Suomalaislasten taloudellinen stressi ja subjektiivinen hyvinvointi covid-19 pandemian aikana

Kirjoittajat

  • Marja Lindberg Åbo Akademi
  • Mikael Nygård Åbo Akademi
  • Aino Sarkia Pelastakaa Lapset
  • Mia Hakovirta Turun yliopisto
  • Emily Vuorenlinna Åbo Akademi

Abstrakti

Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaislasten kokemukset taloudellisesta stressistä liittyvät subjektiiviseen hyvinvointiin koronapandemian toisena vuotena. Taloudellinen stressi ymmärretään moniulotteisena huolena, joka vaikuttaa lapsiin niin vanhempien kuin laajemman yhteiskunnallisen talouskeskustelun kautta. Subjektiivista hyvinvointia käsitellään kahden eri ulottuvuuden näkökulmasta. Kognitiivinen hyvinvointi kuvaa lasten tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena, kun taas psykologinen hyvinvointi keskittyy lyhyen aikavälin koettuun hyvinvointiin. Käytämme Pelastakaa Lapset ry:n keväällä 2021 keräämää kyselyaineistoa. Tulokset osoittavat, että koettu taloudellinen stressi on negatiivisesti yhteydessä sekä kognitiiviseen hyvinvointiin että psykologiseen hyvinvointiin, myös huomioitaessa sosioekonomiset ja muut aiempaan tutkimukseen perustuvat subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kuitenkin vielä negatiivisempi vaikutus oli koulussa koetulla turvattomuuden tunteella. Tytöillä ja yli 16-vuotiailla oli suurempi riski heikolle subjektiiviselle hyvinvoinnille.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2024-12-05

Viittaaminen

Lindberg, M., Nygård, M., Sarkia, A., Hakovirta, M., & Vuorenlinna, E. (2024). Suomalaislasten taloudellinen stressi ja subjektiivinen hyvinvointi covid-19 pandemian aikana. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 32(4), 341–357. https://doi.org/10.30668/janus.141128