Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja https://journal.fi/joutsen-svanen <p><em>Joutsen / Svanen on <a href="https://blogs.helsinki.fi/kirjallisuuspankki/">Klassikkokirjasto</a>-hankkeen perustama ja Kotimaisen kirjallisuuden (Helsingin yliopisto) julkaisema monikielinen, vertaisarvioitu kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen vuosijulkaisu, joka keskittyy suomalaiseen kirjallisuuteen. Julkaisu on digitaalinen, ja se noudattaa avoimen saatavuuden periaatetta (open access). Artikkelin vertaisarvionnissa käytetään kaksi toimituksen ulkopuolista arvioijaa; vertaisarviointi dokumentoidaan.</em></p> <p><em>Joutsen / Svanen -julkaisu noudattaa vertaisarvioinnissaan <a href="https://tiedekustantajat.fi/ohjeet/vertaisarviointi/">Suomen tiedekustantajien liiton ohjeita vertaisarviointiin </a> sekä <a href="http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf">Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvään tieteelliseen käytäntöön</a>.</em></p> <p><em>Vuosikirjan ohella julkaistaan myös laajempia kokonaisuuksia alaotsikolla Erikoisjulkaisuja. Myös erikoisjulkaisut ovat vertaisarvioituja, ja niitä julkaistaan tarpeen mukaan suomalaiseen kirjallisuuteen liittyvistä teemoista.</em></p> Kotimainen kirjallisuus, Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto / Inhemsk litteratur, Finsk-ugriska och nordiska avdelningen vid Helsingfors universitet fi-FI Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja 2342-2459 Kriitikoiden Säkeitä https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/155236 Tellervo Krogerus Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 159–175 159–175 10.33346/joutsensvanen.155236 Otto Manninen suomen kielen huoltajana https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/154989 Petri Lauerma Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 176–189 176–189 10.33346/joutsensvanen.154989 Lukijalle https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/161612 <div class="page" title="Page 6"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><em>Joutsen/Svanen</em> -lehden vuosikirjana 2025 ilmestyvä <em>Ui merta ne unten</em> tuo julki runoilija Otto Mannista käsittelevän uusimman tutkimuksen artikkelien ja katsausten muodossa. Näiden kirjoitusten sisällöstä kerrotaan tarkemmin Johdanto-artikkelin lopussa. Johdanto-artikkelissa valotetaan myös Mannisen elämän vaiheita ja aiemman tutkimuksen hänestä luomaa kuvaa.</p> <p>Kiitämme lämpimästi saamastamme tuesta.Antologiamme rahoituksen ovat myöntäneet Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto ja WSOY:n kirjallisuussäätiö, kiitos että mahdollistitte julkaisumme. Kiitämme myös artikkelien referee-arvioijia, joiden työ oli todella arvo- kasta julkaisumme laadun varmistamisessa. Mainittakoon myös, että sytykkeenä julkaisullemme toimi syksyllä 2024 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa järjestetty Otto Mannisen juhlaseminaari, jota rahoitti Jenny ja Antti Wihurin rahasto.</p> <p>Kutsumme lukijoita löytöretkille unten merillä purjehtineen <em>Säkeiden</em> mestarin maailmaan!</p> <p>Toimittajat</p> </div> </div> </div> Pirjo Lyytikäinen Riikka Rossi Copyright (c) 0 2025-05-31 2025-05-31 2025 6 6 10.33346/joutsensvanen.161612 Vievät vedet https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/148526 <p>Tutkin artikkelissani Mannisen symbolistisissa runoissa esiintyviin tunnerakenteisiin erityisesti niiden hajanaistavien eli diffuusien rakennepiirteiden valossa. Nojaan Reuven Tsurin hahmotteleman kognitiivisen poetiikan ideoihin ja käsitteisiin. Eräänlaiseksi johtoajatukseksi voisi nostaa esiin Tsurin ajatuksen, että diffuusiuden eli hajanaisuuden tai epämääräisyyden suosiminen ja rationaalisen kontrollin välttäminen ovat avainasemassa runon tunnepotentiaalin luomisessa. Keskityn artikkelissani runojen kokonaisuuksiin ja semanttisen tason ilmiöihin, mutta kiinnitän huomiota myös soinnutteluun ja rytmiin kuvaston ja teemojen tunnevaikutuksia vahvistavina elementteinä. Nostan esiin sen miten erityyppiset runot kokonaisuuksina rakentuvat tunteen tai tunteiden ilmaisuiksi ja pohdin emotionaalisen crescendon ja ekstaattisen sulautumiskokemuksen eli oseaanisuuden roolia Mannisen symbolismissa.</p> Pirjo Lyytikäinen Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 21–43 21–43 10.33346/joutsensvanen.148526 ”Sa veistät kalliosta kantelees” https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/152370 <p style="font-weight: 400;">Artikkelissa tarkastellaan Otto Mannisen oman runouden metriikkaa ja runomittoja; käännösrunous on rajattu sen ulkopuolelle. Yleiskatsauksen jälkeen artikkeli fokusoi Manniseen toisaalta kalevalamitan, toisaalta muutamien harvinaisempien indoeurooppalaisten mittojen käyttäjänä. Runoja analysoidaan soveltaen Pentti Leinon metristä teoriaa ja pohtien Mannisen metristen ratkaisujen ikonisuutta ja merkityksiä runojen semanttisen sisällön kannalta. Kohdittain runoutta peilataan myös runoilijan omaan elämään ja kääntäjäntyöhön.