Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/janus <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se postitetaan tilaajille. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan lisäksi välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>.</p> fi-FI <p>Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväksyttyyn tekstiin siirtyvät kansainvälisen tekijänoikeuskäytännön mukaisesti Janus-lehdelle.</p> <p>Tekstiä voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, tekstin otsikko ja lehden numero (<a href="https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi">CC BY-NC-ND -lisenssi</a>).</p> <p>Käsikirjoitus julkaistaan paperimuodossa ja vuoden 2018 alusta Open Access -periaatteen mukaisesti välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Lehti ei peri kirjoittajamaksuja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> helena.m.hirvonen@uef.fi (Helena Hirvonen) helena.m.hirvonen@uef.fi (Helena Hirvonen) to, 31 touko 2018 10:35:22 +0300 OJS 3.1.1.2 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Tieto on valtaa - myös sosiaalitieteissä https://journal.fi/janus/article/view/70942 Katja Kuusisto ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/70942 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Valtion ja kuntien vastuunjako pitkäaikaistyöttöminen aktivoinnissa https://journal.fi/janus/article/view/65466 <p>Tutkimuksen kohteena on ajallinen muutos pitkäaikaistyöttömien aktivointia sekä valtion ja kuntien välistä työn- ja vastuunjakoa koskevissa poliittisissa toimintalinjauksissa. Tutkimusaineistona ovat valitut hallitusohjelmat ja hallituksen esitykset ajanjaksolla 1995–2015. Analyyttisenä kehikkona on hallinta. Pitkäaikaistyöttömien aktivointia hahmotetaan hallinnan alueena, jossa valtion ja kuntien välinen työn- ja vastuunjako ilmentää vertikaalista ja horisontaalista koordinaatiota. Tuloksissa tunnistetaan kolme vaihetta. Aktiivisessa työvoimapolitiikassa pääasiallinen vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta määrittyy valtiolle ja työvoimahallinnolle, kuntien ja sosiaalitoimen tuella. Vuosituhannen vaihteessa siirrytään integroituun aktivointipolitiikkaan, jossa pitkäaikaistyöttömien aktivointi nähdään valtion ja kuntien yhteisvastuuna. Tästä huolimatta kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja vastuut pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa lisääntyvät. Kolmannessa vaiheessa julkisen sektorin vastuu muuttuu epäselväksi yksilövastuun ja markkinaehtoisuuden korostuessa.</p> Peppi Saikku ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/65466 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Asiakaslähtöisyys tavoitteena työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa https://journal.fi/janus/article/view/66411 <p>Artikkelissa tarkastellaan asiakaslähtöisyyden ilmenemistä työllistymistä edistävässä monialaisessa ja lakisääteisessä TYP-yhteispalvelussa työntekijöiden kuvaamana. TYP-palvelussa tavoitellaan henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja asiakaslähtöisyyttä. Millä tavoin asiakaslähtöisyys ilmenee työntekijöiden kuvauksissa TYP-palvelun asiakastyössä? Tutkimuksen aineistona ovat kuuden TYP-verkoston työntekijöiden 19 teemahaastattelua. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin käsitteitä järjestys ja muutos sekä asiakkaan tilanne ja asiakkuus. Tutkimuksessa jäsentyi kolme työorientaatiota: asiakaslähtöinen, organisaatiokeskeinen ja toimenpidekeskeinen työote. Lakisääteisyys ja velvoittavuus ohjasivat palvelua organisaatio- ja toimenpidekeskeisyyteen. Asiakaslähtöisyys esiintyi asiakkaan prosessin tukemisena, organisaatiokeskeisyys palvelukokonaisuuden turvaamisena ja toimenpidekeskeisyys valintoina palvelukonseptista. TYP-palvelu tuotti yhteistyöhön järjestystä ja muutosta. Asiakaslähtöisyys toteutui suurelta osin toimenpidekeskeisen työorientaation rinnalla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> Riitta-Liisa Kokko ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/66411 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Kun kukkahattutäti onkin setä – miesainokainen sosiaalityössä https://journal.fi/janus/article/view/60759 <p>Sosiaalityö mielletään naisvaltaiseksi alaksi ja ammatiksi, jonka käytännöt ja arvot kytkeytyvät länsimaisissa kulttuureissa feminiinisinä pidettyihin ominaisuuksiin. Sukupuolta sosiaalityössä ja sosiaalityön maskuliinisuutta on tutkittu vielä vähän. Tämä tutkimus tuottaa tietoa sosiaalityön vähemmistöstä, miessosiaalityöntekijöistä, jotka hyvin usein edelleen ovat työyhteisöjensä ainokaisia. Aineisto koostuu viiden sosiaalityöntekijämiehen haastattelusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisen miestutkimuksen, sosiaalityön tutkimuksen, työmarkkinatutkimuksen ja sukupuolirooleja käsittelevän kirjallisuuden varaan. Mielenkiinnon kohteena ovat miessosiaalityöntekijöiden kokemukset ainokaisuudesta työyhteisössä ja sosiaalityön käytännöissä. Ainokaisasemaan liittyi sekä hyötyä että haittaa niin työyhteisössä kuin asiakastyöskentelyssä. Miehet kokivat, että heille lankeaa helposti sukupuolen takia asiantuntijan rooli ja sukupuoli itsessään tuottaa pätevyyttä ja uskottavuutta työntekijänä. Maskuliinisuuteen liitettyihin odotuksiin vastaaminen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen asia. Miehille ohjautuu naistyöntekijöitä herkemmin haastavia asiakastapauksia. Suhteessa asiakkaisiin haastateltavat toivat esiin tarpeen olla tietoinen omasta sukupuolestaan ja sen vaikutuksista asiakastilanteissa.