Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Vertaistukea oluen äärellä?

Petteri Eerola — 2023-09-27

Työn joustavuus - Sittenkin uhka?

Mari Anttila — 2023-09-27

Aikuissosiaalityötä yhteiskunnan marginaalissa

Irene Roivainen — 2023-09-27

Palvelutarpeen arviointi lastensuojelun rajapinnoilla asiakasnäkökulmasta - Nuorten ja vanhempien näkemyksiä

Noora Aarnio — 2023-09-27

Artikkelissa tarkastellaan perhesosiaalityön ja lastensuojelun rajapinnoilla tehtävää palvelutarpeen arviointia asiakasnäkökulmasta kysymällä, mitä arviointi on ja millaista sen tulisi olla. Asiakasnäkökulma pohjautuu kollektiiviseen kokemusasiantuntijatietoon, jota lähestytään lastensuojelua koskevina näkemyksinä henkilökohtaisten kokemusten sijasta. Aineisto koostuu 14 nuorten ja vanhempien lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden vinjettipohjaisesta ryhmähaastattelusta. Nuorten ja vanhempien näkemykset arvioinnista ovat pääpiirteiltään samanlaisia. Arvioinnin tehtävänä on selvittää ja selittää ongelmat ja luoda näkymiä niiden ratkaisemiseen. Ammattilaisten monipuolinen tieto ja osaaminen sekä yksilöllinen, vuorovaikutteinen ja kokonaisvaltainen työskentely korostuvat. Tulosten pohjalta on aiheellista uudelleenarvioida sellaisia palvelujärjestelmän organisointitapoja, joissa palvelutarpeen arviointi irrotetaan muusta sosiaalityöstä.

“Se menee erityisen kipeään paikkaan” – Sosiaalityöntekijöiden ammatillisia orientoitumisia valkoisuuteen ja rodullistaviin rakenteisiin

Enni Mikkonen — 2023-09-27

Valkoisuuteen sisältyvän vallan ja koloniaalisuuden risteymät rakentavat hegemonista tietopohjaa ja käytäntöä sosiaalityössä, mutta aiheeseen on kiinnitetty vain vähän huomiota alan tutkimuksessa. Artikkelissani jäsennän sosiaalityön orientaatioita suhteessa valkoisuuden ja rodullistavien rakenteiden tuottamiseen, ylläpitämiseen ja purkamiseen ammatillisissa käytännöissä ja konteksteissa. Laadullisena aineistona toimii 12 sosiaalityöntekijän avointa haastattelua eri puolilta Suomea, mitä analysoin teemoittelevalla sisällönanalyysillä. Tulokset kuvaavat hiljaisuutta, joka sosiaalityössä vallitsee liittyen alan toiseuttaviin rakenteisiin, sekä sitä, miten niiden tunnistaminen voi olla sosiaalityöntekijöille kipeä prosessi. Sosiaalityöntekijät joutuvat usein tasapainottelemaan eriarvoistavien rakenteiden ja ammattieettisten arvojensa rajapinnoilla. Niihin sisältyvien ristiriitojen tunnistaminen purkaa hiljaisuutta ja hegemonisia prosesseja sekä pyrkii kohti moninaisempaa, koloniaalisia ja rodullistavia prosesseja kriittisesti tarkastelevaa sosiaalityötä.

Muuttuva asiakkuus, asiakaskategoriat ja asiakkaan toimijuus kehitysvammahuollon ammattilaisten puheessa

Hilkka Ylisassi — 2023-09-27

Ammattilaiset rakentavat puheessaan asiakkaistaan kategorioita, jotka mahdollistavat erilaisia asiakkaan toimijuuksia. Artikkeli tutkii kehitysvammahuollon ammattilaisten puheessa rakentuvia asiakaskuvia etnometodologisen jäsenkategoria-analyysin avulla ja aineistona on ammattilaisten haastattelut. Analyysi tuotti kahdeksan jäsenkategoriaa, joiden toimijuusanalyysistä rakentui kolme asiakaskuvaa. Niistä passiivinen, vailla toimijuutta oleva asiakaskuva on väistyvä. Aktiivisen asiakkaan toimijuus määrittyy asiakkaan itsensä tai ammattilaisen kautta, tai se voi olla yhteismäärittynyttä. Uudelleenmuotoutuva asiakaskuva luo näkemystä asiakkaasta oman elämänsä toimijana, mutta toimijuus on jännitteistä ja sen mahdollisuuksia ja rajoja etsitään. Tulosten perusteella kehitysvammahuollon uudistuksessa julkituotu näkemys asiakkaasta aktiivisena toimijana on saanut jalansijaa, mutta kokonaisuutena asiakaskuva on monikerroksinen ja jännitteinen. Asiakaskuvat myös suuntaavat toimintaa, joten työyhteisöissä on tarpeen käydä keskustelua asiakkaan roolista – mieluiten yhdessä asiakkaiden kanssa.

Erityisasumisneuvonta asunnottomien nuorten tukijana

Sakari Kainulainen — 2023-09-27

Asunnottomista noin joka viides on nuori henkilö. Turun Seudun Nuorisoasunnot ry käynnisti 2019 jalkautuvan nuorten erityisasumisneuvonnan, jossa uudella mallilla pyrittiin kohdentamaan asumisen tuki oikea-aikaisesti ja tarvelähtöisesti. Tarvelähtöisyyttä vahvistettiin hyödyntämällä 3X10D-elämäntilannemittaria ja itse laadittua asumistilanteen selvitystä. Erityisasumisneuvontaa tarjottiin kasvokkaisissa tapaamisissa, puhelimitse tai videopuheluin, tekstiviestein sekä sähköpostitse. Nuoret (N=123) kokivat tarvitsevansa tukea Kelan taloudellisissa tuissa ja niiden hakemisessa asunnon haun ohella. Tukea kaivattiin myös tulevaisuuden suunnitteluun, mielenterveyteen ja viranomaisten kanssa asioimiseen sekä tavanomaisiin arjessa onnistumisen taitoihin. Asuminen onnistui suurimmalla osalla, kuudella kymmenestä, erityisasumisneuvontaan tulleilla nuorilla. Nuorten erityisasumisneuvontaan tarvitaan lähtökohdaksi kokonaisvaltaista elämäntilanteen ja hyvinvoinnin kartoitusta. Nuoria
tukivat ammattilaisten verkostoyhteistyö ja nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen.

Januksen syksyyn kuuluu lehden kehittämistä ja teemanumerohaku

Kirsi Günther — 2023-09-27

Sosiaalityön ammatillinen työkulttuuri suhdeperustaisena sosiaalityönä maaseudulla ja kaupungissa

Terhi Myller — 2023-09-27

Maaseudun paikallisyhteisöjen sosiaalisesti kestävä kehitys – Suuntaviivoja kestävälle hyvinvointipolitiikalle

Niina Rantamäki — 2023-09-27