https://journal.fi/janus/issue/feed 2021-10-06T18:20:44+03:00 Mari Kivistö mari.kivisto@ulapland.fi Open Journal Systems <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se postitetaan tilaajille. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan lisäksi välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>.&nbsp;</p> https://journal.fi/janus/article/view/101324 2021-01-13T10:39:20+02:00 Irene Roivainen irene.roivainen@gmail.com 2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/111611 2021-10-06T17:44:08+03:00 Tuuli Hirvilammi tuuli.hirvilammi@tuni.fi 2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/111612 2021-10-06T17:52:22+03:00 Emmi Lastunen emmi.lastunen@tuni.fi Annukka Peltonen annukka.peltonen@tuni.fi Annika Pöllänen annika.pollanen@tuni.fi Laura Heikkonen laura.heikkonen@tuni.fi 2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/111610 2021-10-06T16:25:26+03:00 Helena Hirvonen helena.m.hirvonen@uef.fi 2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/96981 2021-01-13T13:31:47+02:00 Maritta Itäpuisto maritta.itapuisto@gmail.com Johanna Kiili johanna.j.kiili@jyu.fi Kaisa Malinen kaisa.malinen@jamk.fi Johanna Moilanen johanna.s.moilanen@jyu.fi Mari Punna mari.punna@jamk.fi

<p>Tutkimuksessa tarkastellaan ryhmähaastatteluaineiston avulla lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisten asiantuntijuutta suhteessa kokemusasiantuntijuuteen. Tutkimuksessa havaittiin kolme erilaista ammatillisen asiantuntijuuden muotoa. Ensimmäinen asiantuntijuuden muoto nimettiin yhteistyöasiantuntijuudeksi, mikä viittaa asiakkaiden kanssa yhteiseen tiedonmuodostukseen ja toimintaan. Toinen, perinteinen asiantuntijuus, taas pysyttelee tiukasti ammattiroolissa tarjoten vain rajoitetusti tilaa kokemusasiantuntijuudelle. Kolmatta ammatillisen asiantuntijuuden muotoa kutsutaan eettiseksi vartijuudeksi. Siinä painotus on käytännöllisesti ja konkreettisesti eettisyyden valvonnassa, mikä näkyy suhtautumisessa ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan tehtäviin, ohjeistuksiin, pelisääntöihin ja riskeihin. Tulokset viittaavat siihen, että lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaiset tuottavat eettisten kysymysten vartioinnin kautta uutta ammatillista roolia aiempien roolien oheen tai niiden tilalle. Tämä saattaa olla reaktio kokemusasiantuntijuuden aiheuttamaan paineeseen muokata työroolia.</p>

2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/96002 2020-12-14T11:20:10+02:00 Tuuli Kalari tuuli.kalari@tuni.fi Suvi Raitakari Suvi.Raitakari@tuni.fi

<p>Artikkelissa tarkastellaan lapsen ja sosiaalityöntekijän haastattelukohtaamista suomalaisen lapsiperheiden sosiaalityön kontekstissa. Haastatteluepisodien analyysissä käytetään teoreettis-analyyttisenä välineenä Goffmanin (1983) ajatteluun perustuvaa vuorovaikutusjärjestyksen käsitettä. Aineisto koostuu neljästä lapsiperheiden sosiaalityön palveluissa videoidusta lapsen haastattelusta. Analyysi perustuu mikroanalyyttiseen vuorovaikutuksen tutkimuksen orientaatioon ja kohdistuu haastatteluaineiston kysymisen ja vastaamisen vierusparijaksoihin. Tutkimuksen tärkein havainto on, että lapsi rikkoo usein odotusten mukaista vuorovaikutusjärjestystä. Tulososiossa esitetään kolme keskeistä vuorovaikutuksen rikkoutumisen tapaa kuvaavaa haastattelukohtaamisen episodia: Lapsi vastaa kysymyksiin - omassa järjestyksessään, Lapsi muuttaa haastattelukohtaamisen muotoa ja Lapsi tukahduttaa haastattelukohtaamisen. Johtopäätöksissä pohditaan, mitä lopulta tarkoittaa oikeanlainen haastattelukohtaamisen vuorovaikutusjärjestys.</p>

