https://journal.fi/janus/issue/feed 2019-03-22T12:01:14+02:00 Helena Hirvonen helena.m.hirvonen@uef.fi Open Journal Systems <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se postitetaan tilaajille. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan lisäksi välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>.</p> https://journal.fi/janus/article/view/79719 2019-03-22T12:01:05+02:00 Eeva Jokinen eeva.jokinen@uef.fi Aini Pehkonen aini.pehkonen@uef.fi 2019-03-08T08:57:13+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/68838 2019-03-22T12:01:10+02:00 Marja Lindberg marja.lindberg@abo.fi Janne Autto janne.autto@ulapland.fi Mikael Nygård mikael.nygard@abo.fi

<p>&nbsp;</p> <p>Vuosien 2007–2008 talouskriisin jälkeinen hidas talouskasvu, epävarmat työmarkkinat ja säästö-<br>toimenpiteet, kuten lapsilisien leikkaus, ovat heikentäneet perheiden taloudellista turvaa ja ajaneet <br>lapsiperheitä köyhyyden, terveyserojen ja erilaisen pahoinvoinnin riskialueille. Artikkelissa analy-<br>soimme lapsiperheiden arjessaan kehittämiä selviytymistapoja kotitalouden strategioiden (household <br>strategies) sekä Bourdieun pääoman käsitteiden avulla. Artikkelin aineisto koostuu pohjanmaalaisten <br>suomen- ja ruotsinkielisten lapsiperheiden haastatteluista. Tulosten perusteella julkisille palveluille ja <br>tuille vaihtoehtoisten kotitalouden strategioiden merkitys on ilmeinen perheiden arjessa selviämisen <br>kannalta. Strategiat voidaan jakaa Bourdieun erottelemien pääomien mukaisesti sosiaaliseen verkos-<br>toon, taistelutahtona ilmenevään kulttuuriseen pääomaan sekä taloudellisiin järjestelyihin.</p>

2019-03-08T08:53:36+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/66252 2019-03-22T12:01:00+02:00 Hannele Palukka hannele.palukka@tuni.fi Tiina Tiilikka tiina.tiilikka@seamk.fi Petra Auvinen petra.auvinen@tuni.fi

<p>Kokemusasiantuntijuus hyödyttää palvelujärjestelmää ja sen asiakkaita sekä kokemusasiantuntijoina <br>työskenteleviä, joilla katsotaan olevan kaksoisrooli sekä asiakkaina ja palveluiden käyttäjinä että oma-<br>ehtoisina toimijoina. Artikkelissa kysytään, miten kokemusasiantuntijat asemoivat itsensä päihde- ja <br>mielenterveyspalveluiden hyödyntäminä asiakkaina suhteessa palvelujärjestelmään, sen palveluksessa <br>oleviin ammattilaisiin sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujiin. Tutkimuksessa haastateltiin ko-<br>kemusasiantuntijoita, jotka toimivat kokemusasiantuntijoina erilaisissa tehtävissä päihde- ja mie-<br>lenterveysasiakkaiden tukena ja ammattilaisten rinnalla. Aineiston analyysi kytkeytyy sosiologisen <br>kulttuurintutkimuksen tapaan lähestyä tutkimuskohdetta kulttuurisena ilmiönä. Tutkimus esittää, <br>että kokemusasiantuntijoiden asema on ristiriitainen yhtäältä asiakkaan kuntoutumista vahvistavina <br>päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimijoina ja toisaalta hallinnon harjoittaman osallistamispoli-<br>tiikan välineinä.</p> <p>&nbsp;</p>

2019-03-08T14:05:25+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/64170 2019-03-22T12:00:55+02:00 Anu Järvensivu anu.k.jarvensivu@jyu.fi Jutta Pulkki jutta.pulkki@tuni.fi

<p>Artikkelissa tutkimme työurien kaaosteorian potentiaalia yhä moninaisemmiksi muuttuvien työuri-<br>en ymmärtämisessä sekä työurien ja koetun terveyden välisten kytkösten hahmottamisessa. Kaaos-<br>teoria tuo esiin työurien erilaiset muodot ja niitä värittävät monenlaiset epävarmuudet, satunnaisuu-<br>det ja siirtymät. Aineistomme muodostuu kahdestatoista pohjoiskarjalalaisen miehen haastattelusta. <br>Löysimme aineistosta kaikki teoriassa esitetyt neljä työuramuotoa, mutta ne limittyivät ja muoto <br>saattoi myös vaihtua. Havaitsimme terveydentilan kytkeytyvän monisuuntaisesti työuran rakentumi-<br>seen, ja taloudellisten kysymysten välittävän kytköksiä. Esitämmekin, että yksilön vapaata valintaa ja <br>lineaarista työuraa korostavien ajattelutapojen sijasta tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon tulisi <br>ennemmin perustua käsitykseen työurien monimutkaisesta kytkeytyneisyydestä ja kontekstiin sitou-<br>tuneisuudesta.</p>

2019-03-08T14:08:51+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/65766 2019-03-22T12:00:51+02:00 Katja Repo katja.repo@tuni.fi Anu Kuukka anu.kuukka@jyu.fi Petteri Eerola petteri.eerola@tuni.fi

