Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Rajoja purkamalla kohti saavutettavampaa sosiaalityötä

Inka Söderström — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Työttömyys, nuoret ja aktivointi. Väitöskirjatutkimuksen keskeisiä tuloksia

Sami Ylistö — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Sosiaalityön vuorovaikutustaitoja oppimassa ja opettamassa

Teija Karttunen, Elina Laine — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Suomalaislasten taloudellinen stressi ja subjektiivinen hyvinvointi covid-19 pandemian aikana

Marja Lindberg, Mikael Nygård, Aino Sarkia, Mia Hakovirta, Emily Vuorenlinna — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaislasten kokemukset taloudellisesta stressistä liittyvät subjektiiviseen hyvinvointiin koronapandemian toisena vuotena. Taloudellinen stressi ymmärretään moniulotteisena huolena, joka vaikuttaa lapsiin niin vanhempien kuin laajemman yhteiskunnallisen talouskeskustelun kautta. Subjektiivista hyvinvointia käsitellään kahden eri ulottuvuuden näkökulmasta. Kognitiivinen hyvinvointi kuvaa lasten tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena, kun taas psykologinen hyvinvointi keskittyy lyhyen aikavälin koettuun hyvinvointiin. Käytämme Pelastakaa Lapset ry:n keväällä 2021 keräämää kyselyaineistoa. Tulokset osoittavat, että koettu taloudellinen stressi on negatiivisesti yhteydessä sekä kognitiiviseen hyvinvointiin että psykologiseen hyvinvointiin, myös huomioitaessa sosioekonomiset ja muut aiempaan tutkimukseen perustuvat subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Kuitenkin vielä negatiivisempi vaikutus oli koulussa koetulla turvattomuuden tunteella. Tytöillä ja yli 16-vuotiailla oli suurempi riski heikolle subjektiiviselle hyvinvoinnille.

Osallistavaa ja ohjaavaa osallisuutta: diskurssianalyysi nuorten aikuisten sosiaalityön palvelukuvauksista

Vesa Välimäki, Ariela Tuikkanen, Paula Vainikka, Mia Tammelin, Sami Ylistö — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Artikkelin taustalla on ajankohtainen keskustelu osallisuudesta ja sen edistämisestä sosiaalityössä. Artikkelissa tarkastellaan, minkälaisia osallisuuden edistämiseen liittyviä diskursseja on tunnistettavissa nuorten aikuisten sosiaalityön palvelukuvauksista. Aineistona hyödynnetään Suomi.fi -palvelutietovarannon palvelukuvauksia nuorten aikuisten sosiaalityön palveluista. Palvelukuvausten analyysissä tunnistettiin kaksi osittain risteävää ja päällekkäistä diskurssia: osallistava ja ohjaava. Asiakasta osallistavassa diskurssissa korostuu asiakkaan mukaan ottaminen asiakasprosessiin: asiakas nähdään toimijana, jonka mielipiteitä halutaan kuunnella ja jonka toimijuudelle halutaan antaa tilaa palveluiden kehysten sisällä. Asiakasta ohjaavassa diskurssissa korostuu asiakkaan rooli palvelun kohteena, jolloin asiakkaan omalle roolille ei juurikaan jää tilaa. Nuorten aikuisten sosiaalityön palvelukuvauksista havaitut diskurssit tuovat esiin nuorten aikuisten sosiaalityön palveluissa esiintyvää jännitettä nuorille aikuisille annetun tuen ja kontrollin välillä.