2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/82039 2021-01-13T13:39:38+02:00 Katarina Groop katarina.groop@tuni.fi

<p>Artikkelissa tarkastellaan merkittäviä elämänkulun käännekohtia (<em>turning points</em>) lastensuojelun sijaishuollosta aikuistuneiden kokemuksissa. Viitekehyksenä on käännekohtien teoreettinen tarkastelu, jota avataan elämänkulullisesta tutkimuksesta käsin. Artikkelin aineisto koostuu sijaishuollosta aikuistuneille järjestetyistä fokusryhmätyöpajoista (n=20), teemahaastatteluista (n=3) ja kirjoitetuista tarinoista (n=3). Käännekohtien merkitys sijaishuollossa kasvaneiden kertomuksissa linkittyi ihmis- ja perhesuhteiden, työ- ja opiskeluelämän sekä sosiaalisten ympäristöjen muutoskohtiin. Tulosten perusteella elämän käännekohdiksi määrittyivät huostaanotto ja sijaishuoltoaika, itsenäistyminen, omillaan oleminen ja vanhemmaksi tuleminen. Lastensuojelujärjestelmä toi käännekohtiin institutionaalisesti määrittyviä rakenteita ja ikärajakeskeisiä käytänteitä. Merkittäviä käännekohtia sävyttivät niin negatiiviset kuin positiiviset, kannattelevat ulottuvuudet.</p>

2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/91702 2021-02-10T10:42:25+02:00 Anna-Leena Riitaoja anna-leena.riitaoja@helsinki.fi Maija Jäppinen maija.jappinen@helsinki.fi Hanna Kara hanna.kara@abo.fi Camilla Nordberg camilla.nordberg@abo.fi

<p class="Abstrakti" style="margin-left: 0cm;">Artikkelissa kysytään, millaista ymmärrystä siirtolaisuudesta ja siihen kytkeytyvästä moninaisuudesta tuotetaan sosiaalityön yliopisto- ja sosionomi (AMK) -koulutusten opetussuunnitelmissa sekä miten siirtolaisuus suhteutuu yhtenäiskulttuuria, hyvinvointivaltiota ja yhdenvertaisuutta koskeviin kertomuksiin. Aineistona ovat lukuvuonna 2017–2018 voimassa olleet sosiaalityön opetussuunnitelmat kuudessa yliopistossa (suomi ja ruotsi) sekä sosionomi (AMK) -koulutuksen opetussuunnitelmat viidessä ammattikorkeakoulussa (suomi, ruotsi, englanti). Analyysimenetelmänä on laadullinen abduktiivinen sisällönanalyysi. Tulosten perusteella siirtolaisuudesta ei yleensä puhuta osana elämän ja yhteiskunnan moninaisuutta vaan erilliskysymyksenä. Siten käsitys yhtenäiskulttuurista ja palveluiden tasa-arvoisuudesta voi jatkua. Lisäksi siirtolaisuusteemat sijoittuvat yleensä valinnaisille erityiskursseille. Tämä voi vaikeuttaa palvelujärjestelmän rakenteellisen eriarvoisuuden tunnistamista.</p>

2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/111613 2021-10-06T18:03:15+03:00 Mari Susanna Kivistö mari.kivisto@ulapland.fi

<p> Article Summaries in English</p>

2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/101880 2021-02-08T13:00:28+02:00 Antti Kääriälä antti.kaariala@thl.fi 2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/98651 2020-10-22T17:04:08+03:00 Leena Leinonen leena.leinonen@uef.fi 2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/99465 2020-11-26T10:53:34+02:00 Leena Viinisalo-Heiskanen leheiska1@gmail.com 2021-10-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti