Tensions, transition and collaboration in pre-primary and primary teacher peer group discussions
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.160733Keywords:
development, first grade, pre-primary school, teachers, tension, transitionAbstract
The starting point for this study was to develop, together with the teachers, a transition cooperation in pre-primary and primary education in a northern Finnish municipality. The research question was what kind of tensions can be identified in the transitions between pre-primary and primary education, and how transition practices are developed and common understanding is built around tensions. The material for the study consisted of peer group discussions (n = 4 times) conducted by teachers during the academic year 2023–2024. In the analysis of the data, a situational mapping method based on anchored theory was applied. The theoretical starting point of the study is the idea that people live their daily life in certain operating environments, which are influenced by relationships between different environments and broader contexts. The results of the study identified tensions in relation to children, parents, the work community, and guiding documents. In the development of transition practices and in the construction of shared understanding, first, the emphasis was on the child's point of view. In addition, key aspects of the development work were shared practices and everyday situations, valuing the expertise of different parties and the importance of structures and leadership. Identifying tensions can support the development of pre-primary and primary education.
References
Ackesjö, H. (2014). Parent’s emotional and academic attitudes towards children’s transition to preschool class – dimensions of school readiness and continuity. Teoksessa S. Dockett., W. Griebel, & B. Perry (Toim.), Families and Transition to School (s. 147–161). Springer International Publishing.
Alanko, A. (2018). Preparing pre-service teachers for home–school cooperation: exploring Finnish teacher education programmes. Journal of Education for Teaching, 44(3), 321–332. https://doi.org/10.1080/02607476.2018.1465644
Alila, K. (2017). Finnish Country Note on Transitions in ECEC. Review of Policies and Practices for Transitions from Early Childhood Education and Care to Primary Education. Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland, 27. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-481-8
Aurava, R. (2018). Peli ja leikki kansallisessa opetussuunnitelmassa. Teoksessa R. Koskimaa, J. Arjoranta, U. Friman, F. Mäyrä, O. Sotamaa, & J. Suominen (Toim.), Pelitutkimuksen vuosikirja 2018 (s. 77–92). Suomen pelitutkimuksen seura.
Axel, E. (2011). Conflictual cooperation. Nordic Psychology, 20(4), 56–78. https://doi.org/10.1027/1901-2276/a000045
Balduzzi, L., Lazzari, A., Van Laere, K., Boudry, C., Režek, M., Mlinar, M., & McKinnon, E. (2019). Literature Review on Transitions across Early Childhood and Compulsory School Settings in Europe. Ljubljana: ERI. https://amsacta.unibo.it/id/eprint/6210/1/01_LITERATURE-REVIEW.pdf
Boylan, F., Barblett, L., Lavina, L., & Ruscoe, A. (2023). Transforming transitions to primary school: using children’s funds of knowledge and identity. European Early Childhood Education Research Journal, 32(4), 704–718. https://doi.org/10.1080/1350293X.2023.2291354
Boyle, T., & Petriwskyj, A. (2014). Transitions to school: reframing professional relationships. Early Years, 34(4), 392–404. https://doi.org/10.1080/09575146.2014.953042
Bronfenbrenner, U. (1979). The Ecology of Human Development. Experiments by nature and design. Harvard University Press.
Bronfenbrenner, U. (1989). Ecological Systems Theory. Annals of Child Development 6, 187–249.
Bronfenbrenner, U. (1993). The ecology of cognitive development: Research models and fugitive findings. Teoksessa R. H. Wozniak & K. W. Fischer (Toim.), Development in context: Acting and thinking in specific environments (s. 3–44). Lawrence Erlbaum.
Bronfenbrenner, U. (2001). Ekologisten järjestelmien teoria. Teoksessa V. Roos (Toim.), Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä (s. 221–287). Helsinki.
Bronfenbrenner, U., & Morris, P. A. (2006). The Bioecological Model of Human Development. Teoksessa R. M. Lerner & W. Damon (Toim.), Handbook of child psychology: Theoretical models of human development (s. 793–828). John Wiley & Sons, Inc.
Brinkmann, S. (2012). Qualitative inquiry in everyday life: Working with everyday life materials. Sage.
