Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
https://journal.fi/janus
<p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>. </p>Sosiaalipoliittinen yhdistysfi-FIJanus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti1235-7812<p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Janus-lehdelle.</p> <p>Tekstiä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja vuoden 2018 alusta Open Access -periaatteen mukaisesti välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.</p> <p> </p> <p> </p>Hoivan pimeällä puolella
https://journal.fi/janus/article/view/143945
Iiris Lehto
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-2432333533710.30668/janus.143945Luottamus instituutioihin ja lakisääteinen eläketurva
https://journal.fi/janus/article/view/129756
<p>Tässä artikkelissa tarkastellaan eläketurvaan kohdistuvan luottamuksen osatekijöitä analysoimalla vapaamuotoisia avovastauksia siitä, mitkä tekijät lisäävät ja heikentävät luottamusta lakisääteiseen eläketurvaan. Keskeinen tutkimuskysymys on, minkälaisista tekijöistä luottamus lakisääteiseen eläketurvaan koostuu. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan luottamuksen ja kestävyyden käsitteiden suhdetta eläketurvan kontekstissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään teoriasidonnaista temaattista sisällönanalyysia avovastauksien yleisimmistä teemoista. Artikkeli osoittaa, että eläketurvaan kohdistuva luottamus rakentuu ainakin kolmesta yleisemmän tason osatekijästä, joista yksi on jäänyt vähemmälle huomiolle luottamuksen rakentumisen tarkasteluissa. Nämä liittyvät järjestelmän toimintavarmuuteen, lopputulokseen eli eläkkeiden riittävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä järjestelmän ulkopuolella oleviin tekijöihin. Toisella tapaa ilmaistuna kyse on eläketurvan teknishallinnollisesta kestävyydestä, sosiaalisesta kestävyydestä sekä taloudellisesta, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta kestävyydestä.</p>Jyri LiukkoLiisa-Maria Palomäki
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-24323232–249232–24910.30668/janus.129756Toimijuus kuntoutuksessa – Yksilökeskeinen sosiokulttuurinen näkökulma lyhytkasvuisten aikuisten kuntoutuskokemuksiin
https://journal.fi/janus/article/view/131456
<p>Tutkimuksessa tarkastellaan kuntoutujien toimijuutta kuntoutuksessa lyhytkasvuisten aikuisten kuntoutuskokemusten avulla. Yksilökeskeisen sosiokulttuurisen näkökulman mukaan toimijuus ymmärretään tutkimuksessa yksilön ja sosiaalisen vastavuoroisena suhteena, joka ilmenee kuntoutujan kannanottoina, osallistumisena ja vaikuttamisena omaan kuntoutukseensa. Tutkimuksessa kysytään: 1) missä tilanteissa kuntoutujan toimijuus ilmenee ja mihin se kohdistuu? ja 2) mitkä yksilölliset ja sosiaaliset tekijät edistävät kuntoutujan toimijuutta ja mitkä rajoittavat sitä? 21 lyhytkasvuisen aikuisen haastatteluaineisto<br />analysoitiin temaattisella analyysillä. Kuntoutujien toimijuus ilmeni: 1) vaikuttamisena päätöksentekoon, 2) aktiivisena osallistumisena kuntoutuskäytännöissä, 3) valinnanvapautena ja toisin toimimisena sekä 4) elämänkulun toimijuutena. Toimijuutta resursoivat yksilön oma aktiivisuus sekä asiantuntijoiden, vertaisten ja järjestöjen tuki. Kuntoutuksen palvelujärjestelmää koskeva tiedon hajanaisuus, lausunnonlaatijoiden portinvartijuus ja elämänkulun muutosten huomiotta jättäminen kuntoutuskäytännöissä heikensivät kuntoutujien toimijuutta.</p>Susanna PaloniemiLeena RistolainenHeikki Hurri
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-24323250–266250–26610.30668/janus.131456Sosiaalityön toiseuttavia tulkintoja purkamassa - Esimerkkinä kunniaan liittyvä väkivalta
https://journal.fi/janus/article/view/135916
<p>Artikkeli käsittelee sosiaalityön toiseuttavia tulkintoja erityisesti kunniaan liittyvän väkivallan kontekstissa. Se analysoi, miten kunniaan liittyvä väkivalta nähdään sosiaalisena ongelmana suomalaisessa sosiaalityössä ja millaisia tulkintoja sen yhteydessä tehdään. Artikkeli korostaa toiseuttamisen ongelmaa, jossa yksilöt jaotellaan “meihin” ja “muihin” kulttuuristen erojen perusteella, mikä luo hierarkioita.<br />Tutkimuksessa käytetään sosiaalityöntekijöiltä kerättyä aineistoa, joka paljastaa kulttuurisiin oletuksiin perustuvia tulkintoja. Artikkeli painottaa kriittisen reflektion tärkeyttä sosiaalityön käytännöissä, jotta toiseuttavia tulkintoja voidaan purkaa ja uhrien tukeminen voidaan toteuttaa asianmukaisesti.</p>Eeva Elfving Ström