<p>Artikkelissa kysytään, miten lasten kotihoidosta ja sen tukemisesta keskustellaan paikallisesti. Kun-<br>nat tuottavat lasten kotihoidon merkityksellistämiselle erityisen kontekstin. Kunnat vastaavat niin <br>varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä kuin lasten kotihoidon tuen rahoittamisesta kuitenkin niin, <br>että oikeus kotihoidon tukeen syntyy palveluun kytkeytyvän oikeuden käyttämättä jättämisestä. <br>Analyysi pohjautuu 32 kunnallisen luottamushenkilön haastatteluun. Haastattelut toteutettiin kym-<br>menessä kunnassa keväällä 2016. Analyysi paikantaa aineistosta kehysanalyysin keinoin kaksi lasten <br>kotihoitoa merkityksellistävää tulkintakehystä: talous-rationaalisen ja kulttuuris-normatiivisen tul-<br>kintakehyksen. Talous-rationaalisen tulkintakehyksen sisällä kotihoitoa pohditaan kustannussäästönä <br>sekä kustannustehokkuuden ja kustannusohjauksen kysymyksinä. Kulttuuris-normatiivisessa tulkin-<br>takehyksessä kotihoito näyttäytyy arvovalintana ja elämäntapakysymyksenä.</p>

2019-03-08T14:20:26+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/75844 2019-03-22T12:00:46+02:00 Briitta Koskiaho briitta.koskiaho@tuni.fi

<p>Kansalaistutkimus on yhteiskuntatieteissä uusi tutkimuksen metodi. Se on muutakin eli ammattitutkijoiden lisäksi usein tutkimuksen kohteena olevat henkilöt toimivat kanssatutkijoina ammattitutkijoiden kanssa. Tutkimus on lähellä toiminta- ja osallistavaa tutkimusta. Puheenvuorossa pohditaan kansalaistutkimuksen ominaispiirteitä ja otetaan esimerkiksi meneillään oleva vanhoihin ihmisiin kohdistuva asioitten ajamiseen liittyvä tutkimus 2018-2019. Kaikki osallistujat ovat vanhoja, useimmat täyttäneet 75 vuotta. He ovat koulutettuja henkilöitä, useat myös yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneita. Heilläkin näyttää olevan suuria ongelmia arkipäivän asioittensa ajamisessa. Miten paljon niitä onkaan niillä, jotka ovat näitä kansalaistutkijoita tietotaidollisesti heikommassa asemassa? Tutkimuksessa pyritään myös muuttamaan olemassa olevia käytänteitä ja ehdottamaan asioitten ajamiseen uusia ideoita sen perusteella, että toisena kansalaistutkijajoukkona ovat&nbsp; asioitten ajamiseen liittyvien hankkeiden johtajat hankkeineen&nbsp; ja myös arvioinnin kohteina.</p>

2019-03-08T14:24:04+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/70032 2019-03-22T12:00:42+02:00 Sirkka Mikkola sirkka.mikkola84@gmail.com

<p>Puheenvuoro perustuu uuspaperittomuutta käsittelevään sosiaalityön käytäntötutkimukseen, joka tehtiin Helsingin Maahanmuuttoyksikölle tammikuussa 2018. Uuspaperittomat ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, jotka eivät palaa vapaaehtoisesti lähtömaihinsa, eikä heitä voida sinne viranomaistoimin palauttaa. Heille annetaan 30 päivää aikaa tehdä päätös kotiinpaluusta, jonka jälkeen heidän vastaanottopalvelunsa päättyvät ja he tipahtavat yhteiskunnan ulkopuolelle paperittomiksi. Resurssit näin suuren päätöksen tekemiseksi kuitenkin puuttuvat. Oikeudellinen neuvonta ei ole riittävää. Lisäksi psyykkinen huonovointisuus, asunnottomuus ja epäluottamus viranomaisia kohtaan vaikeuttavat ratkaisun löytymistä. Paperittomien sosiaalityössä tulisikin avata näköaloja, jotta ihminen voisi löytää vaihtoehdon paperittomuudelle. Keskeistä on asiakassuhteen luottamuksellisuus, salassapito ja emotionaalinen tuki.</p>

2019-03-08T14:26:21+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/74261 2019-03-22T12:00:37+02:00 Jussi Tervola jussi.tervola@alumni.helsinki.fi 2019-03-08T14:29:15+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/69095 2019-03-22T12:00:33+02:00 Kaisa Kuurne kaisa.kuurne@uef.fi 2019-03-08T14:34:39+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/70120 2019-03-22T12:00:28+02:00 Marjo Anneli Ring marjo.ring@welho.com Sanna Laulainen sanna.laulainen@uef.fi 2019-03-08T14:38:16+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/74454 2019-03-22T12:01:14+02:00 Laura Rapo laura.rapo@helsinki.fi 2019-03-08T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/70311 2019-03-22T12:00:24+02:00 Pirkko-Liisa Rauhala pirkko-liisa.rauhala@helsinki.fi 2019-03-08T14:44:16+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/79722 2019-03-22T12:00:09+02:00 Helena Hirvonen helena.m.hirvonen@uef.fi

<p>Article Summaries in English</p>

2019-03-08T15:05:41+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/79720 2019-03-22T12:00:19+02:00 Helena Hirvonen helena.m.hirvonen@uef.fi

<p>Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät Lapin yliopistossa 9-10.5.2019</p>

2019-03-08T14:56:49+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/79721 2019-03-22T12:00:14+02:00 Helena Hirvonen helena.m.hirvonen@uef.fi

<p>Seuran jäseneksi liittyminen vuonna 2019</p>

2019-03-08T15:01:19+02:00 ##submission.copyrightStatement##