https://journal.fi/janus <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot on julkaistu välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>. </p> Sosiaalipoliittinen yhdistys fi-FI Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 1235-7812 <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Janus-lehdelle.</p> <p>Tekstiä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja vuoden 2018 alusta Open Access -periaatteen mukaisesti välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/janus/article/view/147921 <p>Tutkimus tarkastelee asunnottomuutta kokeneiden toimijuutta palvelujärjestelmäsuhteissa koronapandemian aikana. Aineistona on 18 asunnottomuutta kokeneen haastattelua vuodelta 2021. Niiden tarkastelu suhteellisen toimijuuden käsitteen valossa osoitti, että joidenkin haastateltavien toimijuus vahvistui pandemian aikana, kun suhteet palvelujärjestelmään lähentyivät. Pandemia ei heijastunut toimijuuteen, jos haastateltavilla oli jo ennen pandemiaa yksittäisiin palveluihin läheisiä toimijuutta kannattelevia suhteita tai jos suhteet palveluihin olivat jo ennen pandemiaa olleet etäisiä, torjuvia tai ristiriitaisia ja jos heidän arkensa oli entuudestaan turvatonta. Monissa suhteissa toimijuus myös rajoittui pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Pandemia teki näkyväksi <em>alisteisen riippuvuussuhteen</em>, jossa asunnottomuutta kokeneiden toimijuus on korostuneen riippuvaista sosiaali- ja terveyspalveluista samalla, kun heillä on niiden tuottamisen tapoihin hyvin rajoitetusti valtaa. Häiriötilanteisiin varautumiseksi on olennaista purkaa yhteiskunnalliselle turvattomuudelle altistavaa politiikkaa.</p> Mikko Ilmoniemi Johanna Ranta Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 133–150 133–150 10.30668/janus.147921 https://journal.fi/janus/article/view/145589 <p>Sosiaalityön tutkijoilla ja opettajilla on usein kokemus työurasta sosiaalityöntekijänä. Tässä artikkelissa käsittelemme yhteistoiminnallisen autoetnografian avulla siirtymää asiakastyötä tekevästä sosiaalityöntekijästä sosiaalityön tutkijaksi akateemisella koulutus- ja ammattiuralla sekä tutkijan ammatti-identiteetin rakentumista. Siirtymää ja siihen liittyviä kokemuksia analysoimme gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden haastattelujen aikana tuotettujen tutkimuspäiväkirjojen ja yhteisten nauhoitettujen keskustelujen pohjalta. Tutkijan kaksoisrooli ilmeni jännitteisenä aiemman sosiaalityöntekijän ammatillisen ja kehittymässä olevan tutkijan identiteetin välillä, erityisesti ammatillisten ja tutkimuksen käytäntöjen ollessa samankaltaisia. Siirtymään moniulotteisena ja dynaamisena prosessina yhdistyivät niin ammatilliset kokemukset toimintatavoista sekä tiedon tuottamisen merkityksistä kuin henkilökohtaiset tunteet liittyen esimerkiksi tutkimuksen hyödyllisyyteen, luokkataustaan, tai akateemiseen kuulumiseen ja kuulumattomuuteen. Ammatti-identiteettien muutoksen ja uudelleen muotoutumisen prosessi tuottaa uudenlaisia näkökulmia asiakastyön ja tutkimuksen suhteeseen.</p> Mia Niemi Eeva Rossi Riitta-Liisa Kinni Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 151–168 151–168 10.30668/janus.145589 https://journal.fi/janus/article/view/146030 <p>Tutkimuksessa tarkastellaan SOS-Lapsikylän ylläpitämässä Apuu-chatissa 7–15-vuotiaille suunnattuja keskusteluaiheita ja sen roolia avuntarjoajana. Tutkimusaineistona käytetään vuosina 2021-2023 käydyistä chat-keskusteluista (N = 40291) kerättyä lomakeaineistoa. Tulokset osoittavat, että chatissa käsitellään monia eri aiheita, joista yleisimpiä ovat mielen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin sekä kotiin ja perheeseen liittyvät aiheet. Suuri osa lapsista hakeutuu chatiin tavallisiin, kehitysvaiheisiin kuuluviin huoliin liittyen, mutta chatissa keskustellaan myös vakavista mielenterveyden oireiluista, itsetuhoisuudesta ja väkivallasta. Kolme prosenttia keskusteluista vaati chatin työntekijältä jatkotoimenpiteitä, kuten yhteydenottoa viranomaisiin tai koulun oppilashuoltoon. Apuu-chat näyttäytyy palveluna, joka tarjoaa tukea erityisesti niille lapsille, jotka eivät koe huoliaan riittävän suuriksi virallisiin avunsaantiväyliin tai jotka eivät voi jakaa huoltaan tuttujen aikuisten kanssa. Toisaalta se tavoittaa myös vaikeasti oireilevia lapsia, joita on vaikea tavoittaa perinteisempien palveluiden piiriin.