Kokeileminen sosiaalipalveluiden kehittämisen menetelmänä ja strategiana
Abstrakti
Tutkimuksessa kuvaillaan pienten, systemaattisten kokeilujen tekemisen metodia ja sen vaiheita toimintastrategiana suomalaisessa sosiaalipalvelujen kehittämisympäristössä. Analyysissä eritellään kokeiluihin vaikuttaneita toimijoita ja tarkastellaan osallistujille muodostunutta toimijuutta. Aineistona on kuusi kehittämiskokeilua sekä niitä koskevat neljä työntekijöiden ryhmähaastattelua (14 henkilö) ja yksi yksilöhaastattelu, kaksi esimiesten haastattelua ja tutkijoiden omat kokemukset. Kokeilemisessa on kyse eri toimijoiden yhteistoiminnassa tapahtuvasta käännösprosessista, joka määrittää mitä kokeilu kussakin yhteydessä tuottaa. Käännösprosessissa määritellään ongelma, yhdistetään eri toimijoiden tavoitteet kokeiltavan idean avulla, suunnitellaan kokeilu ja neuvotellaan toimijoiden rooleista sekä toteutetaan kokeilu. Toimintaan vaikuttamisena näyttäytyvää toimijuutta muodostui kokeilun toteuttajille ja työyhteisölle, organisaatiolle, asiakkaille, fyysiselle ympäristölle ja kokeilumenetelmälle. Kokeilujen tekeminen mahdollistaa oman työn kehittämisen ja yhteistoiminnalliseen suhteeseen asettumisen.