Brinkmann, S., & Kvale, S. (2005). Confronting the ethics of qualitative research. Journal of Constructivist Psychology, 18(2), 157–181. https://doi.org/10.1080/10720530590914789
Can, J. (2025). Lasten siirtymäresurssit ja - pääomat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtymissä. [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0687-1
Can, J., Kiili, J., Vuorisalo, M., & Rutanen, N. (2023). Siirtymäresurssit varhaiskasvatuksen siirtymätilan suhteissa ja muutoksissa. Kasvatus ja aika, 17(2), 58–75. https://doi.org/10.33350/ka.115156
Can, J., Kiili, J., Vuorisalo, M., & Rutanen, N. (2024). Just before pre-primary education: interplay between age and resources in the transition processes of diverse pre-primary education contexts. Scandinavian Journal of Educational Research, 69(2), 318–331. https://doi.org/10.1080/00313831.2024.2308860
Charmaz, K. (2006). Constructing grounded theory: A practical guide through qualitative analysis. Sage.
Clarke, A. (2003). Situational Analyses: Grounded Theory Mapping After Postmodern Turn. Symbolic Interaction, 26(4), 553–576. https://doi.org/10.1525/si.2003.26.4.553
Dockett, S. (2018). Transition to school: Professional collaborations. Australian Educational Leader, 40(2), 16–19. https://search.informit.org/doi/10.3316/ielapa.732343059902094
Dockett, S., & Perry, B. (2022). Evaluation of transition to school programs: Learning from research and practice. Routledge.
Dockett, S., & Einarsdóttir, J. (2017). Continuity and change as children start school. Teoksessa N. Ballam, B. Perry, & A. Garpelin (Toim.), Pedagogies of educational transitions. European and Antipodean research (s. 133–150). Springer. https//doi.org/10.1007/978-3-319-43118-5_9
Dreier, O. (1999). Personal trajectories of participation across contexts of social practice. Outlines: Critical Practice Studies, 1(1), 5–32. https://tidsskrift.dk/outlines/article/view/3841
Elomaa, M., Eskelä-Haapanen, S., Pakarinen, E., Halttunen, L., & Lerkkanen, M.-K. (2024). Elementary school principals’ work from the ecological systems perspective: Evidence from Finland. Educational Management Administration & Leadership, 52(5), 1231–1251. https://doi.org/10.1177/17411432221125999
Engeström, Y., Rantavuori, P., Ruutu, P., & Tapola-Haapala, M. (2022). The hybridisation of adolescents’ worlds as a source of developmental tensions: a study of discursive manifestations of contradictions. Educational Review, 76(2), 321–342. https://doi.org/10.1080/00131911.2022.2033704
Eskelä-Haapanen, S., Lerkkanen, M.-K., Rasku-Puttonen, H., & Poikkeus, A-M. (2016). Children’s beliefs concerning school transition. Early Child Development and Care, 187(9), 1446–1459. https://doi.org/10.1080/03004430.2016.1177041
Estola, E., Uitto, M., & Karikoski, H. (2020). Suhteet lapsiin työn ytimessä: Opettajana esi- ja alkuopetuksessa. Teoksessa T. Kyrönlampi, K. Mäkitalo, & M. Uitto (Toim.), Esi- ja alkuopetuksen käsikirja (s. 17–34). PS-kustannus.
Fisher, J. A. (2009). ‘We used to play in Foundation, it was more funner’: investigating feelings about transition from Foundation Stage to Year 1. Early Years, 29(2), 131–145. https://doi.org/10.1080/09575140802672576
Fleer, M., & Hedegaard, M. (2010). Children's Development as Participation in Everyday Practices across Different Institutions. Mind, Culture and Activity, 17(2), 149–168. https://doi.org/10.1080/10749030903222760
Hanke, P., Backhaus, J., Bogatz, A., & Dogan, M. (2017). The Transition to Primary School as a Challenge for Parents. Teoksessa S. Dockett, W. Griebel, & B. Perry (Toim.), Families and Transition to School. International Perspectives on Early Childhood Education and Development, 21 (s. 255–269). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-58329-7_15
Hedegaard, M. (2004). A cultural-historical approach to learning in classrooms. Outlines: Critical Practice Studies, 6(1), 21–34. https://tidsskrift.dk/outlines/article/view/2148
Heikonen, L. (2020). Early-career Teachers’ Professional Agency in the Classroom. [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6547-3
Heiskanen, N. (2020). Constructing Appropriate Information in School Transition. Documents as Institutional Agents of Topicalising Children’s Capabilities and Pedagogical Practices. Teoksessa M. Alasuutari, H., Kelle, & H. Knauf (Toim.), Documentation in Institutional Contexts of Early Childhood. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-658-28193-9_5
Højholt, C. (2011). Cooperation between Professionals in Educational Psychology – Children’s Specific Problems are Connected to General Dilemmas in Relation to Taking Part. Teoksessa H. Daniels & M. Hedegaard (Toim.), Vygotsky and special needs education: Rethinking support for children and schools (s. 67–85). Continuum.