</p> Venla Hakala Taina Laajasalo Elina Stenvall Laura Mielityinen Noora Ellonen Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 169–190 169–190 10.30668/janus.146030 https://journal.fi/janus/article/view/148156 <p>Tutkimuksessa tarkastellaan lastensuojelun avohuollon tukitoimien valintaa sosiaalityöntekijöiden näkemyksien kautta. Aineisto on kerätty vuosina 2023-2024 haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä seitsemältä hyvinvointialueelta (n = 66). Analyysin kohteena ovat sosiaalityöntekijöiden kuvaukset päätöksenteon kontekstista ja toimijoista, harkintavallan käytöstä sekä tiedosta, jonka perusteella asiakkaille valitaan tukitoimia. Tarkastelussa hyödynnetään ekologis-systeemistä viitekehystä. Tulokset osoittivat, että päätöksentekoa ohjaavat eri yksilö- ja yhteisötason tekijät. Sosiaalityöntekijät korostivat asiakkaan näkemyksen ja motivaation tärkeyttä, mutta kodin ulkopuolisen sijoituksen kynnyksellä riskinäkökulma painottui. Päätöksenteossa korostui tiimeissä jaettu kokemustieto ja ammatillinen intuitio. Sosiaalityöntekijät kokivat harkintavallan kaventamista ja painetta saada asiakkaat vastaanottamaan tukea. Tulokset korostavat organisaatioiden vastuuta päätöksenteon laadusta ja sosiaalityöntekijöiden täydennyskoulutuksen tarvetta.</p> Tuuli Kotisaari Johanna Hietamäki Riitta Vornanen Timo Toikko Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 191–207 191–207 10.30668/janus.148156 https://journal.fi/janus/article/view/141587 <p>Sosiaalityöntekijöiden reflektointia pidetään olennaisena osana ammatillista kasvua ja kehittymistä. Lastensuojelun sosiaalityön kehittämisestä työntekijöiden reflektoinnin näkökulmasta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Artikkelissa tutkimme, millaisia asioita lastensuojelutiimi reflektoi kehittäessään asiakastyötään kollektiivisesti. Ymmärrämme lastensuojelun kompleksisena ja sensitiivisenä sosiaalityön kontekstina. Keskeisenä käsitteenä on kollektiivinen reflektointi. Aineiston muodostavat lastensuojelutiimin ryhmäkeskustelut. Lastensuojelutiimin reflektoinneissa tulivat esiin muutosprosessin edellytykset ja lastensuojelun jännitteet, jotka tekivät kokonaisuudessaan näkyväksi lastensuojelun rajaamiskysymystä. Lastensuojelun kehittämisprosessissa työskennellään eri tahojen näkökulmasta sensitiivisellä alueella. Kehittämisen reunaehtoina ovat ammattilaisten kollektiivinen reflektointi, muutosprosessin edellytysten ja lastensuojelun jännitteiden huomioiminen sekä lastensuojelun rajaaminen, jotta voidaan toteuttaa eettisesti kestävää lastensuojelua.</p> Kati Kallinen Janissa Miettinen Johanna Hietamäki Riitta Vornanen Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 208–224 208–224 10.30668/janus.141587 https://journal.fi/janus/article/view/154753 Essi Rovamo Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 225–232 225–232 10.30668/janus.154753 https://journal.fi/janus/article/view/148411 Antti Hämäläinen Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 233–240 233–240 10.30668/janus.148411 https://journal.fi/janus/article/view/146774 Anssi Lähde Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 241–247 241–247 10.30668/janus.146774 https://journal.fi/janus/article/view/162505 Lina Van Aerschot Johanna Moilanen Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 130–132 130–132 10.30668/janus.162505 https://journal.fi/janus/article/view/152536 Camilla Granholm Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 248–250 248–250 10.30668/janus.152536 https://journal.fi/janus/article/view/147598 Risto Eräsaari Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2 251–253 251–253 10.30668/janus.147598 https://journal.fi/janus/article/view/162493 <p>Sosiaalipolitiikan päivät Helsingissä 23.–24.10.2025</p> Copyright (c) 2025 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-06-05 2025-06-05 33 2