</p> Janne Alanko, Tarja Orjasniemi ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/60759 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Vammaiset ja pitkäaikaissairaat oppisopimuskoulutuksen avulla avoimille työmarkkinoille https://journal.fi/janus/article/view/69027 <p>Irjala, Marja, Osallinen, syrjässä, marginaalissa, onnellinen? Tutkimus oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoista Suomessa ja Saksassa</p> <p>Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.</p> <p>Oulu</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tiivistelmä</p> <p>Maassamme on tuhansia vammaisia ja pitkäaikaissairaita sekä muita erityisopiskelijoihin kuuluneita työelämän marginaalissa tai täysin ulkopuolella. Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet vaikeimmin työllistyvien työvoiman käyttöön ottoa lisäämällä oppisopimuskoulutusta eli työpaikalla oppimisen ja teoriaopiskelun yhdistelmään perustuvaa ammatillisen koulutuksen menetelmän sen edelläkävijämaan, Saksan, malliin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tutkimus on monitieteinen, ammatillisen erityisopetuksen ja kasvatussosiologian aloihin kuuluva. Aineiston muodostavat 30:n Suomessa ja Saksassa oppisopimuskoulutuksen avulla ammattiin valmistuneen tai valmistuvan erityisopiskelijan haastattelut sekä molempien maiden koulutusjärjestelmien kartoitukset. Haastattelut toteutettiin suomeksi, saksaksi sekä kummankin maiden viittomakielellä. Analyysimenetelmänä on sovellettu kolmivaiheista mallia sekä osittain narratiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys muodostuu vammaisuuden ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja arjen subjektiivisten kokemusten määrittelyistä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tulokset osoittivat, että Saksassa oppisopimuskoulutusta on kehitetty keskeytyksettä yhteistyössä maan työelämän kanssa. Ammatillinen koulutus, myös erityisopiskelijoiden osalta, tapahtuu siellä työpaikoilla. Suomessa taas ammatillista koulutusta on rakennettu laitosmaiseksi järjestelmäksi. Erityisopiskelijoiden oppisopimuskoulutus on ollut pienimuotoista kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Saksassa työnantajien lakisääteinen velvoite työllistää vammaisia yhdessä koulutusmallin valta-aseman kanssa antavat erityisopiskelijoille paremmat mahdollisuudet kuin Suomessa työllistyä avoimille työmarkkinoille kokopäivätyöhön.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palkattoman avotyön käyttäminen oppisopimuskoulutuksen suorittaneiden vammaisten pysyvänä työllistämismuotona osoittautui molemmissa maissa ongelmaksi. Suurin osa haastatelluista oli kuitenkin sijoittunut koulutuksen jälkeen työsuhteeseen joko kokopäivä- ja erityisesti Suomessa osa-aikatyöhön. Ennen oppisopimuskoulutusta ja sen aikana haaastatellut olivat saaneet tukea perheeltään ja koulutuksen tukipalveluilta sekä vertaisiltaan. He olivat arjen hyvinvoinnin kokemuksissaan yhdenvertaisia ja sosiaalisia. Monet olivat sisukkaita, valoisia onnistujia. Työ on heille tärkeä arjen jäsentäjä, tuo riittävän toimeentulon ja antaa mahdollisuuden tulevaisuuden myönteiseen suunnitteluun.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Avainsanat:</em> oppisopimuskoulutus, osallisuus, pitkäaikaissairaus, subjektiivinen hyvinvointi, vammaisuus, yhdenvertaisuus</p> <p>&nbsp;</p> Marja Leena Irjala ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/69027 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Yhteinen etu https://journal.fi/janus/article/view/66882 <p>Ei abstraktia, koska puheenvuoro.</p> Risto Eräsaari ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/66882 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Siirtymä aikuisuuteen eurooppalaisessa kontekstissa https://journal.fi/janus/article/view/65769 Henna Isoniemi ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/65769 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Omaishoivan arkea tutkittuna tietona https://journal.fi/janus/article/view/67702 Pirkkoliisa Ahponen ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/67702 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Tukea tarvitsevista ja siitä riippuvaisista https://journal.fi/janus/article/view/67692 Tytti Poikolainen ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/67692 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300 Sukupuolikysymys vailla vastausta https://journal.fi/janus/article/view/67682 Panda Eriksson, Varpu Alasuutari ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/janus/article/view/67682 to, 31 touko 2018 00:00:00 +0300