Højholt, C., & Kousholt, D. (2018). Children participating and developing agency in and across various social practices. Teoksessa M. Fleer & B. van Oers (Toim.), International Handbook of Early Childhood Education (s. 1581–1597). Springer.
Højholt, C., & Schraube, E. (2016). Introduction: Toward a psychology of everyday living. Teoksessa E. Schraube & C. Højholt (Toim.), Psychology and the conduct of everyday life (s. 1–14). Routledge.
Holzkamp, K. (2013a). Basic concepts of critical psychology. Teoksessa E. Schraube & U. Osterkamp (Toim.), Psychology from the standpoint of the subject: Selected writings of Klaus Holzkamp (s. 19–27). Palgrave Macmillan.
Holzkamp, K. (2013b). The development of critical psychology as a subject science. Teoksessa E. Schraube & U. Osterkamp (Toim.), Psychology from the standpoint of the subject: Selected writings of Klaus Holzkamp (s. 28–45). Palgrave Macmillan.
Holzkamp, K. (2016). Conduct of everyday life as a basic concept of critical psychology. Teoksessa E. Schraube & C. Højholt (Toim.), Psychology and the conduct of everyday life (s. 65–98). Routledge.
Hopps, K. (2014). Preschool+ school+ communication= What for educator relationships? Early Years, 34(4), 405–419. https://doi.org/10.1080/09575146.2014.963032
Järvilehto, T. (2009). The theory of the organism-environment system as a basis of experimental work in psychology. Ecological Psychology, 21(2), 112–120. https://doi.org/10.1080/10407410902877066
Kangas, J., & Ukkonen-Mikkola, T. (2021). Changing Transitions from Early Childhood Education to Primary Education in Finland. Teoksessa S. Rutar, D. Felda, M. Rodela, N. Krmac, M. Marovič, & K. Drljić (Toim.), Prehodi v različnih socialnih in izobraževalnih okoljih: Transitions in Different Social and Educational Environments (s. 59–76). Univerza na Primorskem. Knjižnica Ludus, 30. https://doi.org/10.26493/978-961-293-136-0.59-76
Karila, K., & Rantavuori, L. (2014) Discourses at the boundary spaces: developing a fluent transition from preschool to school. Early Years, 34(4), 377–391. https://doi.org/10.1080/09575146.2014.967663
Karikoski, H. (2008). Lapsen koulunaloittaminen ekologisena siirtymänä: Vanhemmat informantteina lapsen siirtymisessä esiopetuksen kasvuympäristöistä perusopetuksen kasvuympäristöön. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:9789514287459
Kaunisto, S-L. (2014). ”Täällä sai puhua sen, mitä kenties muualla ei”: opettajien vertaisryhmä kerronnallisena ympäristönä. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526206165
Kess, R., & Juutinen, J. (2024). Peer Interviews as a narrative research method. Teoksessa E. K. Hyry-Beihammer, O. Ylitapio-Mäntylä, & M. Uitto (Toim.), Narratives in Educational Research (s. 53–64). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-031-68350-3_4
Kess, R., & Puroila, A.-M. (2020). Narratives from the North: Early childhood teachers’ narrative identities in place. Scandinavian Journal of Educational Research, 67(1), 126–139. https://doi.org/10.1080/00313831.2021.1983867
Kiilakoski, T. (2014). Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Julkaisuja 155. Nuorisotutkimusseura. https://nuorisotutkimus.fi/julkaisut/nuorisotutkimusseuran-julkaisut/koulu-on-enemman/
Kilpi, N., Ouakrim-Soivio, N., Minkkinen, L., & Söyrinki, S. (2025). Oppimistuloskehitys ja koulutuspoliittiset toimet Pohjoismaissa ja Virossa 2010-luvulta 2020-luvun alkuun. Koulutuksen tutkimuslaitos, Raportteja ja työpapereita; Nro 13. University of Jyväskylä. Finnish Institute for Educational Research. https://doi.org/10.17011/ktl-rt/13
Kirby, P., & Laws, S. (2010). Advocacy for children in family group conferences: Reflections on personal and public decision making. Teoksessa B. Percy-Smith & N. Thomas (Toim.), A handbook of children’s and young peoples’ participation. Perspectives from theory and practice (s. 113–120). Routledge.
