Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Pakkomuutosta, kotouttamistyöstä ja etiikasta

2019-01-23T10:22:27+02:00

Tietävä, tulkitseva ja taisteleva asiantuntijuus turvapaikanhakijoiden sekä ammattilaisten ja vapaaehtoisten välissä kohtaamisissa

2019-01-23T10:22:41+02:00

Artikkelissa tarkastellaan erilaisten asiantuntijuuden ulottuvuuksien rakentumista turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskuspaikkakuntien paikallistoimijoiden kohtaamisissa. Kohtaamiset voivat olla viranomaiskohtaamisia, erilaisia asiakassuhteita sekä epämuodollisia, vapaaehtoisten ja turvapaikan- hakijoiden välisiä vertaissuhteita. Artikkeli perustuu turvapaikanhakijoiden kanssa toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa tehtyihin yksilöhaastatteluihin. Haastatteluista löydetään tietävän, tulkitsevan, neutraalin sekä kriittisen ja taistelevan asiantuntijuuden ulottuvuudet. Artikkelissa esitetään, että vastaanottokeskusten kaltaisissa tiloissa, joissa valtion kontrolli on vahvasti läsnä, on vaarana, että asiantuntijoiden työotteessa sosiaalisen kontrollin ylläpitäminen ylittää merkitykseltään eettiset sitoumukset muukalaisen asemaan paikantuviin turvapaikanhakijoihin. Taistelevan asiantuntijuuden merkitys on siinä, että se tässä jännitteisessä ympäristössä vahvistaa turvapaikanhakijoiden toimijuutta sekä kriittistä ja kollektiiviseen toimintaan suuntautunutta asiantuntijuutta.

Pakotetusta toimettomuudesta – turvapaikanhakijoiden kotoutuminen vastaanottotoiminnan osana

2019-01-23T10:22:44+02:00

Artikkeli tarkastelee diskurssianalyysin keinoin Suomeen saapuneisiin turvapaikanhakijoihin kohdistuvia integraatio-odotuksia. Siinä pohditaan, millaisia tulkintoja eri paikallistason toimijat, joiden on suoraan tai epäsuorasti mahdollisuus vaikuttaa turvapaikanhakijoiden kokemuksiin ja arkeen vastaanottokeskuksissa, antavat vastaanottotoiminnalle ja kotoutumiselle osana tätä toimintaa. Artikkelissa esitetty analyysi perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty vuosina 2016 ja 2017 viideltä eri paikkakunnalta, joista jokaiseen avattiin vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Integraatio-odotuksia analysoimalla artikkeli tuo esiin, miten vastaanottotoiminnan ja kotoutumisen välisen rajan hämärtyminen virallisella hallinnollisella tasolla mahdollistaa paikallisesti hyvin vaihtelevat tulkinnat vastaanottotoiminnan luonteesta ja tavoitteista. Diskursiivisen neuvottelun tuloksena vastaanottokeskuksiin rakentuvaa sosiaalista todellisuutta artikkeli kuvaa pakotetun toimettomuuden käsitteellä.

Afganistanilaisten pakkomuuttajien arjen kansalaisuus ja toiminnan mahdollisuudet

2019-01-23T10:22:37+02:00

Artikkelimme tarkastelee afgaaniyhteisön jäsenten kotoutumisen mahdollisuuksia pienellä paikka- kunnalla Suomessa. Etnografisessa tutkimuksessamme kysymme, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä kotouttamistyö asettaa perheissä elävien afganistanilaistaustaisten naisten ja miesten arjen kansalaisuudelle. Sovellamme kansalaisuuden käsitteistöä sellaisten prosessien, käytäntöjen ja tekojen empiiriseen analyysiin, joissa valtiollisia politiikkoja sovelletaan ja sovitetaan yksilöiden elämään. Esitämme analyysissamme tarinat kahdesta perheestä siten, että niiden kautta avautuu laajempi näkymä afgaaniyhteisöön kuuluvien yksilöiden ja perheiden toimijuuteen. Tulostemme mukaan kotouttamistyön ja maahanmuuttopolitiikan yhteen kietoutuminen raamittaa tutkittavien kohtelua tavalla, jolla on sukupuolenmukaisia seurauksia. Perheiden naisia ei välttämättä nähdä yksilöinä, jotka tekevät omia ratkaisujaan. Kun mies on turvapaikanhakija, heidän isyyttään ja hoivavastuutaan ei tunnisteta. Analyysin mukaan arjen kansalaisuus ja kansalaisuus oikeudellisena asemana liittyvät vahvasti toisiinsa.

Aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuudet kotouttamistyön ulkoisten ehtojen ja maahanmuuttajien tarpeiden ristipaineissa

2019-01-23T10:22:34+02:00

Nykyisessä poliittisessa keskustelussa aktiivinen kansalaisuus ymmärretään usein kapeasti työkansalaisuutena. Artikkelissa analysoidaan, miten aktiivinen kansalaisuus rakentuu kotouttamistyön rakenteellisten ehtojen ja maahanmuuttajien tarpeiden huomioimisen ristiriidassa. Teoreettisesti nojaudutaan Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoriaan, joka painottaa erilaisten kyvykkyyksien sekä autonomisten toimintamahdollisuuksien merkitystä aktiivisessa kansalaisuudessa. Tuloksena havaitaan, että ammattilaisten näkemyksissä painottuu ristiriita järjestelmän tarpeille rakentuvan työkansalaisuuden ja kotoutujien autonomiaa tukevien toimintamahdollisuuksia vahvistavan työn välille. Myös kotiäitien perheasemaan perustuva kansalaisuus on erityisen vaikeasti saavutettavissa. Lopputuloksena on, että järjestelmän tarpeille rakennettu maahanmuuttajien sopeuttaminen kääntyy itseään vastaan, sillä yksilöiden tarpeet eivät rakennu ulkoisten määrittelyjen varaan. Lopulta yksilöllisten tarpeiden tunnistamattomuus ja huomiotta jättäminen passivoi maahanmuuttajaa.

Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa

2019-01-23T10:22:31+02:00

Yksin tulleet nuoret hallinnan kohteena: suomalainen yhteiskunta näköalattomuuden vai toivon rakentajana?

2019-01-23T10:22:20+02:00

Karkotetut — puuttuva näkökulma turvapaikanhakijoista käytävään keskusteluun

2019-01-23T10:22:47+02:00

Kohti aitoja kohtaamisia

2019-01-23T10:22:24+02:00