</p> Satu Grünthal Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 44–64 44–64 10.33346/joutsensvanen.152370 Äännesymboliikkaa Otto Mannisen runoudessa https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/149454 <p>Artikkeli tarkastelee Otto Mannisen runouden äännesymboliikkaa ja Mannisen runojen monimuotoista äänteellistä kuviointia. Aihetta lähestytään viimeaikaisen äännesymboliikan tutkimuksen valossa sekä hyödyntämällä laskennallisia menetelmiä. Frekvenssi- ja formanttianalyysi täsmentävät kuvaa äänteiden esiintymistiheydestä Mannisen <em>Säkeitä</em> ja <em>Säkeitä II</em> -kokoelmissa sekä vokaalien painopisteistä Mannisen runoissa. ”Yö”- ja ”Veet viihtyy…” -runoja analysoimalla artikkeli nostaa esille erityisesti <em>u</em>- ja <em>y</em>- vokaalien symboliikan tumman ja kirkkaan sävyn rakentajana Mannisen runoissa sekä osoittaa Mannisen runojen äänteellisen kuvioinnin yhteyden symbolismin suggestiiviseen poetiikkaan. Tapaustutkimus Mannisen runoudesta osoittaa äänteiden ja merkityksen suhteen monimuotoisuuden ja toisaalta näyttää, millaisia haasteita tähän tutkimuskenttään liittyy.</p> Riikka Rossi Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 65–87 65–87 10.33346/joutsensvanen.149454 Otto Mannisen varhaisrunous ja rekilauluperinne https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/149388 <p>Artikkeli käsittelee Otto Mannisen varhaisrunouden yhteyksiä kansanlauluihin osana yleiseurooppalaista, kirjallisuuden kansanlauluista kiinnostunutta virtausta. Teksti tarjoaa uutta tietoa Mannisen runouden tavoista viitata kansanlauluperinteeseen ja laajentaa suullisen perinteen ja kirjallisuuden vuorovaikutuksen käsittelyä suomalaisen kirjallisuuden sisäisestä, kansallisesta ilmiöstä laajempiin yhteyksiin. Vertailukohtana artikkelissa käsitellään ranskalaista runoutta 1800-luvun loppupuolelta ja siinä esitetään, että kuten Ranskassakin, myös Suomessa uudemmista kansanlauluista etsittiin uudenlaisia malleja tuottaa kirjallista runoutta. Keskiössä ovat Mannisen runouden yhteydet uudempaan riimillisen kansanlauluperinteeseen eli rekilauluun sekä siihen minkälaisia merkityksiä rekilaulurytmiin viittaaminen runoissa synnyttää.</p> Hanna Karhu Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 88–109 88–109 10.33346/joutsensvanen.149388 Otto Mannisen Säkeitä-kokoelman tarkastelua sarjallisuuden näkökulmasta https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/148852 <p>Artikkelissa tutkitaan Otto Mannisen <em>Säkeitä</em>-kokoelmaa (1905) sarjallisuuden näkökulmasta. Artikkelissa analysoidaan Mannisen kokoelmaa teoskokonaisuuden muodostumista tarkkaillen. Mannisen kokoelma koostuu kolmesta osastosta, joista kukin hyödyntää erilaista runojen sarjoittamista. Kullakin osastolla on oma ekspositionsa ja tapansa sulkea osasto. Artikkelissa pohditaan, miten sarjallisuus vaikuttaa kunkin osaston temaattiseen jäsentymiseen. </p> <p> </p> Vesa Haapala Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 110–139 110–139 10.33346/joutsensvanen.148852 Otto Manninen antiikin tekstien kääntäjänä https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/148572 <p>Artikkelin tavoitteena on luoda kuvaa Otto Mannisesta suomentajana vastaanoton ja käännöskritiikin valossa. Käyn artikkelissani ensin tiiviisti läpi Mannisen käännöstyön päälinjoja. Keskityn sen jälkeen erityisesti hänen antiikin tekstien käännöksiinsä aikalaisarvioiden silmin. Polkuna aikalaisvastaanottoon toimii Kansalliskirjaston digitoitu sanoma- ja aikakauslehtiarkisto, jonka avulla voidaan luoda kuvaa siitä, mikä merkitys Mannisen antiikin tekstien suomennoksilla omana aikanaan oli ja millaisia kritiikkejä Mannisen suomennoksista laadittiin. Arvioijien joukossa oli lukuisia ajan merkkihenkilöitä, kuten Eino Leino, Edwin Linkomies, J. A. Hollo ja J. V. Lehtonen. Aikalaisarvioiden valossa nähdään, millaisiin piirteisiin käännöksissä erityisesti kiinnitettiin huomiota ja mitä puolia Mannisen luomassa käännöskielessä arvostettiin tai (toisinaan) kritisoitiin. Artikkeli pyrkii täsmentämään käsitystä Mannisen käännöstoiminnasta, käännöskielen piirteistä ja siitä, mitä merkityksiä erityisesti antiikin tekstien suomentamisessa nähtiin 1900-luvun alussa.</p> Sari Kivistö Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 140–158 140–158 10.33346/joutsensvanen.148572 Otto Manninen ja hänen jälkensä https://journal.fi/joutsen-svanen/article/view/160674 Pirjo Lyytikäinen Riikka Rossi Copyright (c) 2025 Joutsen / Svanen. Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2025-05-23 2025-05-23 2025 7–20 7–20 10.33346/joutsensvanen.160674