Kontio, M. (2013). Jaetun ymmärryksen rakentuminen moniammatillisten oppilashuoltoryhmien kokouksissa. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. https://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-0274-7
Korkiamäki, R., & Wiro, V. (2022). Hyödyllistä ja häiritsevää: nuorten vertaissuhteet opettajien tulkitsemina voimavaroina ja ongelmina. Teoksessa M. Lanas, & T. Kiilakoski (Toim.), Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa (s. 129–150). Vastapaino.
Kyrönlampi, T., Böök, M.-L., & Karikoski, H. (2020). Obstacles to dialogic encounters between parents and staff in pre-primary school. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 437–455. https://journal.fi/jecer/article/view/114141
Körkkö, M., Kyrönlampi, T., Korhonen, E.-M., Ollinen, H., & Isoniemi, S. (2024). Miten mennyt meissä kajahteleekaan? Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia heidän siirtymisestään opettajiksi toiselle- ja korkea-asteelle. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 26(4), 57–70. https://doi.org/10.54329/akakk.154943
Lanas, M., & Kiilakoski, T. (2022). Mirka heittää kirjansa lätäkköön. Teoksessa M. Lanas & T. Kiilakoski (Toim.), Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa (s. 7–30). Vastapaino.
Lerkkanen, M. K., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulén, A. M., & Jõgi, A. L. (2020). Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8324-6
Lund, R. (2007). At the Interface of Development Studies and Child Research: Rethinking the Participating Child. Children’s Geographies, 5(1–2), 131–148. https://doi.org/10.1080/14733280601108247
Lutovac, S., Keränen, V., Körkkö, M., Uitto, M., & Clandinin, D. J. (2024). Teachers’ experiences of being unsettled within their relationships with parents: Shifting professional knowledge landscapes. Teaching and Teacher Education, 152, 104790. https://doi.org/10.1016/j.tate.2024.104790
McDowall Clark, R., & Murray, J. (2012). Reconceptualizing leadership in the early years. Open University Press.
Mäntyjärvi, M., & Puroila, A-M. (2019). Has something changed? Leaders’, practitioners’ and parents’ interpretations after renewed early childhood education and care legislation in Finnish private centres. Contemporary Issues in Early Childhood, 20(1), 7–22. https://doi.org/10.1177/1463949119828158
Nyland, B. (2009). The Guiding Principles of Participation: Infant, Toddler Groups and The United Nations Convention of the Rights of the Child. Teoksessa D. Berthelsen, J. Brownlee, & E. Johansson (Toim.), Participatory learning in the early years: research and pedagogy (s. 26–43). Routledge.
OECD. (2017). Starting Strong V: Transitions from Early Childhood Education and Care to Primary Education. OECD Publishing. https://dx.doi.org/10.1787/9789264276253-en.
Ojala, M. (2020). Perusteita ja haasteita varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun alun kehittämiselle erityisesti lapsen oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta. Kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. https://doi.org/10.31885/9789515157782
O’Kane, M., & Hayes, N. (2013). The Child Snapshot’–A Tool for the Transfer of Information on Children from Preschool to Primary School. International Journal of Transitions in Childhood, 6, 28–36. https://arrow.tudublin.ie/cserart/63/
Opetushallitus [OPH] (2014a). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:1. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus [OPH] (2014b). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Orell, M. (2020). Kodin ja koulun yhteistyö – oletus yhteisestä ymmärryksestä? [Väitöskirja, Turun yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8250-9
Orell, M., & Pihlaja, P. (2021). Kodin ja koulun yhteistyö opettajien puheessa. Kasvatus, 52(1), 51–64. https://doi.org/10.33348/kvt.107964
Peltola, M., Suorsa, T., Karhu, J., & Soini, H. (2020). Huoli kytkeytyy osallisuuden rajapintoihin: Ammattilaisen arki oppilashuollon näyttämöillä. Aikuiskasvatus, 40(2), 127–138. https://doi.org/10.33336/aik.95453
Peltola, M. (2022). Structured fabrics of everyday life: subject-scientific perspective on maintaining and changing life conditions in learning contexts of adulthood. Akateeminen väitöskirja. Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526233482
Purhonen, K., & Toiviainen, H. (2024). Toiminta ja oppiminen ammattien rajapinnoilla ja välitiloissa – toiminnan teoreettinen kirjallisuuskatsaus ” kolmannen työn” tutkimusviitekehyksen hahmottelemiseksi. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26(2), 12–30. https://doi.org/10.54329/akakk.146281
Puroila, A-M., Juutinen, J., Viljamaa, E., Sirkko, R., Kyrönlampi, T., & Takalo, M. (2021). Young Children’s Belonging in Finnish Educational Settings: An Intersectional Analysis. International Journal of Early Childhood, 53, 9–29. https://doi.org/10.1007/s13158-021-00282-y.
Puroila, A-M., & Karila, K. (2001). Bronfenbrennerin ekologinen teoria. Teoksessa K. Karila, J. Kinos, & J. Virtanen (Toim.), Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia (s. 204–226). PS-kustannus.
Pyhältö, K., Karila, K., & Lipponen, L. (2013). Johdanto. Teoksessa K. Karila, L. Lipponen, & K. Pyhältö (Toim.), Päiväkodista peruskouluun: Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen rajapinnoilla. Raportit ja selvitykset No. 2013:17. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/paivakodista-peruskouluun.
Raetsaari, K. (2023). Lukion keskeyttämisen äärellä. Subjektitieteellisen psykologian näkökulma toimijuuden tukemiseen ohjauksessa. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. https://urn.fi/urn:isbn:9789526238944
Raetsaari, K., & Hellsten, S. (2025). Uusia käsitteitä opiskeluhuoltopuheeseen. Kasvatus, 56(3), 380–385. https://doi.org/10.33348/kvt.162453
Rainio, A., & Hilppö, J. (2017). The dialectics of agency in educational ethnography. Ethnography and Education, 12(1), 78–94. https://doi.org/10.1080/17457823.2016.1159971
Rantavuori, L. (2018). The problem-solving process as part of professionals’ boundary work in preschool to school transition. International Journal of Early Years Education, 26(4), 422–435. https://doi.org/10.1080/09669760.2018.1458600
Rantavuori, L. (2019). Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1170-4
Rantavuori, L., Karila, K., & Kupila, P. (2019). Transition practices as an arena for the development of relational expertise. Teacher Development, 23(2), 249–263. https://doi.org/10.1080/13664530.2018.1558106
Røn-Larsen, M. (2019). Interdisciplinary collaboration and conflict concerning children in difficulties: Conditions, procedures, and politics of everyday life in school. Annual Review of Critical Psychology, 16, 832–848. https://discourseunit.com/annualreview/arcp16kritischepsychologie2019/
Røn-Larsen, M. (2024). Everyday politics of educational psychologists. Annual Review of Critical Psychology, 18, 521–542. https://discourseunit.com/wp-content/uploads/2024/10/0521_ron_larsen.pdf
Roth, W. M., & Jornet, A. (2017). Understanding educational psychology: A late Vygotskian, Spinozist approach. Springer.
Salmi, S., & Kumpulainen, K. (2019) Children's experiencing of their transition from preschool to first grade: A visual narrative study. Learning, Culture and Social Interaction. https://doi.org/10.1016/j.lcsi.2017.10.007
Sandberg, G., Ekström, K., Hellblom-Thibblin, T., Kallberg, P., & Garpelin, A. (2017). Educational Practices and Children’s Learning Journeys from Preschool to Primary School. Teoksessa N. Ballam, B. Perry, & A. Garpelin (Toim.), Pedagogies of Educational Transitions: European and Antipodean research (s. 239–253). Springer International Publishing.
