https://journal.fi/janus/issue/feed 2024-09-24T10:01:08+03:00 Elina Laine elina.a.laine@utu.fi Open Journal Systems <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>. </p> https://journal.fi/janus/article/view/143945 2024-03-14T10:02:59+02:00 Iiris Lehto 2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/129756 2024-02-15T09:53:12+02:00 Jyri Liukko Liisa-Maria Palomäki

<p>Tässä artikkelissa tarkastellaan eläketurvaan kohdistuvan luottamuksen osatekijöitä analysoimalla vapaamuotoisia avovastauksia siitä, mitkä tekijät lisäävät ja heikentävät luottamusta lakisääteiseen eläketurvaan. Keskeinen tutkimuskysymys on, minkälaisista tekijöistä luottamus lakisääteiseen eläketurvaan koostuu. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan luottamuksen ja kestävyyden käsitteiden suhdetta eläketurvan kontekstissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään teoriasidonnaista temaattista sisällönanalyysia avovastauksien yleisimmistä teemoista. Artikkeli osoittaa, että eläketurvaan kohdistuva luottamus rakentuu ainakin kolmesta yleisemmän tason osatekijästä, joista yksi on jäänyt vähemmälle huomiolle luottamuksen rakentumisen tarkasteluissa. Nämä liittyvät järjestelmän toimintavarmuuteen, lopputulokseen eli eläkkeiden riittävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä järjestelmän ulkopuolella oleviin tekijöihin. Toisella tapaa ilmaistuna kyse on eläketurvan teknishallinnollisesta kestävyydestä, sosiaalisesta kestävyydestä sekä taloudellisesta, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta kestävyydestä.</p>

2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/131456 2024-04-26T15:32:50+03:00 Susanna Paloniemi Leena Ristolainen Heikki Hurri

<p>Tutkimuksessa tarkastellaan kuntoutujien toimijuutta kuntoutuksessa lyhytkasvuisten aikuisten kuntoutuskokemusten avulla. Yksilökeskeisen sosiokulttuurisen näkökulman mukaan toimijuus ymmärretään tutkimuksessa yksilön ja sosiaalisen vastavuoroisena suhteena, joka ilmenee kuntoutujan kannanottoina, osallistumisena ja vaikuttamisena omaan kuntoutukseensa. Tutkimuksessa kysytään: 1) missä tilanteissa kuntoutujan toimijuus ilmenee ja mihin se kohdistuu? ja 2) mitkä yksilölliset ja sosiaaliset tekijät edistävät kuntoutujan toimijuutta ja mitkä rajoittavat sitä? 21 lyhytkasvuisen aikuisen haastatteluaineisto<br />analysoitiin temaattisella analyysillä. Kuntoutujien toimijuus ilmeni: 1) vaikuttamisena päätöksentekoon, 2) aktiivisena osallistumisena kuntoutuskäytännöissä, 3) valinnanvapautena ja toisin toimimisena sekä 4) elämänkulun toimijuutena. Toimijuutta resursoivat yksilön oma aktiivisuus sekä asiantuntijoiden, vertaisten ja järjestöjen tuki. Kuntoutuksen palvelujärjestelmää koskeva tiedon hajanaisuus, lausunnonlaatijoiden portinvartijuus ja elämänkulun muutosten huomiotta jättäminen kuntoutuskäytännöissä heikensivät kuntoutujien toimijuutta.</p>

2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/135916 2024-02-01T09:35:43+02:00 Eeva Elfving Ström