Nuorten kokemukset sijaishuoltopaikasta julkisena ja yksityisenä tilana

Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten sijaishuollon asiakkaina olevat nuoret kertovat julkisen ja yksityisen tilan kokemisesta ollessaan sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Keskeisiä käsitteitä ovat koti yksityisenä tilana ja julkinen koti, joka kuvaa yksityisen ja julkisen tilan väliin sijoittuvaa tilakokemusta. Itsen tilaa sääteleviä ulottuvuuksia ovat sosiaalisten suhteiden läheisyys tai etäisyys sekä mahdollisuus itsemääräämiseen ja oman tahdon ilmaisemiseen erilaisissa tilallisissa ratkaisuissa. Aineisto muodostuu 19 nuoren narratiivisesta haastattelusta, jotka on tehty osana laajempaa tutkimushanketta. Haastattelut on analysoitu aineistolähtöisesti teemoitellen. Tutkimus täydentää aikaisempaa tietoa lapsen ja nuoren kokemuksesta sijaishuollossa ja nostaa esiin tekijöitä, jotka heikentävät kokemusta omasta paikasta sijaishuollon aikana. Tilan kokemista koskevan tiedon pohjalta voidaan kehittää nuorten uuteen paikkaan asettumista tukevia prosesseja.

Sosiaalityön opiskelijoiden näkemykset yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta

Sanni Salonen, Johanna Kallio, Anne-Mari Jaakola — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tarkastelimme sosiaalityön pääaineopiskelijoiden näkemyksiä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta osana sosiaalityöntekijän tehtävää ja näihin näkemyksiin yhteydessä olevia tekijöitä. Aineistona käytimme valtakunnallista kyselyaineistoa vuodelta 2019 (n=608) ja analyysimenetelminä ristiintaulukointia sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Opiskelijoista enemmistö näki yhteiskunnallisen vaikuttamisen keskeisenä osana sosiaalityöntekijän tehtävää, mutta yksilökohtainen asiakastyö näyttäytyi heille yhteiskunnallista vaikuttamista kiinnostavampana. Opiskelijat osoittivat sitoutumista ja pystyvyyden kokemusta koskien yhteiskunnallista vaikuttamista, mutta kriittisyys pystyvyyttä kohtaan kasvoi opintojen edetessä ja työkokemuksen karttuessa. Lisäksi opiskelijoiden koulutustausta, puoluekanta, näkemykset köyhyyden syistä, henkilökohtaiset köyhyyskokemukset sekä sukupuoli olivat yhteydessä näkemyksiin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sosiaalityöntekijänä. Tuloksemme haastavat kehittämään sosiaalityön koulutusta ja toimintarakenteita yhteiskunnallista vaikuttamista tukeviksi.

Integroiva kirjallisuuskatsaus yhteisöllisestä väkivallasta muslimiyhteisöissä ja sosiaalityön roolista muslimiperheiden parissa tehtävässä työssä

Minna Taipale — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Artikkeli käsittelee tutkimuskatveeseen jäänyttä yhteisöllistä väkivaltaa. Artikkelissa tutkitaan, miten yhteisöllinen väkivalta näkyy muslimiyhteisöissä ja muslimiperheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on 24 englanninkielistä, tieteellisistä tutkimusta. Tutkimustehtäviin haetaan vastauksia kolmen tutkimuskysymyksen avulla ja aineistoa on analysoitu hyödyntäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan yhteisöllisessä väkivallassa on erityispiirteitä, joiden huomioimiseen tulee jatkossa panostaa laajemmin. Yhteisöllisyyteen kietoutuvat uskonnolliset ja kulttuuriset traditiot voivat mahdollistaa väkivallan todentumista, mutta toisaalta
niiden kautta voidaan ehkäistä ja purkaa väkivaltaa. Muslimiyhteisöjen diversiteetti ja muslimiväestön lisääntyminen länsimaissa nostavat esille sosiaalityön tarpeen kiinnittää huomiota kulttuuri- ja uskontolukutaitoisten työmenetelmien ja interventioiden kehittämiseen.

Pohjoismaisen sosiaalipolitiikan äärellä

Leo Nyqvist — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200

Tieteellisen tiedon saavutettavuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen Januksen kehittämisen keskiössä

Kirsi Günther, Milla Salin — Thu, 05 Dec 2024 00:00:00 +0200