Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa - Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma

Maria Karhunen, Tarja Orjasniemi — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Artikkeli tarkastelee huumeita käyttävien ihmisten kokemuksia toiseutta tuottavista rakenteista palvelujärjestelmissä rakenteellisen sosiaalityön viitekehyksessä. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä suonenisisäisesti huumeita käyttävien tai käyttäneiden haastattelusta. Heidän kokemusten pohjalta esitetään toimenpide-
ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi. Toiseutta tuottavat rakenteet konkretisoituvat sivuuttamisena, pallotteluna, poiskäännyttämisenä ja -jättäytymisenä, epäluottamuksena, leimautumisena, vastuuttamisena, salailuna sekä erilaisina sääntöinä, kategorioina ja olettamuksina. Nämä rakenteelliset epäkohdat liittyvät ammattilaisten yhteistyöhön, asiakaslähtöisyyteen, asiantuntemukseen ja palveluiden saatavuuteen. Keskeiseksi rakenteelliseksi epäkohdaksi nousee sekä palvelujärjestelmien että työntekijöiden yhteistyön puutteet.
Tämä siitä huolimatta, että yhteistyön merkitys on tunnistettu ja siitä on runsaasti tutkittua tietoa. Huolimatta asiakaslähtöisyyden ideaalista, huumeita käyttävän arkiset kokemukset kohtaamisista kertovat muuta. Huumeiden käyttöä koskevan tiedon lisäksi asiakastyössä on tarpeen tiedostaa, mitä ja miten huumeiden
käyttäjistä puhutaan. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti potilas- ja asiakastietomerkintöihin, koska niiden koetaan synnyttävän, vahvistavan ja ylläpitävän leimautumista. Palveluihin pääsyn esteenä on erityisesti mielenterveyshäiriöiden ja päihteiden käytön rinnakkaisuus sekä hoito- ja asumispalveluiden puute. Nämä rakenteelliset haasteet olisi hyvä huomioida hyvinvointialueiden palvelurakenteiden kehittämistyössä.

Järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkarakenteen muutos ajanjaksolla 2013–2018

Karoliina Majamaa, Anna-Riitta Lehtinen — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkojen koostumusta, hakijarakennetta ja koettua velkaantumisen syytä ajanjaksolla 2013–18. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään talousosaamista, joka kuvaa kuluttajien taloudellisia mahdollisuuksia ja käyttäytymistä tiedon ja taidon lisäksi. Talousosaamiseen liittyvä velkaantuminen oli yleisintä alle 30-vuotiailla, ja se oli miehillä naisia yleisempää suhteessa muihin velkaantumisen syihin. Takausta hakeneiden velat sisälsivät euromääräisesti aiempaa suurempia pikalainoja vuoden 2015 jälkeen, jolloin myös hyvätuloiset hakijat korostuivat talousosaamisen takia velkaantuneiden ryhmässä verrattuna niihin, jotka olivat velkaantuneet muista syistä. Kaupalliset järjestelyluotot ovat saattaneet osaltaan edistää tätä muutosta, ja saadut tulokset osoittavat, etteivät ne aina ratkaise velkaongelmaa, vaan ovat usein osa sitä. Liiallisen velkaantumisen ehkäisy vaatii kuluttajien talousosaamisen ja toimijuuden vahvistamisen lisäksi sääntelyä.

Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron

Tuija Korpela, Hanna-Mari Heinonen, Markku Laatu — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnista valtakunnallisesti toimivan Kelan toimeenpantavaksi vuonna 2017. Artikkelissa tarkastellaan, miten toimeenpanossa tapahtunut muutos heijastui tuen hakemiseen, saamiseen ja tukikuukausien määrään Helsingissä. Tarkastelu perustuu kattavaan rekisteriaineistoon vuosilta 2011–2019, ja muutoksia tarkastellaan iän, sukupuolen, siviilisäädyn, kansalaisuuden, tulotason ja muiden Kelan etuuksien saamisen mukaan. Tulokset osoittavat perustoimeentulotuen hakemisen yleistyneen uudistuksen jälkeen kaikissa ryhmissä. Myös tuen saaminen yleistyi joidenkin ryhmien osalta. Erityisesti Kelan etuuksia aiemmin saaneet, nuoret ja muut kuin Suomen kansalaiset
hakivat ja saivat tukea Kelasta yleisemmin kuin kaupungin sosiaalitoimesta. Tuen saannin kesto lyheni lähes kaikissa ryhmissä ja varsinkin 65 vuotta täyttäneiden tuensaajien joukossa. Tutkimuksen perusteella kynnys asioida toimeentulotukiasioissa Kelassa on ainakin Helsingissä selvästi matalampi kuin sosiaalitoimessa.

Sosiaalityön opiskelijoiden kokemuksia ammatillista oppimista tukevista tekijöistä käytännönopetusjaksoilla

Arja Jokinen, Katja Kuusisto, Erna Törmälehto, Anna Metteri, Riikka Korkiamäki — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityön opiskelijoiden kokemuksia tekijöistä, jotka tukevat heidän ammatillista oppimistaan käytännönopetusjaksoilla. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi suomalaisen yliopiston sosiaalityön kandidaattiopintojen ja maisteriopintojen käytännönopetusjaksoilla 2019–2020 olleet opiskelijat. Analyysin kohteena ovat lomakkeen avovastaukset. Opintojen vaihe vaikutti keskeisesti oppimista tukeviin tekijöihin. Kandidaattivaiheessa tärkeinä pidettiin ohjaajalta saatua tukea ja käytännöllistä ohjausta sekä mahdollisuutta ohjaajan työn seuraamiseen ja tuettuun itsenäiseen tekemiseen. Maisteriopinnoissa painottui ohjaajan ammattitaito ja kokemus sekä ohjaajan lisäksi muun työyhteisön merkitys. Työtehtävien monipuolisuus sekä mahdollisuus keskittyä kokonaisuuksiin ja reflektoida työtä edistivät maisteriopiskelijoiden ammatillista
oppimista. Molemmat ryhmät nimesivät myös käytännölliset puitetekijät oppimisen kannalta tärkeiksi tekijöiksi. Sen sijaan käsitteellinen reflektio oppimisen edistäjänä nousi esiin vain harvoin.

Tietojärjestelmien tarjoumat ja rajoitteet sosiaalityön dokumentoinnissa

Katri Ylönen — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Dokumentointi on tärkeä osa sosiaalityötä. Usein sen onnistumista arvioidaan sosiaalityöntekijöiden osaamisen perusteella sen sijaan, että tarkasteltaisiin tietojärjestelmien tukea sen toteuttamiselle. Tässä artikkelissa tarkastellaan tietojärjestelmien käyttöä sosiaalityön dokumentoinnin toteuttamisessa soveltaen tarjouman (affordance) käsitettä. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan tässä artikkelissa työntekijän pääasiallisesti käyttämää asiakastietojärjestelmää. Tarjoumien tarkastelun avulla voidaan ymmärtää tietojärjestelmien dokumentointia mahdollistavia ja rajoittavia tekijöitä. Aineisto koostuu eri sosiaalihuollon
palveluissa toimivien sosiaalityöntekijöiden (n=19) haastatteluista, jotka analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tuloksissa ilmenee tietojärjestelmien merkityksellinen rooli sosiaalityössä,
mutta samalla niiden lukuisat rajoitteet, jotka eivät mahdollista sujuvaa ja luotettavaa dokumentointia. Tulokset osoittavat, miten merkittävässä roolissa tietojärjestelmät ovat dokumentoinnin
onnistumisen kannalta, ja miten tärkeää niiden kehittämiseen on panostaa.

Sosiaalityön koulutus portinvartijana sosiaalityöntekijöiden ammattiin

pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Interventiotutkimuksen toteuttaminen sosiaalipalveluissa

Hanna Ristolainen, Henna Isoniemi, Meri Moisio, Elisa Tiilikainen — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Huumehoitojen kirjava lähihistoria

Mona Mannevuo — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300

Januksen toimituskunta toivottaa lukijoilleen aurinkoista kesää!

Kirsi Günther, Milla Salin — pe, 31 touko 2024 00:00:00 +0300