https://journal.fi/janus/issue/feed 2021-06-15T13:00:55+03:00 Mari Kivistö mari.kivisto@ulapland.fi Open Journal Systems <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se postitetaan tilaajille. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan lisäksi välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>.&nbsp;</p> https://journal.fi/janus/article/view/109433 2021-06-15T09:57:03+03:00 Minna Zechner minna.zechner@ulapland.fi Marjo Romakkaniemi marjo.romakkaniemi@ulapland.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/109435 2021-06-15T12:17:04+03:00 Jorma Sipilä jorma.sipila@tuni.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/109436 2021-06-15T12:29:58+03:00 Minna Kivipelto minna.kivipelto@thl.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/109437 2021-06-15T12:38:50+03:00 Heidi Sinevaara-Niskanen heidi.sinevaara-niskanen@ulapland.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/98542 2020-10-14T12:09:25+03:00 Paula Vasara paula.vasara@jyu.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/98605 2020-10-14T11:16:50+03:00 Emilia Leinonen emilia.a.leinonen@jyu.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/98165 2020-10-14T12:14:17+03:00 Mari Susanna Kivistö mari.kivisto@ulapland.fi Kaisa Kuusikko kaisa.kuusikko@kempele.fi Sini Sivonen sini.sivonen@ppshp.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/109434 2021-06-15T11:50:16+03:00 Mikael Nygård mikael.nygard@abo.fi 2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/109439 2021-06-15T12:46:19+03:00 Mari Susanna Kivistö mari.kivisto@ulapland.fi

<p>Article Summaries in English</p>

2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/87771 2020-10-05T17:11:28+03:00 Ulla Halonen ulla.m.halonen@student.jyu.fi Lina Van Aerschot lina.vanaerschot@jyu.fi Tomi Oinas tomi.oinas@jyu.fi

<p>Läheisten rooli muistisairaiden hoivaajina on jo nyt merkittävä, ja se tulee kasvamaan. Muistisairaudet yleistyvät pitkäikäisyyden lisääntyessä, ja vanhushoivapolitiikassa painotetaan kotona asumista. Tässä tutkimuksessa selvitetään muistisairaan puolisoille ja aikuisille lapsille tarjottua tiedollista tukea, palveluohjausta ja palveluja. Lisäksi tarkastellaan, millainen yhteys eri taustatekijöillä on palvelujen tarjontaan, ja miten saatu tieto ja palveluohjaus vaikuttavat tarjottuihin palveluihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin muistisairaiden puolisoilta ja aikuisilta lapsilta sähköisellä Carer’s survey -kyselyllä. Aineiston analyysi osoittaa, että tietoa oli saatu rajallisesti ja puolisot olivat saaneet sitä enemmän kuin aikuiset lapset. Palveluohjauksen saaminen oli sattumanvaraista, vaikka palvelujen saaminen edellyttää joko tietoa palveluista ja/tai palveluohjausta. Jatkossa muistisairaan läheisten tasapuoliseen tukeen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti riittävään tiedon saamiseen ja palveluohjaukseen on panostettava, jotta muistisairasta läheistään hoitavat pääsevät tarvitsemansa tuen piiriin.</p>

2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/95720 2020-12-11T14:59:27+02:00 Maija Kalm-Akubardia maija.kalm-akubardia@diak.fi

<p>Tämä etnografinen tutkimus kysyy, miten ja miksi yhteiskunnan valtaeliitti ohjailee paperittomien toimintamahdollisuuksia. Kenttätyö on toteutettu Moskovassa sekä etänä 15 pitkäaikaispaperittoman kanssa vuosina 2017-2020. Tutkimuksen mukaan paperittomat ovat aktiivinen osa yhteiskuntaa ja sen kansantaloutta, mutta heidän toimintamahdollisuutensa ovat ohjailtuja ja rajoitettuja. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat Steven Lukesin vallan kolme ulottuvuutta (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin teoria toimintamahdollisuuksista (2011). Lukesin valtateorian mukaisesti paperittomien toimintamahdollisuuksien ohjailu tapahtuu päätöksenteossa, päätöksien tekemättä jättämisessä sekä yhteiskunnallisen mielipidevaikuttamisen kautta. Tutkimus löytää yhtymäkohtia Steven Lukesin valtateorian (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin toimintamahdollisuuksien teorian (2011) välilläharmaata taloutta ruokkivan paperittomuusilmiön ylläpitämisestä, politisoinnista ja kriminalisoinnista. Paperittoman toimintamahdollisuudet nähdään tutkimuksessa ratkaisemattomana ihmisoikeuskysymyksenä.</p>

2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/89473 2020-10-05T17:12:20+03:00 Anu Kinnunen anu.kinnunen@tuni.fi Osmo Kontula osmo.kontula@vaestoliitto.fi

<p>Tässä tutkimuksessa selvitetään parisuhteettomien miesten ja naisten onnellisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ja tarkastellaan, kuinka onnellisuus kytkeytyy intiimisuhteisiin, yksinäisyyden kokemukseen, liikunnallisuuteen, alkoholin käyttöön, uskonnollisuuteen, terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan. Aineistona käytetään FINSEX-kyselyn parisuhteettomien vastauksia (N=944) ja menetelmänä binääristä logistista regressioanalyysiä sekä ristiintaulukointia. Kysymme, eroavatko parisuhteettomat miehet ja naiset toisistaan onnellisuuden ja onnellisuuteen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen. Tulokset osoittavat, että parisuhteettomat naiset ovat keskimäärin parisuhteettomia miehiä onnellisempia. Miehet raportoivat naisia useammin, että kumppanin löytäminen sitä kaivattaessa on vaikeaa. Parisuhteettomien naisten onnellisuus on vahvasti yhteydessä vähäiseen koettuun yksinäisyyteen. Parisuhteettomien miesten onnellisuutta puolestaan ennustavat voimakkaimmin vähäiset psykosomaattiset oireet ja liikunnallisuus.</p>

2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus/article/view/76919 2020-10-05T17:12:53+03:00 Harriet Tervonen harriet.tervonen@gmail.com

<p>Artikkelissa tarkastellaan tunteiden merkitystä turvallisuuden rakentumisessa lapsuuden tunnekokemuksissa. Artikkeli jatkaa tutkimuskeskusteluja, joissa lapsuuden kokemuksia ja lasten paikkaa analysoidaan osana uskonnollisten yhteisöjen käytäntöjä. Aineistoa varten on haastateltu neljä aikuista, jotka ovat viettäneet lapsuutensa uskonnollisissa perhesuhteissa. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, joka kohdentui tunteiden kuvauksiin ja niille annettuihin merkityksiin. Turvallisuutta rapauttavat tunnekokemukset liittyvät perheen sisäisten ja ulkoisten suhteiden eroihin sekä uskonnollisten oppien tuottamiin ristiriitoihin. Tulokset korostavat lapsen kokemuksen kuulemisen merkitystä sekä vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotta uskonnon vapauden rinnalla turvataan lapsen oikeuden toteutuminen. Sosiaalityössä tarvitaan ymmärrystä asiakkaiden kokemus- ja merkitysmaailmoista, erityisesti silloin, kun kohteena on lapsen oikeuksien toteutuminen.</p>

2021-06-15T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti