Early childhood education providers building techno-value consonance: Guidance of ICT use and digital competence in municipalities
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.152554Keywords:
digital competence, ICT, guidance practices, techno-value consonanceAbstract
The article explores the role of early childhood education providers in fostering techno-value consonance focusing on how municipalities guide digital competence and ICT use in early childhood education. The study investigates municipal practices that strengthen techno-value consonance and support digital competence. Data were collected through semi-structured interviews with 34 participants across 13 municipalities, selected based on prior experience in guiding digital competence. The findings indicate that guidance practices vary widely among municipalities but share common elements. These practices are analyzed through three dimensions: norms, instructions, and strategies; competence development; and resource allocation. While all three are essential for fostering techno-value consonance, the results highlight a need to develop organizational structures and personnel resources tied to structures. The study encourages early childhood education providers to reassess their guidance practices and design more effective strategies for supporting digital competence.
References
Becker, H. J. (1994). How exemplary computer-using teachers differ from other teachers: Implications for realizing the potential of computers in schools. Journal of Research on Computing in Education, 26(3), 291–321. https://doi.org/10.1080/08886504.1994.10782093
Becker, H. J. (2000). Findings from the teaching, learning, and computing survey: Is Larry Cuban right? Education Policy Analysis Archives, 51(8), 1–31. https://doi.org/10.14507/epaa.v8n51.2000
Berisha, A.-K., Francke, L., Hakalisto, L., Helminen, J., Huttunen, T., Kotomäki, K., Leppänen, P., Orenius, R., Pöyry-Lassila, P., & Saari, H. (2023). Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:45. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-929-5
Bryman, A. (2012). Social Research Methods (4. painos). Oxford University Press.
Costiander, K., Kaplin-Sainio, K., Rehn, C., & Viira, S. (21.11.2023). Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien avulla piirretään yhteiset suuntaviivat pedagogiselle työlle. https://www.oph.fi/fi/blogi/paikallisten-varhaiskasvatussuunnitelmien-avulla-piirretaan-yhteiset-suuntaviivat
Dervin, B. (1998). Sense‐making theory and practice: An overview of user interests in knowledge seeking and use. Journal of Knowledge Management, 2(2), 36–46. https://doi.org/10.1108/13673279810249369
Elo, S., Kajula, O., Tohmola, A., & Kääriäinen, M. (2022). Laadullisen sisällönanalyysin vaiheet ja eteneminen. Hoitotiede, 34(4), 215–225. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128987
Ertmer, P. (1999). Addressing first- and second-order barriers to change: Strategies for technology integration. Educational Technology Research and Development, 47(4), 47–61.
Ertmer, P. A. (2005). Teacher pedagogical beliefs: The final frontier in our quest for technology integration? Educational Technology Research and Development, 53(4), 25–39.
Ertmer, P. A., & Ottenbreit-Leftwich, A. T. (2010). Teacher technology change: How knowledge, confidence, beliefs, and culture Intersect. Journal of Research on Technology in Education, 42(3), 255–284.
Fagerlund, J., Leino, K., Niilo-Rämä, M., Puhakka, E., & Markkanen, I. (2024). Kohti digiosaamisen strategista kehittämistä. Kansainvälinen monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimus (ICILS 2023). Tutkimuksia 40. Koulutuksen tutkimuslaitos. https://doi.org/10.17011/ktl-t/40
Fraillon, J. (2024). An international perspective on digital literacy. Result from ICILS 2023. International Association for the Evaluation of Educational Achievement. https://www.iea.nl/sites/default/files/2024-11/ICILS_2023_International_Report_0.pdf
Howells, K. (2018). The future of education and skills – Education 2030: The future we want. OECD. http://www.oecd.org/education/2030/E2030%20Position%20Paper%20(05.04.2018).pdf
Joo, Y. J., Lim, K. Y., & Kim, N. H. (2016). The effects of secondary teachers’ technostress on the intention to use technology in South Korea. Computers & Education, 95, 114–122. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2015.12.004
Kallinen, T., & Kinnunen, T. (2021). Etnografia. Teoksessa J. Vuori (toim.), Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/kvaliohjeet/#Viittausohje
Kannel, L., Kuusiholma-Linnamäki, J., Harju-Luukkainen, H., Heiskanen, N., Kuusisto, A., & Kulmala, V. (2023). Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202311238063
Kanerva, A., & Oksanen-Särelä, K. (2023). Medialukutaitojen edistäminen ja johtaminen kunnissa. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti; Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Kivivuori, J. (2021). Objektiivisuus empiirisen tutkimuksen tavoitteena: Esimerkkinä kriminologia. Teoksessa K. Nieminen & N. Lähteenmäki (toim.), Empiirinen oikeustutkimus. Gaudeamus, 52–69.
Kopcha, T.J. (2012). Teachers' perceptions of the barriers to technology integration and practices with technology under situated professional development. Computers & Education, 59(4), 1109–1121.
Korpela, M., & Saranto, K. (1999). Peruskäsitteet, osa-alueet ja toimijat. Teoksessa K. Saranto & M. Korpela (toim.), Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 12–44. Porvoo: WSOY.