Sarvimäki, M., Alasuutari, M., Harjunen, O., Holvio, A., Izadi, R., Kalland, M., Kuusiholma-Linnamäki, J., Laakso, M.-J., Lerkkanen, M.-K., Muhonen, H., Räsänen, P., Salmela-Aro, K., Saranko, L., Sulkanen, M., & Upadyaya, K. (2023). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:19. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-971-4
Sarvimäki, M., Holvio, A., Kuusiholma-Linnamäki, J., Sulkanen, M., Alasuutari, M., Harju, K., Harjunen, O., Izadi, R., Kalland, M., Laakso, M.-J., Lerkkanen, M-K., Muhonen, H., Ruutiainen, V., Räsänen, P., Salo, A-E., Salo, S., Saranka, L., Suorsa, T., Upadyaya, K., & H. Villanen. (2026). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:2. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-017-0
Seashore-Louis, K. (2015). Linking leadership to learning: state, district and local effects. Nordic Journal of Studies in Educational Policy, 23, 30321. https://doi.org/ 10.3402/ nstep.v1.30321
Skouteris, H., Watson, B., & Lum, J. (2012). Preschool Children’s Transition to Formal Schooling: The Importance of Collaboration between Teachers, Parents and Children. Australasian Journal of Early Childhood, 37(4), 78–85. https://doi.org/10.1177/183693911203700411
Suorsa, T. (2014). Todellisinta on mahdollinen: Systeeminen ja subjektitieteellinen näkökulma kasvatuspsykologiseen kokemuksen tutkimukseen. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526206226
Suorsa, T. (2018). Kasvatuspsykologia monitieteisessä kokemuksen tutkimuksessa: Kehityksen sosiaalinen tilanne ja perusteltu osallisuus elämisen näyttämöillä. Teoksessa J. Toikkanen & I. Virtanen (Toim.), Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö (s. 85–108). Lapland University Press.
Soini, T., Pyhältö, K., & Pietarinen, J. (2013). Horisontaaliset ja vertikaaliset siirtymät päiväkodin ja koulun rajapinnalla. Teoksessa K. Karila, L. Lipponen, & K. Pyhältö (Toim.), Päiväkodista peruskouluun: Siirtymät varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen rajapinnoilla. Raportit ja selvitykset No. 2013:17. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/paivakodista-peruskouluun
Syrjämäki, M., & Heiskanen, N. (2023). Erityisopettajan pedagoginen työ varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Journal of Early Childhood Education Research, 12(3), 181–213. https://doi.org/10.58955/jecer.129554
Takala, M., & Saarinen, M. (2020). Opettajan toimijuus muutoksessa – Yhteisopetusta pienin askelin. Työelämän Tutkimus, 18(3), 231–244. https://doi.org/10.37455/tt.97976
Tammi, T., & Hohti, R. (2017). Lasten osallistuminen ja posthumanistinen ontologia: urittuvaa ja emergenttiä kartoittamassa. Kasvatus & Aika, 11(1), 69–83. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68706
Tutkimuseettinen neuvottelukunta [TENK]. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Ukkonen-Mikkola, T., & Turtiainen, H. (2016). Työssäoppiminen koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä. Journal of Early Childhood Education Research, 5(1), 44–68. https://journal.fi/jecer/article/view/114050
Ukkola, A., & Metsämuuronen, J. (2021). Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen kolmannen luokan alussa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 20:2021. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/matematiikan-ja-aidinkielen-ja-kirjallisuuden-osaaminen-kolmannen-luokan-alussa
Valtonen, A., & Viitanen, M. (2020). Ryhmäkeskustelut laadullisena tutkimusmetodina. Teoksessa A. Puusa, & P. Juuti (Toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät (s. 118–130). Gaudeamus.
Van Laere, K., & Vandenbroeck, M. (2017). Early learning in preschool: meaningful and inclusive for all? Exploring perspectives of migrant parents and staff. European Early Childhood Education Research Journal, 25(2), 243–257. https://doi.org/10.1080/1350293X.2017.1288017
Veresov, N. (2004). Zone of proximal development (ZPD): The hidden dimension? Teoksessa A. Ostern & R. Heila-Ylikallio (Toim.), Sprak som kultur – Brytningar I tid och rum (s. 13–30). Åbo Akademi.
Villumsen, A. M., Engsig, T. T., & Jakobsen, I. S. (2025). Pathways to belonging in the transition to school: the perspectives of children. International Journal of Inclusive Education, 29(10), 1619–1636. https://doi.org/10.1080/13603116.2023.2283525
Vygotsky, L. S. (1994). The problem of the environment. Teoksessa R. Van der Veer & J. Valsiner (Toim.), The Vygotsky reader (s. 338–354). Blackwell.
Vygotsky, L. S. (1998). The crisis at age seven. Teoksessa R. W. Rieber (Toim.), The collected works of L. S. Vygotsky: Vol. 5. Child psychology (s. 289–296). Plenum Press.
Äimälä, P. (2026, 29. tammikuuta). Kuka osaa opettaa tulevaisuuden lapset lukemaan ja laskemaan? Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011759529.html
