Läheisyyttä ja auttamista vai etäisyyttä ja vapauden vaalimista: eettiset ulottuvuudet gerontologisen sosiaalityön tulkintarepertuaareissa
DOI:
https://doi.org/10.30668/janus.148894Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityön eettisiä lähtökohtia sosiaalityöntekijöiden työtään koskevassa puheessa. Tutkimuksen aineistona on kaksi gerontologisten sosiaalityöntekijöiden fokusryhmähaastattelua, joita analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Artikkelissa kuvataan, miten haastatteluissa rakennettiin kaksi hyvin erilaista kuvaa gerontologisesta sosiaalityöstä ja sen eettisistä sitoumuksista. Huolenpidon repertuaarissa työntekijät asemoituvat auttajiksi, joilla on läheinen suhde asiakkaisiin, jotka ovat avun ja suojelun tarpeessa olevia. Individualistisessa repertuaarissa asiakkaat nähdään vapaina ja itsestään vastuussa olevina yksilöinä, joita tulee arvioida ja seurata. Asiakassuhde on etäinen, työntekijät asemoituvat viranomaisiksi ja ammattilaisiksi. Molemmat repertuaarit ovat tunnistettavia sosiaalityön ammattikulttuurissa, ja molemmilla on erilaisia seurauksia asiakkaiden elämään.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2026 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.