Suomalaislasten taloudellinen stressi ja subjektiivinen hyvinvointi covid-19 pandemian aikana
Abstrakti
Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaislasten kokemukset taloudellisesta stressistä liittyvät subjektiiviseen hyvinvointiin koronapandemian toisena vuotena. Taloudellinen stressi ymmärretään moniulotteisena huolena, joka vaikuttaa lapsiin niin vanhempien kuin laajemman yhteiskunnallisen talouskeskustelun kautta. Subjektiivista hyvinvointia käsitellään kahden eri ulottuvuuden näkökulmasta. Kognitiivinen hyvinvointi kuvaa lasten tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena, kun taas psykologinen hyvinvointi keskittyy lyhyen aikavälin koettuun hyvinvointiin. Käytämme Pelastakaa Lapset ry:n keväällä 2021 keräämää kyselyaineistoa. Tulokset osoittavat, että koettu taloudellinen stressi on negatiivisesti yhteydessä sekä kognitiiviseen hyvinvointiin että psykologiseen hyvinvointiin, myös huomioitaessa sosioekonomiset ja muut aiempaan tutkimukseen perustuvat subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kuitenkin vielä negatiivisempi vaikutus oli koulussa koetulla turvattomuuden tunteella. Tytöillä ja yli 16-vuotiailla oli suurempi riski heikolle subjektiiviselle hyvinvoinnille.
Viittaaminen
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.