<p>Artikkeli käsittelee sosiaalityön toiseuttavia tulkintoja erityisesti kunniaan liittyvän väkivallan kontekstissa. Se analysoi, miten kunniaan liittyvä väkivalta nähdään sosiaalisena ongelmana suomalaisessa sosiaalityössä ja millaisia tulkintoja sen yhteydessä tehdään. Artikkeli korostaa toiseuttamisen ongelmaa, jossa yksilöt jaotellaan “meihin” ja “muihin” kulttuuristen erojen perusteella, mikä luo hierarkioita.<br />Tutkimuksessa käytetään sosiaalityöntekijöiltä kerättyä aineistoa, joka paljastaa kulttuurisiin oletuksiin perustuvia tulkintoja. Artikkeli painottaa kriittisen reflektion tärkeyttä sosiaalityön käytännöissä, jotta toiseuttavia tulkintoja voidaan purkaa ja uhrien tukeminen voidaan toteuttaa asianmukaisesti.</p>

2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/136653 2024-03-04T11:14:41+02:00 Linda Määttä Timo Harrikari Essi Julin

<p>Artikkelissa tarkastellaan, miten lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskeva huolisignalointi on muuttunut määrällisesti Suomen eduskunnassa vuosina 1970–2020 eduskuntaesitysten (N=12 005) valossa, ja millaiset kansanedustajan poliittiseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä huolisignaloinnin muutoksiin. Kansanedustajien poliittisen ja sosiaalisen pääoman yhteyttä huoliteemaisiin eduskuntaesityksiin tarkastellaan binäärisellä logistisella regressioanalyysilla ja huolisignaloinnin määrällisiä muutoksia tarkastellaan jakaumia kuvailevasti. Analyysi osoittaa, että huolen tematiikoissa on tunnistettavissa kaksi huolen ulottuvuutta: alaikäisiä suojeleva sekä kontrollikeskeinen huolen ulottuvuus. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden huoliteemaan liittyvät kysymykset ovat politisoituneet 1990-luvulta lähtien. Eduskunnassa nouseva huoli on yhteydessä erityisesti oikeistokonservatiivien tapaan tulkita lapsuutta, nuoruutta ja perhe-elämää. Eduskuntaesitykset ilmentävät myös poliittista valtapeliä ja nyky-yhteiskuntaa ohjaavaa pelon kulttuuria.</p>

2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/138362 2024-03-04T11:09:33+02:00 Tuuli Lamponen Noora Aarnio Minna Veistilä

<p>Artikkelissa tarkastellaan, miten moniammatillisen yhteistyön tarvetta perustellaan arvioitaessa lapsen tilannetta lastensuojelun rajapinnalla. Vaikka arvioinnista vastaa sosiaalihuollon ammattihenkilö tai virkavastuussa oleva sosiaalityöntekijä, siihen osallistuu muitakin ammattilaisia ja läheisverkostoa. Nä­kökulma moniammatillisen yhteistyön perusteluihin ja haasteisiin lapsen tilannetta arvioitaessa muo­dostui kokemusasiantuntijoiden, ammattilaisten ja esihenkilöiden haastatteluista. Moniammatillisen yhteistyön perusteluina olivat: monipuolisen tiedon kertyminen lapsen tilanteesta, osaamisen varmis­taminen oikean tulkinnan muodostamiseksi, vastuun jakaminen ja yksilöllisen arvioinnin muodostu­minen prosessin aikana. Moniammatillista yhteistyötä heikentävät arvioinnin kompleksiset rakenteet, vastuukysymysten epäselvyydet ja liian suoraviivainen pyrkimys yhteisymmärrykseen. Riittävän tiedon kertyminen, toimivat rakenteet ja koordinaatio puolestaan tukevat moniammatillista yhteistyötä, jolloin työskentely voi muodostua tiiviiksi yhdessä toimimiseksi ja arviointirakenne kokonaisvaltaisemmaksi.</p>

2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/142722 2024-01-23T12:26:48+02:00 Veera Niemi Riikka Perälä Kirsi Juhila Mikko Ilmoniemi Jenni Mäki 2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/142485 2024-01-09T14:57:20+02:00 Joni Jaakola 2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/148037 2024-09-20T11:54:23+03:00 Kirsi Günther Milla Salin 2024-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti