Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Palveluohjaus määrittää muistisairaan läheisten palvelujen saamista - aikuiset lapset puolisoita heikommassa asemassa

Ulla Halonen — 2021-06-15

Läheisten rooli muistisairaiden hoivaajina on jo nyt merkittävä, ja se tulee kasvamaan. Muistisairaudet yleistyvät pitkäikäisyyden lisääntyessä, ja vanhushoivapolitiikassa painotetaan kotona asumista. Tässä tutkimuksessa selvitetään muistisairaan puolisoille ja aikuisille lapsille tarjottua tiedollista tukea, palveluohjausta ja palveluja. Lisäksi tarkastellaan, millainen yhteys eri taustatekijöillä on palvelujen tarjontaan, ja miten saatu tieto ja palveluohjaus vaikuttavat tarjottuihin palveluihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin muistisairaiden puolisoilta ja aikuisilta lapsilta sähköisellä Carer’s survey -kyselyllä. Aineiston analyysi osoittaa, että tietoa oli saatu rajallisesti ja puolisot olivat saaneet sitä enemmän kuin aikuiset lapset. Palveluohjauksen saaminen oli sattumanvaraista, vaikka palvelujen saaminen edellyttää joko tietoa palveluista ja/tai palveluohjausta. Jatkossa muistisairaan läheisten tasapuoliseen tukeen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti riittävään tiedon saamiseen ja palveluohjaukseen on panostettava, jotta muistisairasta läheistään hoitavat pääsevät tarvitsemansa tuen piiriin.

Vallan ohjailemat toimintamahdollisuudet paperittomien Moskovassa

Maija Kalm-Akubardia — 2021-06-15

Tämä etnografinen tutkimus kysyy, miten ja miksi yhteiskunnan valtaeliitti ohjailee paperittomien toimintamahdollisuuksia. Kenttätyö on toteutettu Moskovassa sekä etänä 15 pitkäaikaispaperittoman kanssa vuosina 2017-2020. Tutkimuksen mukaan paperittomat ovat aktiivinen osa yhteiskuntaa ja sen kansantaloutta, mutta heidän toimintamahdollisuutensa ovat ohjailtuja ja rajoitettuja. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat Steven Lukesin vallan kolme ulottuvuutta (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin teoria toimintamahdollisuuksista (2011). Lukesin valtateorian mukaisesti paperittomien toimintamahdollisuuksien ohjailu tapahtuu päätöksenteossa, päätöksien tekemättä jättämisessä sekä yhteiskunnallisen mielipidevaikuttamisen kautta. Tutkimus löytää yhtymäkohtia Steven Lukesin valtateorian (1974; 2005) sekä Martha Nussbaumin toimintamahdollisuuksien teorian (2011) välilläharmaata taloutta ruokkivan paperittomuusilmiön ylläpitämisestä, politisoinnista ja kriminalisoinnista. Paperittoman toimintamahdollisuudet nähdään tutkimuksessa ratkaisemattomana ihmisoikeuskysymyksenä.

Suhteetonta elämää - parisuhteettomien onnellisuustekijät

Anu Kinnunen — 2021-06-15

Tässä tutkimuksessa selvitetään parisuhteettomien miesten ja naisten onnellisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ja tarkastellaan, kuinka onnellisuus kytkeytyy intiimisuhteisiin, yksinäisyyden kokemukseen, liikunnallisuuteen, alkoholin käyttöön, uskonnollisuuteen, terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan. Aineistona käytetään FINSEX-kyselyn parisuhteettomien vastauksia (N=944) ja menetelmänä binääristä logistista regressioanalyysiä sekä ristiintaulukointia. Kysymme, eroavatko parisuhteettomat miehet ja naiset toisistaan onnellisuuden ja onnellisuuteen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen. Tulokset osoittavat, että parisuhteettomat naiset ovat keskimäärin parisuhteettomia miehiä onnellisempia. Miehet raportoivat naisia useammin, että kumppanin löytäminen sitä kaivattaessa on vaikeaa. Parisuhteettomien naisten onnellisuus on vahvasti yhteydessä vähäiseen koettuun yksinäisyyteen. Parisuhteettomien miesten onnellisuutta puolestaan ennustavat voimakkaimmin vähäiset psykosomaattiset oireet ja liikunnallisuus.

"Mistä se tuleekin se syyllisyys, se tulee siitä, että on kokovika"

Harriet Tervonen — 2021-06-15

Artikkelissa tarkastellaan tunteiden merkitystä turvallisuuden rakentumisessa lapsuuden tunnekokemuksissa. Artikkeli jatkaa tutkimuskeskusteluja, joissa lapsuuden kokemuksia ja lasten paikkaa analysoidaan osana uskonnollisten yhteisöjen käytäntöjä. Aineistoa varten on haastateltu neljä aikuista, jotka ovat viettäneet lapsuutensa uskonnollisissa perhesuhteissa. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, joka kohdentui tunteiden kuvauksiin ja niille annettuihin merkityksiin. Turvallisuutta rapauttavat tunnekokemukset liittyvät perheen sisäisten ja ulkoisten suhteiden eroihin sekä uskonnollisten oppien tuottamiin ristiriitoihin. Tulokset korostavat lapsen kokemuksen kuulemisen merkitystä sekä vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotta uskonnon vapauden rinnalla turvataan lapsen oikeuden toteutuminen. Sosiaalityössä tarvitaan ymmärrystä asiakkaiden kokemus- ja merkitysmaailmoista, erityisesti silloin, kun kohteena on lapsen oikeuksien toteutuminen.

Eriarvoisuus on päivän sana

Minna Zechner — 2021-06-15

Sosiologi inspiroitui sosiaalipolitiikasta

Jorma Sipilä — 2021-06-15

Sosiaalityön poliittisuus kiteytyy rakenteellisessa sosiaalityössä

Minna Kivipelto — 2021-06-15

Keskustelua toivosta, avoimuudesta ja oikeutuksesta

Heidi Sinevaara-Niskanen — 2021-06-15

Ikäasumisen odotuksista ja uusista käytännöistä

Paula Vasara — 2021-06-15

Perhehoitoa paikantamassa

Emilia Leinonen — 2021-06-15

Nuorten Asperger-aikuisten osallisuutta on vahvistettava

Mari Susanna Kivistö — 2021-06-15

Professor emeritus i socialpolitik Guy Bäckman har gått bort

Mikael Nygård — 2021-06-15

English summaries

Mari Susanna Kivistö — 2021-06-15

Article Summaries in English