https://journal.fi/janus <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>. </p> Sosiaalipoliittinen yhdistys fi-FI Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 1235-7812 <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Janus-lehdelle.</p> <p>Tekstiä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja vuoden 2018 alusta Open Access -periaatteen mukaisesti välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/janus/article/view/143467 Inka Söderström Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 429–437 429–437 10.30668/janus.143467 https://journal.fi/janus/article/view/143966 Sami Ylistö Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 438–445 438–445 10.30668/janus.143966 https://journal.fi/janus/article/view/142536 Teija Karttunen Elina Laine Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 446–454 446–454 10.30668/janus.142536 https://journal.fi/janus/article/view/141128 <p>Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaislasten kokemukset taloudellisesta stressistä liittyvät subjektiiviseen hyvinvointiin koronapandemian toisena vuotena. Taloudellinen stressi ymmärretään moniulotteisena huolena, joka vaikuttaa lapsiin niin vanhempien kuin laajemman yhteiskunnallisen talouskeskustelun kautta. Subjektiivista hyvinvointia käsitellään kahden eri ulottuvuuden näkökulmasta. Kognitiivinen hyvinvointi kuvaa lasten tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena, kun taas psykologinen hyvinvointi keskittyy lyhyen aikavälin koettuun hyvinvointiin. Käytämme Pelastakaa Lapset ry:n keväällä 2021 keräämää kyselyaineistoa. Tulokset osoittavat, että koettu taloudellinen stressi on negatiivisesti yhteydessä sekä kognitiiviseen hyvinvointiin että psykologiseen hyvinvointiin, myös huomioitaessa sosioekonomiset ja muut aiempaan tutkimukseen perustuvat subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kuitenkin vielä negatiivisempi vaikutus oli koulussa koetulla turvattomuuden tunteella. Tytöillä ja yli 16-vuotiailla oli suurempi riski heikolle subjektiiviselle hyvinvoinnille.</p> Marja Lindberg Mikael Nygård Aino Sarkia Mia Hakovirta Emily Vuorenlinna Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 341–357 341–357 10.30668/janus.141128 https://journal.fi/janus/article/view/138564 <p>Artikkelin taustalla on ajankohtainen keskustelu osallisuudesta ja sen edistämisestä sosiaalityössä. Artikkelissa tarkastellaan, minkälaisia osallisuuden edistämiseen liittyviä diskursseja on tunnistettavissa nuorten aikuisten sosiaalityön palvelukuvauksista. Aineistona hyödynnetään Suomi.fi -palvelutietovarannon palvelukuvauksia nuorten aikuisten sosiaalityön palveluista. Palvelukuvausten analyysissä tunnistettiin kaksi osittain risteävää ja päällekkäistä diskurssia: osallistava ja ohjaava. Asiakasta osallistavassa diskurssissa korostuu asiakkaan mukaan ottaminen asiakasprosessiin: asiakas nähdään toimijana, jonka mielipiteitä halutaan kuunnella ja jonka toimijuudelle halutaan antaa tilaa palveluiden kehysten sisällä. Asiakasta ohjaavassa diskurssissa korostuu asiakkaan rooli palvelun kohteena, jolloin asiakkaan omalle roolille ei juurikaan jää tilaa. Nuorten aikuisten sosiaalityön palvelukuvauksista havaitut diskurssit tuovat esiin nuorten aikuisten sosiaalityön palveluissa esiintyvää jännitettä nuorille aikuisille annetun tuen ja kontrollin välillä.</p> Vesa Välimäki Ariela Tuikkanen Paula Vainikka Mia Tammelin Sami Ylistö Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 358–374 358–374 10.30668/janus.138564 https://journal.fi/janus/article/view/147170 <p>Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten sijaishuollon asiakkaina olevat nuoret kertovat julkisen ja yksityisen tilan kokemisesta ollessaan sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Keskeisiä käsitteitä ovat koti yksityisenä tilana ja julkinen koti, joka kuvaa yksityisen ja julkisen tilan väliin sijoittuvaa tilakokemusta. Itsen tilaa sääteleviä ulottuvuuksia ovat sosiaalisten suhteiden läheisyys tai etäisyys sekä mahdollisuus itsemääräämiseen ja oman tahdon ilmaisemiseen erilaisissa tilallisissa ratkaisuissa. Aineisto muodostuu 19 nuoren narratiivisesta haastattelusta, jotka on tehty osana laajempaa tutkimushanketta. Haastattelut on analysoitu aineistolähtöisesti teemoitellen. Tutkimus täydentää aikaisempaa tietoa lapsen ja nuoren kokemuksesta sijaishuollossa ja nostaa esiin tekijöitä, jotka heikentävät kokemusta omasta paikasta sijaishuollon aikana. Tilan kokemista koskevan tiedon pohjalta voidaan kehittää nuorten uuteen paikkaan asettumista tukevia prosesseja.</p> Katariina Löfblom Minna Alin Sanni Salonen Anniina Kaittila Leena Leinonen Siiri-Liisi Kraav Riitta Vornanen Merja Anis Max Karukivi Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 375–391 375–391 10.30668/janus.147170 https://journal.fi/janus/article/view/131536 <p>Tarkastelimme sosiaalityön pääaineopiskelijoiden näkemyksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta osana sosiaalityöntekijän tehtävää ja näihin näkemyksiin yhteydessä olevia tekijöitä. Aineistona käytimme valtakunnallista kyselyaineistoa vuodelta 2019 (n=608) ja analyysimenetelminä ristiintaulukointia sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Opiskelijoista enemmistö näki yhteiskunnallisen vaikuttamisen keskeisenä osana sosiaalityöntekijän tehtävää, mutta yksilökohtainen asiakastyö näyttäytyi heille yhteiskunnallista vaikuttamista kiinnostavampana. Opiskelijat osoittivat sitoutumista ja pystyvyyden kokemusta koskien yhteiskunnallista vaikuttamista, mutta kriittisyys pystyvyyttä kohtaan kasvoi opintojen edetessä ja työkokemuksen karttuessa. Lisäksi opiskelijoiden koulutustausta, puoluekanta, näkemykset köyhyyden syistä, henkilökohtaiset köyhyyskokemukset sekä sukupuoli olivat yhteydessä näkemyksiin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sosiaalityöntekijänä. Tuloksemme haastavat kehittämään sosiaalityön koulutusta ja toimintarakenteita yhteiskunnallista vaikuttamista tukeviksi.</p> Sanni Salonen Johanna Kallio Anne-Mari Jaakola Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 392–409 392–409 10.30668/janus.131536 https://journal.fi/janus/article/view/136210 <p>Artikkeli käsittelee tutkimuskatveeseen jäänyttä yhteisöllistä väkivaltaa. Artikkelissa tutkitaan, miten yhteisöllinen väkivalta näkyy muslimiyhteisöissä ja muslimiperheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on 24 englanninkielistä, tieteellisistä tutkimusta. Tutkimustehtäviin haetaan vastauksia kolmen tutkimuskysymyksen avulla ja aineistoa on analysoitu hyödyntäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan yhteisöllisessä väkivallassa on erityispiirteitä, joiden huomioimiseen tulee jatkossa panostaa laajemmin. Yhteisöllisyyteen kietoutuvat uskonnolliset ja kulttuuriset traditiot voivat mahdollistaa väkivallan todentumista, mutta toisaalta<br />niiden kautta voidaan ehkäistä ja purkaa väkivaltaa. Muslimiyhteisöjen diversiteetti ja muslimiväestön lisääntyminen länsimaissa nostavat esille sosiaalityön tarpeen kiinnittää huomiota kulttuuri- ja uskontolukutaitoisten työmenetelmien ja interventioiden kehittämiseen. </p> Minna Taipale Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 410–428 410–428 10.30668/janus.136210 https://journal.fi/janus/article/view/146853 Leo Nyqvist Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 455 457 10.30668/janus.146853 https://journal.fi/janus/article/view/152656 Kirsi Günther Milla Salin Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-12-05 2024-12-05 32 4 338 340 10.30668/janus.152656