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-24323267–282267–28210.30668/janus.135916Huolen tematiikat lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevissa eduskuntaesityksissä vuosina 1970–2020
https://journal.fi/janus/article/view/136653
<p>Artikkelissa tarkastellaan, miten lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskeva huolisignalointi on muuttunut määrällisesti Suomen eduskunnassa vuosina 1970–2020 eduskuntaesitysten (N=12 005) valossa, ja millaiset kansanedustajan poliittiseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä huolisignaloinnin muutoksiin. Kansanedustajien poliittisen ja sosiaalisen pääoman yhteyttä huoliteemaisiin eduskuntaesityksiin tarkastellaan binäärisellä logistisella regressioanalyysilla ja huolisignaloinnin määrällisiä muutoksia tarkastellaan jakaumia kuvailevasti. Analyysi osoittaa, että huolen tematiikoissa on tunnistettavissa kaksi huolen ulottuvuutta: alaikäisiä suojeleva sekä kontrollikeskeinen huolen ulottuvuus. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden huoliteemaan liittyvät kysymykset ovat politisoituneet 1990-luvulta lähtien. Eduskunnassa nouseva huoli on yhteydessä erityisesti oikeistokonservatiivien tapaan tulkita lapsuutta, nuoruutta ja perhe-elämää. Eduskuntaesitykset ilmentävät myös poliittista valtapeliä ja nyky-yhteiskuntaa ohjaavaa pelon kulttuuria.</p>Linda MäättäTimo HarrikariEssi Julin
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-24323283–301283–30110.30668/janus.136653Moniammatillisen yhteistyön perusteluja ja haasteita lapsen tilanteen arvioinnissa
https://journal.fi/janus/article/view/138362
<p>Artikkelissa tarkastellaan, miten moniammatillisen yhteistyön tarvetta perustellaan arvioitaessa lapsen tilannetta lastensuojelun rajapinnalla. Vaikka arvioinnista vastaa sosiaalihuollon ammattihenkilö tai virkavastuussa oleva sosiaalityöntekijä, siihen osallistuu muitakin ammattilaisia ja läheisverkostoa. Näkökulma moniammatillisen yhteistyön perusteluihin ja haasteisiin lapsen tilannetta arvioitaessa muodostui kokemusasiantuntijoiden, ammattilaisten ja esihenkilöiden haastatteluista. Moniammatillisen yhteistyön perusteluina olivat: monipuolisen tiedon kertyminen lapsen tilanteesta, osaamisen varmistaminen oikean tulkinnan muodostamiseksi, vastuun jakaminen ja yksilöllisen arvioinnin muodostuminen prosessin aikana. Moniammatillista yhteistyötä heikentävät arvioinnin kompleksiset rakenteet, vastuukysymysten epäselvyydet ja liian suoraviivainen pyrkimys yhteisymmärrykseen. Riittävän tiedon kertyminen, toimivat rakenteet ja koordinaatio puolestaan tukevat moniammatillista yhteistyötä, jolloin työskentely voi muodostua tiiviiksi yhdessä toimimiseksi ja arviointirakenne kokonaisvaltaisemmaksi.</p>Tuuli LamponenNoora AarnioMinna Veistilä
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-24323302–318302–31810.30668/janus.138362Suuntaviivoja kestävään kaupunkikehitykseen sosiaalityön ja kaupunkitutkimuksen väliseltä sillalta
https://journal.fi/janus/article/view/142722
Veera NiemiRiikka PeräläKirsi JuhilaMikko IlmoniemiJenni Mäki
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-24323319–327319–32710.30668/janus.142722Iäkkäiden hoivapalveluiden teknologisoituminen ja suurten odotusten petollisuus
https://journal.fi/janus/article/view/142485
Joni Jaakola
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-24323328–334328–33410.30668/janus.142485Asiantuntevat vertaisarvioitsijat ovat suomenkielisen tiedejulkaisun elinehto
https://journal.fi/janus/article/view/148037
Kirsi GüntherMilla Salin
Copyright (c) 2024 Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti
http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0
2024-09-242024-09-2432322923110.30668/janus.148037