Nordic noir gotiikan, melodraaman ja noirin risteyksessä

Satu Rämön Hildur-romaanisarja ja sen tyylilajien affektiivisuus

Kirjoittajat

• Sarianna Kankkunen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-7555-1718

DOI:

https://doi.org/10.33346/joutsen-svanen.176493

Avainsanat:

Nordic noir, goottilainen romaani, melodraama, rikoskirjallisuus, tyylilaji, affekti, Satu Rämö

Abstrakti

Artikkelini tarkastelee nordic noiria tyylilajina, jossa yhdistyvät noir-fiktion ja melodraaman, mutta myös goottilaisen kauhuromantiikan piirteet. Esimerkkitapauksenani toimivat Satu Rämön Hildur-teossarjan neljä ensimmäistä romaania (2021–2024). Keskityn erityisesti edellä mainittujen tyylilajien affektiivisuuteen ja siihen, millä keinoilla teokset pyrkivät herättämään oletetun lukijan affektiivisia reaktioita. Ymmärrän affektiivisuuden käsitteenä laajemmaksi kuin vaikkapa tunteen tai emootion, ja hyödynnän tätä laaja-alaisuutta esimerkiksi analysoimalla teossarjan läpäisevää tunnelmaa (Stimmung). Tunnelman ohella erittelen henkilöhahmojen affektiivisuutta sekä teosten rakenteellisten ratkaisujen, kuten toiston ja rikosromaanille tyypillisen kahden tarinan (rikos ja sen tutkinta) rakenteen huojuttamista. Esitän, että Hildur-sarjan affektiivisuus rakentuu paitsi edellä mainittujen piirteiden, myös esimerkiksi paratekstien varaan, ja että monet näistä piirteistä periytyvät goottilaisesta kauhuromaanista, kuten Yvonne Leffler (2010, 2020a, 2020b) on nordic noiria tutkiessaan ehdottanut. Analyysini perusteella Hildur-sarjan ensimmäiset neljä romaania ovat edustavia esimerkkejä nordic noirista, mutta myös laajemmin rikoskirjallisuudessa tapahtuvasta kehityksestä. Teokset ovat tyylilajillisia hybridejä, joiden oletettu yleisö koostuu laajasti paitsi rikoskirjallisuuden, myös melodraaman ja gotiikan ystävistä. Tämän ohella sarja hyödyntää paikallisia ja alueellisia identiteettejä ja liittyy siten osaksi rikoskirjallisuuden uutta virtausta, joka korostaa lokaaleja piirteitä globalisoituvassa kontekstissa. Teossarjaa on markkinoitu uuden tyylilajikäsitteen avulla, mutta kuten olen osoittanut, sarjan piirteet liittyvät pikemminkin goottilaisen kauhuromantiikan ja lokalisaation kaltaisiin, jo tutkimuksessa tunnistettuihin tyylilajin kehityssuuntiin.