Kuntaliitto. (6.10.2024). Kunnat ja kuntayhtymät. https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat (Luettu 6.10.2024.)
Kyllönen, M. (2020). Teknologian pedagoginen käyttö ja hyväksyminen: Opettajien digipedagoginen osaaminen. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8057-3
Li, M., Wang, Z., You, X., & Gao, J. (2015). Value congruence and teachers’ work engagement: The mediating role of autonomous and controlled motivation. Personality and Individual Differences, 80, 113–118. https://doi.org/10.1016/j.paid.2015.02.021
Li, Z. (2024). Study of the Use of Digital Technology in Preschool Education. Transactions on Economics Business and Management Research, 5, 270–274. http://dx.doi.org/10.62051/sxmcmq74
Mansour, P. (2009). Science teachers' beliefs and practices: Issues, implications and research agenda. The International Journal of Environmental and Science Education, 4, 25–48.
Mertala, P. (2017). Digital technologies in early childhood education – A frame analysis of preservice teachers’ perceptions. Early Child Development and Care, 189(8), 1228–1241. https://doi.org/10.1080/03004430.2017.1372756
Mäkiniemi, J., Ahola, S., Heikkilä-Tammi, K., Syvänen, A., & Viteli, J. (2017). Digitalisoituva koulu – hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja työhyvinvointia. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0542-0
Niemi, H., Kynäslahti, H., & Vahtivuori-Hänninen, S. (2013). Towards ICT in everyday life in Finnish schools: Seeking conditions for good practices. Learning, Media and Technology, 38(1), 57–71. https://doi.org/10.1080/17439884.2011.651473
Opetushallitus. (2016) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (Määräykset ja ohjeet 2016:17). Opetushallitus.
Opetushallitus. (2018) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (Määräykset ja ohjeet 2018:3a.) Opetushallitus.
Opetushallitus. (2022) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (Määräykset ja ohjeet 2022:2a.) Opetushallitus.
Opetushallitus. (2023). ePerusteet. Digitaalisen osaamisen kuvaukset. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/digiosaaminen/8706410/tekstikappale/8709071
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2023). Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuurinimisteriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-963-9
Ottenbreit-Leftwich, A., Glazewski, K., & Newby, T. (2010). Teacher value beliefs associated with using technology: Addressing professional and student needs. Computers & Education, 55(3), 1321–1335. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2010.06.002
Palsa, L. (2021). Developing a theory of conceptual contextualisation of competence-based education: A qualitative study of multiliteracy in the Finnish curriculum framework. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 309. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-263-4
Pihlaja, P., & Kangas, M. (2023). Varhaiskasvatussuunnitelma osana ohjausjärjestelmää: Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen kontekstointi. Journal of Early Childhood Education Recearch, 12(2), 1–33. https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119663
Repo, L., Paananen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Eskelinen, M., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Hjelt, H., & Marjanen, J. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 toimeenpanon arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201901231290
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A., & Hjelt, H. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T0720.pdf
Rohan, M. J. (2000). A Rose by Any Name? The Values Construct. Personality and Social Psychology Review, 4(3), 255–277. https://doi.org/10.1207/S15327957PSPR0403_4
Saaranen-Kauppinen, A., & Puusniekka, A. (2006). KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus.
Skaalvik, E. M., & Skaalvik, S. (2011). Teacher job satisfaction and motivation to leave the teaching profession: Relations with school context, feeling of belonging, and emotional exhaustion. Teaching and Teacher Education, 27(6), 1029–1038. https://doi.org/10.1016/j.tate.2011.04.001
Stenvall, J., & Syväjärvi, A. (2006). Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä. Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto.
Tanhua-Piiroinen, E., Viteli, J., Syvänen, A., Vuorio, J., Hintikka, K. A., & Sairanen, H. (2016). Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä. Valtioneuvoston kanslia. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-252-4
Kohonen, I., Kuula, A., Spoof, S. K., Kohonen, I., Kuula, A., & Spoof, S. K. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Tukia, H., & Wilskman, K. (toim.) (2011). Informaatio-ohjaus kuntien tukena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Raportti 57. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085099
Tondeur, J., van Braak, J., & Valcke, M. (2008). Exploring the link between teachers' educational belief profiles and different types of computer use in the classroom. Computers in Human Behavior, 24, 2541–2553. https://doi.org/10.1016/j.chb.2008.02.020
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2017). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Valtioneuvosto. (2022). Valtioneuvoston selonteko: Suomen digitaalinen kompassi. Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-906-9
Valtioneuvosto. (2023a). Digikompassin toimeenpanosuunnitelma. Valtioneuvosto. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/c13aac5c-1106-45be-9dd5-a47fa1217b34/a836d9ae-723c-4b4a-8f63-db690ca3ae1d/SUUNNITELMA_20231220135611.PDF
Valtioneuvosto. (2023b). Suomen etenemissuunnitelma. EU:n Digitaalinen vuosikymmen 2030 –politiikkaohjelma. Valtioneuvosto. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-624-2
Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540
Voogt, J., Fisser, P., Pareja Roblin, N., Tondeur, J., & van Braak, J. (2013). Technological pedagogical content knowledge - a review of the literature. Journal of Computer Assisted Learning, 29(2), 109–121.
