Arjen ja juhlan värit

Turkulaiskauppiaiden väriainevalikoima ja vaatevärit ennen vuoden 1827 kaupunkipaloa

Kirjoittajat

• Maare Paloheimo Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0600-7292

Avainsanat:

materiaalinen kulttuuri, pukeutuminen, kulutus, luonnonväriaineet, koti- ja ulkomaankauppa, liiketoimintahistoria, Turku, 1800-luku

Abstrakti

Tutkin tekstiilivärjäyksessä käytettyjen luonnonväriaineiden valikoimaa ja tarjontaa sekä kauppiasmiesten suosituimpia vaatevärejä Turun kaupungissa ennen syyskuun 1827 suurta tulipaloa. Tutkimus täydentää kuvaa luonnonväriaineiden tuonnista, valikoimista ja käytöstä Suomen suurimmassa kulutuskeskuksessa ennen 1800-luvun puolivälissä tapahtunutta synteettisten tehdasvalmisteisten väriaineiden läpimurtoa. Käytän lähdeaineistona Turun palon jälkeen perustetun palovahinkokomitean arkistoa, jolle saapuneista 1233 vahingonkorvaushakemuksesta olen poiminut lähitarkasteluun kaupan alan toimijoiden, värjäreiden ja tekstiilitehtailijoiden jättämät hakemukset. Palovahingoista korvauksia hakeneet kirjasivat usein hakemuksiinsa hyvin tarkasti menettämänsä henkilökohtaisen ja elinkeinotoimintaansa liittyneen omaisuuden ja varastot. Tämä mahdollistaa väriainekauppaa harjoittaneiden kauppiaiden identifioinnin sekä väriainekaupan laajuuden ja merkityksen arvioinnin. Lisäksi tutkin hakemuksista kauppiaskunnan vaateomaisuutta: lähitarkastelussa ovat miesten kallein vaateomaisuus eli päällystakit väreineen. Väri vaikutti vaatteen arvoon: sininen oli erityisen arvokas ja suosittu, sillä sitä voitiin tuottaa vain tuontiväriaineilla, indigolla tai värimorsingolla. Tutkimus osoittaa tekstiiliväriaineita olleen runsaasti saatavilla ennen Turun paloa. Kalliin indigon saatavuus oli hyvä, mutta eksoottisempiakin väriaineita oli tarjolla. Väriaineiden hyvä saatavuus kaupungissa ei heijasta vain runsasta tuontia, vaan myös kauppiaiden laajaa asiakaskuntaa ja jatkuvaa kysyntää. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että ammattivärjäreiden ohella tekstiilejä värjättiin itse kotioloissa.