Kanteletar-valikoimat, lukijat ja tunneyhteisö

Kirjoittajat

• Niina Hämäläinen https://orcid.org/0000-0001-8788-9065

DOI:

https://doi.org/10.33346/joutsen-svanen.178960

Avainsanat:

lyriikka, valikoima, tunneyhteisö, suru

Abstrakti

Heti ilmestyttyään Elias Lönnrotin lyyrisiä kansanrunoja sisältävä Kanteletar (1840) personoitiin Suomen muusaksi ja lyyraksi, viattomaksi naishahmoksi, jonka herkkiä runoja ihasteltiin. Kantelettaren katsottiin kiinnostavan erityisesti naislukijoita, mutta millainen teoksen lukijakunta oikein oli. Artikkeli käsittelee tätä, lähes tutkimatonta aluetta keskittymällä Kantelettaresta laadittuihin suomenkielisiin valikoimiin 1800-luvulta 2000-luvulle. Valikoimia lähestytään lukijaa ohjaavien paratekstuaalisten piirteiden ja Barbara Rosenweinin tunneyhteisön kautta. Valikoimien tavoitteiden, sisältöjen ja runojen avulla muodostetaan kuva mahdollisesta lukijasta ja yleisistä käsityksistä liittyen Kantelettaren runoihin. Artikkelissa kysytään, missä määrin Kanteletar-valikoimilla on määritelty erityinen tunneyhteisö, joka toimii tulkintakehyksenä runojen oletetuille lukijoille.