Ihmisarvoa vahvistava mekanismi yhteisöllisen ja luontolähtöisen työskentelyn vaikuttavuutta selittävänä tekijänä aikuissosiaalityössä

Kirjoittajat

• Elisa Rainerma Jyväskylän yliopisto
• Marianne Kuorelahti Keski-Suomen hyvinvointialue

DOI:

https://doi.org/10.30668/janus.146110

Abstrakti

Tässä artikkelissa tutkimme yhteisöllisen ja luontolähtöisen työskentelyn vaikuttavuutta tarkastelemalla niiden hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia aikuissosiaalityön asiakkaiden elämäntilanteisiin. Tavoitteenamme on tunnistaa vaikutuksia selittävä generatiivinen mekanismi ja se, mikä mekanismin työskentelyssä aktivoi. Lähestymme tätä kriittiseen realismiin pohjautuvan KAIMeR-teorian avulla. Tutkimusaineisto koostuu yhteisölliseen ja/tai luontolähtöiseen toimintaan osallistuneiden asiakkaiden ja yhteisöllisten kohtaamispaikkojen vertaisohjaajien haastatteluista (N=30). Olemme analysoineet aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksemme mukaan yhteisöllisellä ja luontolähtöisellä työskentelyllä on asiakkaiden hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia selittävänä tekijänä tunnistimme ihmisarvoa vahvistavan mekanismin. Mekanismin aktivoituminen edellyttää työskentelyltä suhdeperustaisuutta, vapautta ja toiminnallisuutta, aitoa yhteyttä asiakkaiden ja työntekijöiden välillä sekä työskentelyä sosiaalitoimistojen ulkopuolella.