https://journal.fi/janus/issue/feed 2024-12-05T08:36:13+02:00 Elina Laine elina.a.laine@utu.fi Open Journal Systems <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>. </p> https://journal.fi/janus/article/view/143467 2024-02-21T16:27:21+02:00 Inka Söderström 2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/143966 2024-03-14T17:54:37+02:00 Sami Ylistö 2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/142536 2024-01-11T12:43:53+02:00 Teija Karttunen Elina Laine 2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/141128 2024-05-06T16:50:29+03:00 Marja Lindberg Mikael Nygård Aino Sarkia Mia Hakovirta Emily Vuorenlinna

<p>Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaislasten kokemukset taloudellisesta stressistä liittyvät subjektiiviseen hyvinvointiin koronapandemian toisena vuotena. Taloudellinen stressi ymmärretään moniulotteisena huolena, joka vaikuttaa lapsiin niin vanhempien kuin laajemman yhteiskunnallisen talouskeskustelun kautta. Subjektiivista hyvinvointia käsitellään kahden eri ulottuvuuden näkökulmasta. Kognitiivinen hyvinvointi kuvaa lasten tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena, kun taas psykologinen hyvinvointi keskittyy lyhyen aikavälin koettuun hyvinvointiin. Käytämme Pelastakaa Lapset ry:n keväällä 2021 keräämää kyselyaineistoa. Tulokset osoittavat, että koettu taloudellinen stressi on negatiivisesti yhteydessä sekä kognitiiviseen hyvinvointiin että psykologiseen hyvinvointiin, myös huomioitaessa sosioekonomiset ja muut aiempaan tutkimukseen perustuvat subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kuitenkin vielä negatiivisempi vaikutus oli koulussa koetulla turvattomuuden tunteella. Tytöillä ja yli 16-vuotiailla oli suurempi riski heikolle subjektiiviselle hyvinvoinnille.</p>

2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/138564 2024-05-30T08:41:00+03:00 Vesa Välimäki Ariela Tuikkanen Paula Vainikka Mia Tammelin Sami Ylistö

<p>Artikkelin taustalla on ajankohtainen keskustelu osallisuudesta ja sen edistämisestä sosiaalityössä. Artikkelissa tarkastellaan, minkälaisia osallisuuden edistämiseen liittyviä diskursseja on tunnistettavissa nuorten aikuisten sosiaalityön palvelukuvauksista. Aineistona hyödynnetään Suomi.fi -palvelutietovarannon palvelukuvauksia nuorten aikuisten sosiaalityön palveluista. Palvelukuvausten analyysissä tunnistettiin kaksi osittain risteävää ja päällekkäistä diskurssia: osallistava ja ohjaava. Asiakasta osallistavassa diskurssissa korostuu asiakkaan mukaan ottaminen asiakasprosessiin: asiakas nähdään toimijana, jonka mielipiteitä halutaan kuunnella ja jonka toimijuudelle halutaan antaa tilaa palveluiden kehysten sisällä. Asiakasta ohjaavassa diskurssissa korostuu asiakkaan rooli palvelun kohteena, jolloin asiakkaan omalle roolille ei juurikaan jää tilaa. Nuorten aikuisten sosiaalityön palvelukuvauksista havaitut diskurssit tuovat esiin nuorten aikuisten sosiaalityön palveluissa esiintyvää jännitettä nuorille aikuisille annetun tuen ja kontrollin välillä.</p>

2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/147170 2024-08-06T17:49:14+03:00 Katariina Löfblom Minna Alin Sanni Salonen Anniina Kaittila Leena Leinonen Siiri-Liisi Kraav Riitta Vornanen Merja Anis Max Karukivi

<p>Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten sijaishuollon asiakkaina olevat nuoret kertovat julkisen ja yksityisen tilan kokemisesta ollessaan sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Keskeisiä käsitteitä ovat koti yksityisenä tilana ja julkinen koti, joka kuvaa yksityisen ja julkisen tilan väliin sijoittuvaa tilakokemusta. Itsen tilaa sääteleviä ulottuvuuksia ovat sosiaalisten suhteiden läheisyys tai etäisyys sekä mahdollisuus itsemääräämiseen ja oman tahdon ilmaisemiseen erilaisissa tilallisissa ratkaisuissa. Aineisto muodostuu 19 nuoren narratiivisesta haastattelusta, jotka on tehty osana laajempaa tutkimushanketta. Haastattelut on analysoitu aineistolähtöisesti teemoitellen. Tutkimus täydentää aikaisempaa tietoa lapsen ja nuoren kokemuksesta sijaishuollossa ja nostaa esiin tekijöitä, jotka heikentävät kokemusta omasta paikasta sijaishuollon aikana. Tilan kokemista koskevan tiedon pohjalta voidaan kehittää nuorten uuteen paikkaan asettumista tukevia prosesseja.</p>

2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/131536 2024-03-14T08:55:25+02:00 Sanni Salonen Johanna Kallio Anne-Mari Jaakola

<p>Tarkastelimme sosiaalityön pääaineopiskelijoiden näkemyksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta osana sosiaalityöntekijän tehtävää ja näihin näkemyksiin yhteydessä olevia tekijöitä. Aineistona käytimme valtakunnallista kyselyaineistoa vuodelta 2019 (n=608) ja analyysimenetelminä ristiintaulukointia sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Opiskelijoista enemmistö näki yhteiskunnallisen vaikuttamisen keskeisenä osana sosiaalityöntekijän tehtävää, mutta yksilökohtainen asiakastyö näyttäytyi heille yhteiskunnallista vaikuttamista kiinnostavampana. Opiskelijat osoittivat sitoutumista ja pystyvyyden kokemusta koskien yhteiskunnallista vaikuttamista, mutta kriittisyys pystyvyyttä kohtaan kasvoi opintojen edetessä ja työkokemuksen karttuessa. Lisäksi opiskelijoiden koulutustausta, puoluekanta, näkemykset köyhyyden syistä, henkilökohtaiset köyhyyskokemukset sekä sukupuoli olivat yhteydessä näkemyksiin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sosiaalityöntekijänä. Tuloksemme haastavat kehittämään sosiaalityön koulutusta ja toimintarakenteita yhteiskunnallista vaikuttamista tukeviksi.</p>

2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/136210 2024-04-02T13:57:12+03:00 Minna Taipale

<p>Artikkeli käsittelee tutkimuskatveeseen jäänyttä yhteisöllistä väkivaltaa. Artikkelissa tutkitaan, miten yhteisöllinen väkivalta näkyy muslimiyhteisöissä ja muslimiperheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on 24 englanninkielistä, tieteellisistä tutkimusta. Tutkimustehtäviin haetaan vastauksia kolmen tutkimuskysymyksen avulla ja aineistoa on analysoitu hyödyntäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan yhteisöllisessä väkivallassa on erityispiirteitä, joiden huomioimiseen tulee jatkossa panostaa laajemmin. Yhteisöllisyyteen kietoutuvat uskonnolliset ja kulttuuriset traditiot voivat mahdollistaa väkivallan todentumista, mutta toisaalta<br />niiden kautta voidaan ehkäistä ja purkaa väkivaltaa. Muslimiyhteisöjen diversiteetti ja muslimiväestön lisääntyminen länsimaissa nostavat esille sosiaalityön tarpeen kiinnittää huomiota kulttuuri- ja uskontolukutaitoisten työmenetelmien ja interventioiden kehittämiseen. </p>

2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/146853 2024-07-03T20:14:05+03:00 Leo Nyqvist 2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/152656 2024-12-04T10:46:34+02:00 Kirsi Günther Milla Salin 2024-12-05T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti