden eli hikikomoreiden itsemurhaan liittyviä tiedontarpeita ja aiheeseen liittyvää keskustelua Ylilaudan Hikikomero-keskustelupalstalla. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Mitä tiedontarpeita keskustelijoilla on itsemurhaan liittyen ja millaisia psyykkisiä ja sosiaalisia itsemurhaa edistäviä vaikuttimia verkkokeskusteluissa voidaan havaita? Artikkelin teoreettinen viitekehys perustuu Reijo Savolaisen elämäntavan teoriaan. Yksi artikkelin keskeisistä tavoitteista on eksplikoida disnormatiivisen informaation esiintymistä verkossa niin vertaistiedon kuin vertaistuen muodossa.</p> <p>Artikkeli perustuu Ylilaudan sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden Hikikomero-keskustelupalstan itsemurha-aiheisiin viesteihin (n=2124). Aineiston analyysissä on sovellettu kvantitatiivista ja kvalitatiivista sisällönanalyysiä.</p> <p>Tulosten perusteella vertaistuen ja vertaistiedon merkitys itsemurhan suunnittelussa on suuri. Keskustelupalstalta saadaan vastakaikua ja ymmärrystä omille mielipiteille. Valitettavaa on se, että useissa tapauksissa saatu vertaistuki ja vertaistieto ovat luonteeltaan negatiivisia ja rohkaisevat yrittämään itsemurhaa. Arvottomuuden ja avuttomuuden kokemus sekä tunne oman elämänhallinnan menettämisestä motivoivat itsemurhan tekemiseen. Toisaalta rohkeuden puute ja huoli läheisten surusta taas ovat itsemurhaa estäviä tekijöitä.</p> Ari Haasio Mari Salminen-Tuomaala Copyright (c) 2021 Ari Haasio, Mari Salminen-Tuomaala http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0 2021-03-23 2021-03-23 40 2 5–27 5–27 10.23978/inf.100523